Atuagagdliutit - 14.11.1996, Qupperneq 11

Nr. 89 • 1996
11

GRØNLANDSPOSTEN
Pissarsianut naapertuuttumik atuineq
Peder Elkjær Kalaallit Nunaata aningaasaqarneranut siunnersuisoqatigiit siulittaasuattut tunuarpoq
Naalakkersuisut suliassaat annertooq tulliuttoq tassa aalisakkeriviit aalisakkanut
pisarisinnaasanut naleqqussarlugit, uumasunik ilisimatuut imartatsinni aalisarsinnaasatut
inassutaat imapertorlugu. Artornassaaq, naleqqussarnissarli pisariaqarluinnarpoq, Peder
Elkjær isumaqarpoq.
Den næste store opgave for hjemmestyret bliver at tilpasse fiskeindustriens kapacitet til de
kvoter, som biologerne kan anbefale opfisket i de grønlandske farvande. Det kommer til at
gøre ondt, men det er en helt nødvendig tilpasning, mener Peder Elkjær.
NUUK(KK) - Suliffissaaleqi-
neq Kalaallit Nunaata ani-
ngaasaqarneranut navianar-
torsiortitsinersaavoq, taamak
isumaqarpoq direktør Peder
Elkjær, Kalaallit Nunaata ani-
ngaasaqarneranut siunnersui-
soqatigiit siulittaasuattut tu-
nuartoq.
Siumulli aallartitsiniarluni
aaqqiipallannerit iluaqutaan-
ngillat. Aningaasartuuteqar-
pallaarneq ilinniarnikippal-
laarnerlu ajornartorsiutinut
aallaaviusut iluarsineqassap-
put, Nunatsinni suliffinnik
nutaanik pilersitsiortortoqas-
sappat.
Erinitsajuinnissaq pisaria-
qarpoq, politikkikkulli allan-
ngorarpallaarneq suliffissa-
qartitsiniarnermut ataavartu-
mik sunniuteqarsinnaanngi-
laq.
Peder Elkjær-ip eqqartuk-
kani ilisimavai. Nunatta ani-
ngaasaqarnera ukiorpaalunni
qanimut malittarisimagami-
uk.
Bikuben-imi direktøriutil-
luni 1960-ikkunni Nunatsinni
aningaaserivimmik pilersitsi-
voq, taannalu 1980-ikkunni
Nuna Bank-inngortinneqar-
poq.
Ukiuni kingullemi sisama-
ni Peder Elkjær Kalaallit Nu-
naata aningaasaqarneranut si-
unnersuisoqatigiit, 1988-imi
statsministerip pilersitai siu-
littaasuuffigai.
Novemberip aallaqqaataani
68-inik ukiulik Peder Elkjær
tassanngaannit tunuarpoq.
Aalisartoq niuvoq
Ukiuni namminersomeruffi-
usuni Nunatta aningaasaqar-
nera allanngorarpoq.
1985-imit 1988-imut
pigissaamerup kingoma uni-
kaallannissaq pisariaqarsima-
voq, Peder Elkjær oqarpoq.
- Pigissaalemeq sanaartor-
nerujussuup pilersitaraa, min-
nerunngitsumik Nuummi, il-
loqarfinnilumi allani, kiisalu
raajamiamermi akigissaartit-
sisoqarpoq. Eqqaamassavar-
put raajarniarneq Kalaallit
Nunaanni nutaajummat.
1970-ikkut aallartinneranni
pimoorullugu aallartinneqar-
poq, 1980-ikkullu aallartinne-
ranni ingerlanneqalerujussu-
arluni. Ineriartomeq sivikit-
soq sukkasoorlu akinik qaf-
fakkiartorfiusoq.
- Kingumut eqqarsarutta ta-
matta ilimagereersimassaga-
luarparput unikaallalaartus-
saalluta, inuiaqatigiillu pigis-
saarpallaannginnissamut na-
leqqussarlugit. Isumaga ma-
lillugu pingaamertut raajami-
ameq taamaappoq, taamanilu
Namminersornerullutillu O-
qartussat aalisariutinik ikili-
saalerput.
