Atuagagdliutit - 03.10.1996, Síða 17

Nr. 77 • 1996
17
GRØNLANDSPOSTEN
-MALLE? yjb
pamev^nc ®s
Hovedgaden - 7752 Snedsted - Danmark
TLF. 97 93 44 OO
Fax. 97 93 44 77
Sooruna inuusuttut suliffissanik
tunigaluarlugit narrusartut?
DEBAT
suit. uuttuut atorlugu gradit uttor-
Inuusuttunik ilinniartitsine- sinnaavatit vinkilileruisin-
narluunniit aalajangersima-
suik suliffeqanngitsoq nalaas-
simaguniuk, angerlarsimaru-
joomeq toqqissisimanarneru-
sorilersinnaavaa.
Nunatsinni suliffissaaleqi-
neq takornartaajunnaarmat si-
unissami upalungaarsimasari-
aqarpugut qanoq iliuuseqar-
nissatsinnut, tassami suliffe-
qarfiit silap allanngoramera-
sulli aningaasarsiornerat
allanngoriataarsinnaasarmat.
Meeqqat siulliullugit eqqar-
saatigisariaqarnerat suliffe-
qarfiit eqqarsaatigisariaqar-
paat qanoq sunniuteqarsin-
naanerallu ilisimaaralugu, ta-
mannalu pikkorissartitsinik-
kut ilanngunneqarsinnaavoq.
Tassami meeqqap angajoq-
qaanut attaveqamera pingaa-
ruteqarmat. Tusartarparput a-
naanama imaluunniit ataa-
tama oqaloqatiginissatsinnut
piffissaqarfiginngikkaatigut
tassali sulinermik, taaman-
nalu suliffissaaleqisunik aam-
malu sulisartunik angajoq-
qaalinni naammattoomeqar-
sinnaavoq. Pingaartuuvoq a-
ngajoqqaat arlaalluunniit sulif-
fissaaruppat meeqqap meeq-
qerivinniitinnissaa, aammalu
suliffeqanngitsut meeraannut
meeqqanullu allanut akuleru-
tinnissaa pisariaqarpoq, tassa-
mi ilaqutariit avatangiisiinut
mattunneqartariaqanngillat,
taamaalilluni meeqqat sulif-
fissaaleqinermik eqqorneqar-
simasut meeqqanut allanut at-
taveqartittuarnissaat qulak-
keerneqartariaqarluni. Periar-
fissat ilagisinnaavaat pisortat
angajoqqaat suliffeqanngitsut
meerallit ataatsimoortinnis-
saannik periarfissiinissaat,
taamaalilluni imminnut ikior-
sinnaanissaat ikorfartomeqar-
sinnaammat-.
Eqqarsaatersuutikka pillu-
git immaqa isumaqartoqarsin-
naavoq uanga suliffissaqarni-
arneq akerlilersoriga, kisianni
taamaanngilluinnarpoq, tas-
sami ilisimalluinnarpara suna
pineqarnersoq. Franskeq atu-
akkiortoq Albert Camus ima
oqarsimavoq: »Suliffissaqa-
rani inuuneq sussaanngilaq«,
nakorsat aviisiannut British
Medical Journal-imut, tunuli-
All. Karl Siegstad, Aasiaat
Asasakka Inatsisartunut
ilaasortaasusi tamassi!
Matumuuna allakkatsigut
qinnuigaassi tarnissi nalun-
ngissusia toqqammavigalugu
mittarfiit nutaat pilersaarusi-
ornerisa isummerfigineqar-
nissaanut isumatunerusumik
isummeqqullusi.
Partii Siumut ataatsimeer-
suamermini isummiussaa isu-
maqarama naapertuilluartuli-
omertut isummemerusoq. Ila-
mi inuiaqatinnguagut avani
nunarsuatta avannarpasin-
nersaaniittut angallannikkullu
ajornartorsiornarnerpaamiit-
tut sooq immineerlugit maani
kujasissumiittugut angallan-
nikkullu ajornartorsiortoru-
jussuartut taaneqarsinnaan-
ngitsugut atagu allatut isum-
milaariarta, immitsinnuinnar-
suaq isumagiunnaarluta.
Aammami pilliuteqalaarnis-
sarput inuiaqatigiittut iluamik
misigissuseqaraanni ajun-
nginnerpaamik isummerfiuni-
assaaq. Maanimi kujasissumi
suluusalinnut mittarfiit tutsit-
tut amerlavallaat pilersinnia-
leqaasi.
