Atuagagdliutit - 01.05.1997, Blaðsíða 10

10
Nr. 33 • 1997
GRØNLANDSPOSTEN
HØEGH SORAARNINNGORPOQ
Oluf Høegh 70-inik ukioqa-
lersoq sorsunnersuup nalaani
umiarsuarmi saqisuaqqamiit
Kalaallit Illuanni pisortatut
sulisimavoq.
- Inuuninni misigisarpassu-
aqarsimavunga, immaqalu
tamatuma oqaluttuarinera tu-
pigineqarsinnaavoq. Kisian-
nili pissutaavoq uanga nam-
mineq misiginnittamittut i-
nuuneq misigisimagakku.
Nunasiaanerup kisermaassi-
nerullu nalaanni peroriartorsi-
masunut ilaavunga. Taama-
nikkut Kalaallit Nunaat
matoqqasorujussuugallarmat
iluamilluunniit naluarput si-
larsuarmi avatangiisitsinni
qanoq pisoqartamersoq. Aat-
saat sorsunnersuup nalaani
Qaqortoq eqqaalu qimappak-
ka - silarsuaq angalaarfigiler-
lugu. Umiarsuarmut ilaallu-
nga Amerikaliarpunga, suullu
tamarmik sinnattuinnartut
isikkoqarput, New York-imut
pulajartomerput allakkat as-
siliaarartaattut isiginnaakka-
tut misigisimanarluni.
Kiinaa eqisalunnerulersi-
mavoq, nujaalu taartut utoq-
qaat pissusiattut qeersaalersi-
mallutik. Isaruaasa tunuanni
isai kimigiisertuupput. Nipaa
aamma taamaappoq, qatittu-
allattarluni issiavimmi sassa-
riarluni ima oqaraangat: tu-
saassavat...
Qaqortup kommunalbesty-
relsiani politikeriunermigut
Kalaallit Nunaatalu Landsrå-
deani ilaasortaanermigut - qa-
tanngutaa Erling Høegh
landsrådemi siulittaasut siul-
lersaraat - ukiuni arlalissuami
Kalaallit Nunaata nutaaliaa-
sup ineriartortinneqamera pe-
qataaffigisimavaa.
Kalaallit Nunaanni tamar-
mi innaallagissap sarfaanik
imermillu pilersuinerit anner-
tusarneqarneranni GTO-mi
siunnersortitut Kalaallit Nu-
naanni nunaqarfiit illoqarfiil-
lu allanit ilisimanerulersima-
vai.
Ukiuni kingullemi aqqa-
neq-marlunni siullermik su-
liffigisimavai kalaallit ilinnia-
gaqartut aammalu napparsi-
masut Kalaallit Illuanni Hel-
lerup-imi najugaqartartut, tas-
sanngalu pisortatut tunuarpoq
ukiut nikinneranni - innaalla-
gisserisutoqqap ukiorpassuar-
ni inuunermini suliffigisima-
saasa ilaannaat eqqaassagaan-
ni.
Peroriartorfik
Ukiut 70-it matuma sioma -
30. april 1927 - Oluf Høegh
Qaqortumi inunngorpoq, a-
ngajoqqaaralugit saffiuut
pisortaat John Otto Abel Jens
Høegh aamma Augusta Marie
Hanne H. F. Chemnitz. Ka-
laallinut siullernut ilaalluni
Olufip angutaa Danmark-imi
ilinniagaqarsimavoq, anger-
lamullu uterami illorsualior-
poq aappaluttumik qalipaati-
limmik, Olufip qatanngutaa-
salu sisamat Knudip, Jens
Johnip marlulissallu Erlingip
Ingvarillu peroriartorfigisaan-
nik.
Taamanikkut nukappiaqqat
Qaqortumi Tasersuarmi pisa-
qarsinnaagaangamik eqalun-
niartarput. Olufip nukappia-
raanermini eqalunnut qissat-
tortameq nuannarisarilluaga-
raa, naak pisaqartamini tul-
luusimaarutigisinnaanngikka-
luarlugu.