- Avåtaasiutit pisarisinnaa-
saannut nalimmassarnerat
aaqqippoq. Tamatuma nassa-
taanik Kalaallit Nunaat kili-
saatit aqqutigalugit aningaa-
saqamermik pilersitsivoq. Ta-
matuma ilutigisaanik aalisar-
neq annikillisariaqarsimavoq.
Tamanna pitsaasumik ineri-
artomeruvoq, kattuffiit aali-
samermik ingerlatallit Nam-
minersomerullutillu Oqartus-
sat malinniarlugu isumaqati-
giissutigisaat. Maannakkullu
Namminersomerullutik Oqar-
tussat sinerissamut qanittumi
aalisameq iluarsartuussiffigi-
lerpaat, pisarisinnaasanut na-
leqqiullugit aalisariuteqarpal-
laameq peqqutigalugu anin-
gaasatigut ingerlanerliulersi-
mammat.
Ilungersorfiussaaq
- Maannalu suliffissuit tullin-
nguupput, Peder Elkjær oqar-
poq. Suliaqarfiusinnaasut na-
leqqussaaviginissaat pinngit-
soomeqarsinnaanngilaq, naak
illoqarfmnut eqqorneqartus-
sanut kinguneqamerluttussaa-
galuaq.
AG: - Qanoq ikilisaatigis-
saagut?
- Isumaqarpunga ikilisaan-
gaatsiassalluta. Maannakkul-
lu aalisamerup annikillisame-
ra eqqarsaatigeqqaakkanit ap-
pasinninngornissaa pisaria-
qassappat maannamut naleq-
qiullugu procenterpaaluus-
sapput. Suliffissuit suliarisin-
naasaasa annikillinerat kisit-
sisinngorlugit eqqortumik
taajuminaappoq, ilungersu-
nassaarli.
- Tamatumunnga ilutigitil-
lugu suliffissuami tunisassi-
orneq pisariillisarneqarpoq,
sulisunik ikilisaaffiulluni,
Royal Greenlandilli unam-
millersinnaassusia atatiinnar-
massagaanm pisanaqarpoq,
ingerlatsiviuvormi pingaaru-
teqartoq, aalisarnerinnaan-
ngitsumi, Kalaallit Nunaan-
nili tamarmi inuiaqatigiinni.
AG: - Inuppaaluit ullumik-
kut sinerissamut qanittumi
aalisartut suliffissuarnilu su-
lisut allamik suliffissarsiorta-
riaqarnerat pisariaqalis-
saaq?
- Aap, pinngitsoomeqarsin-
naagunanngilaq. Pingaartu-
mik Qeqertarsuup Tunuani,
aammali Kujataani. Qalera-
linniamerulli ingerlalluarne-
ra, akit pitsanngoriartorfigil-
luagaat, qujamasuutigisari-
aqarparput. Raajamiarnerup
annikillinera qaleralinniame-
rulernerup illuatungilerpaa,
nunanut allanut tunisani iser-
titat aamma eqqarsaatigalugit.
Nunami
AG: - Inuimmi sulerissappat?
- Nunami suliffiit tunisassi-
orfiusut pilersinniarneranni
oqallinneq soorunami malin-
naalluarfigaara, Peder Elkjær
oqarpoq.
- Qularinngilara tunisassi-
omeq tamanna kalaallit sulif-
fiutigeriigaanni, nutaanik aal-
lartitsinissanut piginnaasaqa-
reersuni piumassuseqartunilu
ineriartortinneqassasoq. Man-
na tikillugu aallartitsiniat i-
kippallaarput, tamatumun-
ngali peqqutaapput Kalaallit
Nunaanni aningaasartuutit a-
kisuallaameri ilinniagaqame-
rillu appasippallaameri.