Inuiannguit taajakku nalun-
ngeqaagut qangaanilli atugar-
liortinneqartuartut pingaartu-
millu tusarnartariunnaarpar-
put amerikkarmiut nunartik
illersornialeramikku Thule-
toqqamut nunnigussillarmata
inuiannguillu piniarfiinik kil-
liliiffigalugit piiaaffigalugit,
tamatumalu kingorna pigalut-
tuinnarlutik kiisa nunaannit
qimaatitaat uagut inuiaqataa-
sut pisussaaffigaagut ikiorsii-
nissatsinnut ajunnginnerpaa-
mik isummerfigalugit ikior-
sissallugit. Takussutissallu
ilagaat Savissivimmiut ajor-
nartorsiornerat pajuttorneqar-
neq eqqarssaatigalugu. Silar-
suup allatut iliuuserisartagai
inuinnarni pisassaanngitsut
killiliisutut ittamera nalunngi-
lagut, aajunalu isumalluutaa-
niaraluartoq Pituffik sakku-
tooqarfissuugami ajomasaar-
tuartoq taamaattumik qanor-
toq Siumut partiip isummer-
nera ataqqisiuk, inuulluarisi-
lu.
Allattoq, Jens Peter Lange, Ilulissat
Siullermik apeqqut naatsu-
kullak aamma naatsumik a-
kissavara, tassa inuit qassinil-
luunniit ukioqaraluaraanga-
mik sumulluunniit nairusar-
put.
Taanna qulequtaq siusin-
nerusukkut tusartarsimavara
aammalu qanoq iliuuseqarfi-
gissanagu, kisiannili Naligiis-
sitaanissaq pillugu ataatsi-
meersuarnermi kingullermi
10. september 1996 Sisimiuni
pappialakkut allaffigaarma
nerrivinnut ilillugu, tamanna-
lu tunngavigalugu matumuu-
na allaffigaakkit allakkat ate-
qanngimmata, neriullunga
ammasumik allagaqarnikkut
apuussinnaassasut.
Is'umaqarpunga inatsisip
sananeqarneranik tunngave-
qartoq, tassami ilissi politike-
rit anguniagaraarsi kikkut ta-
marmik suliffissaqartinnis-
saat. Kisianni kikkut tamar-
mik suliffissaqartinnissaannut
anguniagaqartarnersi isuma-
qartittarparsi kikkut tamarmik
akissarsialerlutik suliffissaan-
nik kissaatigisaannillu periar-
fissiinissamik.
Taamaattumik oqarsinnaa-
vunga inuit kiffaanngissuse-
qarnerat aammalu pisinnaatit-
aaffii nunatsinni illersorne-
qartut tamannalu ataqqisari-
aqartoq, inuup nammineq kis-
saatigippagu sulinissani, il-
lua’tungaatigut kialuunniit a-
taqqisariaqarpaa. Inuusuttoq
avatangiisinit sunnerneqartar-
poq inuit sulinissamut piu-
massusillit akornanniikkuni.
Aammalu inuusuttoq sunner-
neqarsinnaavoq avatangiisi-
minit angerlarsimaannarusut-
tunit, soorlu ataatamit. Anaa-
O
CD
<
>
O
O
aqutaralugu inuit 30.000-it
qaarusummi sulisut tuluit
naalakkersuisuinut akerliullu-
tik nillialermata. Tunuliaqu-
tigaa taamatut sakkortutigisu-
mik pisormat, angutit suliffis-
saaruttut ukiut qulit qaangiu-
tinngitsut toqusinnaasut, taa-
matuttaaq inoqutigiinnut ilaa-
sut inuunenninnik navianar-
torsiulersinnaasut.
Qanittukkut nunarsuarmi
qeqertat annersaanni partiit
annersaat Siumut ataatsi-
meersuarpoq, pingasunnillu
pingaarnernik tunaartaqaler-
luni; aalisarneq, aatsitassarsi-
omeq aamma takornariartit-
sineq. Uangalu ataatsimik
maqaasisaqarpunga, tassalu
inuusuttut ilinniagaqarsima-
sut pingaarnernut ilaatinne-
qanngilluinnarnerat. Taman-
na assut pakatsissutigaara,
neriuppungalu partiit allat
ataatsimeersuarnerminni pui-
gussanngikkaat, tassami isu-
maqarpunga ilinniarsimasut
nunap ineriartortup tunisassi-
anillu tuniniaanermi inger-
lateqqiisartussap pitsanngor-
saasussallu pingaarnersari-
gaat, aammalu ilinniarsimasut
nunap pissamaatigigai nalilis-
rup siunertaraa inuussutissar-
siutitigut aamma sulisamerup
ingerlaasianik pitsanngor-
saaneq.
Tamannalu ullumikkut ai-
riitsumik paasiuminaatsumil-
lu ingerlanneqarpoq, uanga
nammineerlunga narrutsaati-
gisara, nunatsinni ilinniarti-
taaneq qanoq ingerlanneqar-
toq, Siammasissumik Tun-
ngaviusumik llinniartitaaneq,
STI. Tassami STI-mi ilinniar-
titaaneq tamatigut kalaallisut
atuarfinni ingerlanneqartar-
poq, kisiannili sungiusarluni
suliffinni sulisitsisut tama-
ngajammik qallunaajullutik.