- Kammalaatittut kakkatsi-
gilinngilanga, fiskestangit a-
tomagit assaannatsinnik o-
qummersaq simissiamik put-
taqutilik aalisaatigigaangat-
sigu. Ilaasa ilikkarsimasar-
paat sukkorpiaq ningitsigunik
pisaqassanerlutik. Tamannalu
ilikkanngisaannarpara, Oluf
Høegh oqaluttuarpoq.
Oluf Høegh-ip peroriartor-
fia kammalaataasa peroriar-
torfiinut assinguallaanngilaq.
Qatanngutigiit ullut tamaasa
illumi suliassaat pinnguamis-
samut periarfissaqartitserpian-
ngillat, sulimi mikisunnguul-
lutik akisussaaffippassuamik
tunineqartalereeramik.
Pisussaaffiit
sukannissuserlu
- Ilinniagaqamissarput ilisi-
majuaannarparput. Ataataga
illuliomermi saniatigut naat-
siiviliorsimavoq radisinik,
naatsiianik, salatinik, gule-
rodinik allarpassuamillu naat-
itsivigisartakkaminik. Taava
uanga qatanngutikkalu naat-
siivimmik nakkutilliisuusar-
pugut. Tamatuma saniatigut
savaasat savaasasivimmiittut
paarinissaat immuiamissaallu
isumagisarparput, savallu 50-t
missaat Akianiittut nakkutigi-
sarlugit.
- Sukannersumik perorsar-
neqarpugut, inersimalerutta
imminut napatissinnaaqqullu-
ta. Akisussaaffinnik tunine-
qarpugut, kisiannili ataatatta
suut tamaasa akuliuffiginiar-
tarpai, tamannalu ajomaatsu-
innaaneq ajorpoq, Oluf Høegh
oqaluttuarpoq, ukiuni qulingi-
luani atuareerluni taamanik-
kut naatsorsuutigineqartartut
malillugit niuertarfimmi ilin-
niartunngortoq, kingomagut
niuertorusinngomissaq eqqar-
saatigalugu.
- Taamanikkut pissutsit al-
laapput. Piniartumit qitomaa-
simagaanni piniartunngortari-
aqarpoq. Atorfilimmit qitor-
naasimagaanni taava aamma
atorfilinngortoqartarpoq. A-
taataga atorfiliuvoq, Qaqortu-
milu niuertumi ilinniartun-
ngortinneqarpunga naatsor-
suuserinermik, toqqortaatinik
naatsorsuinermik allakkeri-
nermillu ilinniassallunga. Ki-
siannili februar 1945-mi ta-
manna tassanngaannaq unit-
sinneqarpoq.
Soraarsitaavoq
- Ullut ilaanni kalaaleq Abia
allaffimmut iserpoq. Sana-
suuvoq, niuertorlu oqaloqati-
giumallugu. Abiap oqalut-
taaqquaanga, niuertup oqalut-
taa isumaqatigivallaarunnaar-
simagamiuk. Oqarpunga niu-
ertup oqaluttaata akuerippa-
nga oqaluttaasinnaallunga.
Taanna isumaqataavoq, aam-
mami Abia nammineq isuma-
qatigivallaarunnaarsimagami-
uk, taama oqaluttuuppaanga.
- Paasinarsivoq Abiap akis-
sarsiani qaffakkumallugit oqa-
loqatiginnikkiartortoq. Mee-
rarpassuaqarpoq, akissarsiani-
lu naammattusaaqqissaartarlu-
git. Naammagittaalliutaa nuts-
erakku niuertup ingerlaannaq
Abia ajappaa uppitillugu.
Tupannermik eqqarsariaq-
qaamanga niuertoq ajappara
uppitillugu. Nikuikkami oqar-
figaanga soraarsitaasunga.
- Ajuusaartorujussuuvunga.
Ataatama kamannissaa pillu-
gu angerlamissara ersigaara.