- Nunami suliffiit, tassani
eqqarsaatiginngilakka inissi-
aliomeq, sanaartomeq kiffar-
tuussinerlu, kisianni atortus-
sanik tunisassiomeq, ineriar-
tortissagaanni pingaarnerpaa-
sussaq tassaavoq, suliffeqar-
fissuit Namminersornerullu-
tik Oqartussat pigisaat ator-
tussat pisiarinissaannut peqa-
taanissaminnut piareersima-
nissaat.
- Soorunami akit pitsaas-
sutsillu unammillersinnaasa-
riaqarput, taamaattumillu pi-
sariaqalissaaq naalagaaffim-
mit kingomussat, soorlu assi-
giimmik akeqartitsinerit taa-
maatinnissaat, akikinnerutit-
sinissaq angussagaanni, soor-
lu innaallagiaq, imeqameq ki-
assarnerlu, taamaalilluni
namminersorlutik suliffeqar-
fiutillit ingerlaannarsinnaa-
nissaminnut atugassaqarsin-
naallutik.
Aallarnisaaniat
ujartorpai
Ukiuni kingulliunerusuni su-
liffinnik nutaanik aallartitsini-
arluni Nunatsinni misiliiso-
qartarpoq. Qaqorsaatit, pla-
stikkit, neqit, sikut naneruutil-
lu tunisassiat nutaat taaneqar-
sinnaasut ilagaat, amerlaner-
tigulli iluatsitsiviunngillat.
- Kalaallit Nunaata aallar-
tissinnaasaanik aalajangersi-
masunik immikkut taasaqar-
sinnaanngilanga, Peder
Elkjær oqarpoq, tunisassialli
nutaat Kalaallit Nunaanni
tunineqarsinnaasariaqarput,
ajussanngeqaarlu nunanut al-
lanut tunineqarsinnaagunik.
Periarfissaasinnaavortaaq Ka-
laallit Nunaanni suliffinnik
pilersitsisoqarluni nunani al-
lani tunisassianut tapertaasu-
tut tunisassiomermik.
- Nutaamik eqqarsartaria-
qalerpugut, Kalaallit Nunaan-
nili ullumikkut aallartitsiniar-
nerup ileqqorinera amigaati-
gineqarpoq. 60-ikkunni 70-
ikkunnilu pigissaamerup na-
laani suliffeqarfiit arlallit inis-
sialiornermi, sanaartomermi
kiffartuussinermilu aallartin-
neqarput, suliffeqarfiilli ta-
makku ullumikkut kinguaari-
innit allanit ingerlanneqariar-
tulissagaluarput, tamakkuli
utaqqilussinnarneqarput. I-
nuussutissarsiutinik ineriar-
tortitsiviup Sulisa A/S-ip su-
leriaasia nutaaq maluginiar-
para, suliffeqarfik aallartinni-
arlugu naqqanit aallartilluar-
nissaa ilanngullugu malin-
naaffigineqartarluni.
Ukiuni makkunani naalak-
kersuisut uuliamik aatsitassa-
nillu ujarlemeq kiisalu takor-
nariartitsineq tunaartarilluar-
paat.
- Uuliap aatsitassallu ajor-
nartorsiutigaat tunisassiuli-
vinnissap tungaanut piffissa-
mik atuiffioqigamik, taassu-
malu tungaanut allanik inuus-
sutissaqartoqartariaqarluni.
- Takomariartitsineq? Omi-
ginaraluaqaaq, Kalaallit Nu-
naannili takomariartitsinermi
ajomartorsiutaavoq aningaa-
sartuutissarpassuaqarami, nu-
nallu iluani angallannermut
piumasaqarfioqaluni. Ukiullu
qanoq ilinera takomariartitsi-
nermut apeqqutaasaqaaq, kii-
salu Namminersomerullutik
Oqartussat taakkulu ingerlat-
siviat Greenland Tourism-ip
takornariartitsinemp annertu-
serujussuarnissaanut siulit-
tuutaat isumalluarfiuallaa-
laarunarput. Paarlattuanik
ineriartomeq naammaannar-
tumik ingerlatinneqartaria-
qarpoq, taamaalilluni Kalaal-
lit Nunaat aamma nammineq
malinnaasinnaalluni.