Taamaattumik pisariaqarluin-
narpoq ilinniartunut amerla-
suunut pitsaasumik attaveqar-
nissaq. Tamanna imartooru-
jussuaq iserfiginianngilara,
tassami tamatigut sulisitsisut
tamatuminnga eqqartuinissar-
tik piffissaqarfiginngimmas-
suk. Taakkuupput aamma
pissutaaqataasinnaasut inuu-
suttut sungiusarfissaminnik
narruginnittamerannut. Neri-
uppunga tamanna ilorraap tu-
ngaanut saatinneqarumaar-
toq, soorlu najukkani ilinniar-
finni ilinniartut, sulliviit aam-
ma STl-mik atuarfiit akor-
nanni toqqaannartumik ataat-
simiinnerni aaqqiivigalugit.
Kisianni STl-p iluani qanoq
ingerlanneqartamerat nassui-
aatigissavara, sulisitsisut pif-
fissaqarpata ilanngullugit!
Maluginiartarsimavara nu-
natsinni ilinniartitaaneq qallu-
naat kulturiat eqqarsartaasial-
lu malillugit ingerlanneqar-
toq, soorlu atuakkat qallunaa-
tuumiit kalaallisuumut nut-
sigaasut atorlugit, soorlu ta-
makku naammattoorneqar-
sinnaapput STl-qarfinni, qiti-
usumik ilinniarfmni ilinniar-
finnilu allani. Assersuutigalu-
gu atuakkami Geometri-mi
Saviminilerinermik Ilinniar-
fimmit sanatinneqarsimasumi
1993-imeersumi qupperneq
12-imiittoq. Vinkelmåler.
Med en vinkelmåler kan du
måle grader og afsætte vink-
ler. Kalaallisuunngorlugu:
Vinkilinut uuttuut. Vinkilinut
naallutillu. Kingulleq illit qa-
noq paasinerit apererusunnar-
poq, kalaallisut allassimaner-
luni? Taanna ataasinnguaq ki-
siat assersuutigaara. Tamas-
sumunnga pissutaasut amer-
laqaat, kisiannili ulluinnami
eqqarsartaatsitsinnik aamma-
lu kulturitsinnik pingaartitsi-
nermut narrugineqarpoq pi-
sortaniit. llinniartitaanerup
nunatsinni tunngaveqartinne-
qannginneranik, taamaattu-
mik siunnersuutigerusunnar-
poq nunatsinni ilinniartitsisut
kalaallisut eqqarsartartut inui-
aqatigiinnilu pilersitsinissa-
mut piginnaanillit (kultur) a-
taatsimoortinnissaat aalaja-
ngersimasumillu suliaqartin-
nissaat. Taamaalioraluarutta
nunatsinni atuakkat kalaalli-
sut eqqarsartaasilinnit suliari-
neqartut periarlissinneqarsin-
naalluarlutik annerusumik a-
ngusaqarnissamut. Suliffe-
qarfinnilu inuusuttut periar-
fissaqartilissagaluarpavut.
Taamaattumik pingaarute-
qarluinnarpoq tusaasinnaasu-
nik siutilinnik siuttoqarnis-
saq, ilinniartitaanermi kultu-
reqarnermilu naalakkersui-
soqamissaq maani nunami i-
sorartoqisumi Kalaallit Nu-
naanni, ajunngitsumik inger-
laneq naammagiinnarnagu,
kisiannili suli pitsanngorsaa-
nissaq tunngavigisariaqarpoq,
sukatertariaqartorlu politikik-
kut anguniartariaqartoq.
Aammalu naalakkersuisut
inuusuttunut maniguunneru-
lertariaqarput. Innuttaasut ta-
tiginninnerusariaqalerput-
taaq, nunatsinni Kina-misut
utoqqaat 80-inik ukiullit aala-
jangiisartuinnaalersissanngik-
kutsigit, ukioq 2000-kkunni
susassareqatigiinnerup aqqa
ukiuni allanili sanarfineqarsi-
masoq ajalusooriaannaam-
mat.
Tamakkuupput ilaatigut
inuusuttut suliffinnik narru-
sarnerannut tunngavigilluar-
neqarsinnaasut ilamininngui.
Neriuppunga akissutiga
naammagissagit. Allat aam-
ma ilassutissaqarput.
Inatsisartunut
tamarmiusunut
allakkat ammasut
Vi sender
momsfrit
til Island
og Grønland
Ring eller skriv efter
vort nye 1996 katalog
med
alt til baby