Aningaasaqameq
tutsuigaa
AG: - Ukiuni tulliuttuni Ka-
laallit Nunaata aningaasaqar-
nera qanoq issangatippiuk?
Peder Elkjær: - Inuiaqatigiit
ineriartomerat pisortallu anin-
gaasaqamerat ukiuni kingul-
lemitut ingerlaannamissaat i-
limagaara, aningaasaqameq
aqulluameqarsimagami.
- Paarlattuanilli qanittumi
aningaasaqamemp siumukar-
luamissaanut ersiutaasinnaa-
sunik takusaqarsinnaanngi-
langa. Kalaallit Nunaata ullu-
mikkut pigisani naapertorlu-
git ingerlaniamissani ilinniar-
tariaqarpaa, tamannalumi pe-
riarfissaqarluarpoq.
Ataatsimii-
titaliamik
isornartorsiuineq
NUUK(KK) - Kalaallit Nu-
naata aningaasaqarnera pil-
lugu siunnersuisutut ataat-
simiititaliap ukiuni kingul-
lemi ukiumoortumik nalu-
naarusiarisartagai politike-
rit kalaallit ilaannit isor-
nartoqartinneqartarlutillu
kamagisaasarnerat isertu-
gaanngilaq.
Tamannali ataatsimiitita-
liap ukiuni sisamani ki-
ngullemi siulittaasorisaata,
direktør Peder Elkjær-ip
unnuakkut sininneq ajulis-
sutigisanngilaa.
- Kalaallit Nunaata ani-
ngaasaqarneranut malinna-
anissaq suliassaraarput.
Aningaasaqarnerinnarmut
innersuussuteqarnissaq
pisariaqartissimatillugu tu-
nuarsimasanngilagut.
- Kisiannili kalaallit poli-
tikeqarnerannut akuliutis-
salluta anguniagaqanngi-
lagul. Politikerit kalaallit
namminneerlutik aalajangi-
isarnissaat ataqqilluinnar-
parput, Peder Elkjær oqar-
poq.
Siorna ataatsimiititaliap
Kalaallit Nunaanni nunat
immikkoortuini mittarfili-
ortitemerit immikkoortuisa
aappaannik ingerlatsinis-
samut inerterinera isomar-
torsiorneqangaatsiarpoq.
Qaqortumi, Paamiuni
Upernavimmilu mittarfis-
sat aningaasaqarnikkut int-
minnut akilersinnaanngil-
luinnarput.
Siorna politikerit karnap-
put, ukiarmili ataatsimii-
nerminni Qaqortumi mit-
tarfiliomissaq taamaatippa-
at, - aningaasaqarnikkut
imminut akilersinnaann-
gimmat.
Kritik af udvalget
NUUK(KK) - Det er ingen
hemmelighed, at den årlige
rapport fra Det rådgivende
udvalg vedrørende Grøn-
lands økonomi i de seneste
år er blevet mødt med kritik
og slet skjult irritation fra
en række af de grønlandske
politikere.
Det har nu ikke ødelagt
nattesøvnen hos udvalgets
formand gennem de sene-
ste fire år, direktør Peder
Elkjær.
- Vor opgave er at følge
med i den grønlandske øko-
nomis udvikling. Har vi følt
behov for at komme med
nogle anbefalinger ud fra
nogle rent økonomiske
betragtninger, ja så har vi
ikke tøvet med at give disse
anbefalinger.
- Til gengæld har vi
ingen ambition om at blan-
de os i den grønlandske
politik. Vi anerkender fuldt
ud de grønlandske politike-
res ret til selv at træffe
deres beslutning, siger Pe-
der Eljkjær.
Udvalget fik sidste år
stærk kritik for at fraråde
Grønland at bygge 2. etape
af de regionale landingsba-
ner. De tre baner i Qaqor-
toq, Paamiut og Upemavik
er simpelthen ikke økono-
misk rentable.
Politikerne vrissede sid-
ste år, men på denne efter-
årssamling blev Qaqortoq
skåret ud af 2. etape, - fordi
den ikke er økonomisk ren-
tabelt.