Aatsaat unnukkut angerlarpu-
nga, ataatamalu piumaffigaa-
nga niuertoq utoqqatserfigiar-
tussagiga. Taamaanngippat
suliffittaaqqinnaviannginnama.
- Taamaaliorumanngilanga.
Aatsaat utoqqatserumavunga
niuertup Abia utoqqatserfi-
gereerpagu. Ataatamali utoq-
qatseriartoqquaanga.
Allanngoriataarneq
- Aqaguani Jens Lauritzen-
ikkut umiarsuat assartuut Lin-
da Dan tikippoq, pisamittullu
naalagaanut allakkanik aallin-
nginnama qaaqqutippaanga.
Paasisimavaa soraarsitaasi-
masunga, saqisuaranngoqqul-
lungalu oqarfigalunga.
- Aqaguani umiarsuarmut
ilaallunga aallarpunga, aat-
saallu sorsunnersuaq soraar-
mat letmatrosinngorsimallu-
nga Kalaallit Nunaannut uter-
punga, Oluf Høegh oqaluttu-
arpoq. - Niuertoq uumissun-
ngilara, kingomagullu ikin-
ngutigeeqqilersimavugut. Ta-
manna politikikkut akerleriin-
nerunngimmat. Eqqunngitsu-
mik pineqarnermi tassan-
ngaannaq iliomerummat.
Oluf Høegh umiartomer-
mik nunanillu allanik nuanna-
risaqalerpoq, Aquttunngomi-
allu Atuarfiannut atualemis-
samik qinnuteqarluni, isilun-
ninili pillugu itigartinneqarlu-
ni. 1946-mi Sjælland-ip A-
vannaani Frederikssund-imi
innaallagisserisutut ilinnialer-
poq, ukiullu tallimat qaangi-
ummata Kalaallit Nunaannut
uterpoq, Qaqortumilu GTO-
mi innaallagisserisutut suli-
lerluni.
1950-ikkut aallartinneranni
Oluf Høegh - tamanna tikillu-
gu nukarlersaalluni - Qaqor-
tumi kommunalbestyrelsimut
qulingiluanik ilaasortalimmut
ilaasortatut qinigaavoq. Taa-
manikkut nammineq isummat
malillugit qinigaasoqartaral-
larmat. Partilersuunneq aat-
saat 1970-ikkunni aallartim-
mat. Kingomagullu Oluf
Høegh Landsrådemut ilaa-
sortatut qinigaavoq.
Ataqatigiinneq
- Taamanikkut qinerseriaaseq
ullumikkumut imaaliallaan-
naq assersuunneqarsinnaan-
ngilaq, oqartoqarsinnaavorli
taamanikkut inuit qanoq pis-
suseqarnerat isiginiarneqar-
nerusartoq, ullumikkut partit
isummemertamerat pingaar-
tinneqamerusarluni. Aallaq-
qaataani partilersuunneq
isumaqatiginngikkaluarlugu,
ukiut ingerlaneranni paasisi-
mavara taamaaliortoqartaria-
qartoq Kalaallit Nunaata siu-
nissaa pitsaanerpaamik sulis-
sutigissagaanni.
Oluf Høegh ullumikkut
Atassummut ilaasortaavoq,
isumaqarlunilu Danmark-
imik ataqateqameq Kalaallit
Nunaannut pingaamerpaasoq.
- Inuiaat allat nunisiaatin-
ngorsimasut immitsinnut as-
sersuutigissagutsigit oqartari-
aqarpugut kalaallit allanit i-
nuppalaamemjussuarmik pi-
neqarsimasut. Kisiannili ka-
laallit suli namminneq atu-
gassarisatik najoqqutaralugit
ineriartortariaqarput nammi-
neersinnaanerlu anguniartari-
aqarlugu.
- Namminersomerullutik
Oqartussat politikiat soquti-
galugu malinnaaffigisimava-
ra, isumaqarlungalu ilorraap
tungaanut ingerlasoqartoq -
tassalu kalaallit nammineer-
lutik nunartik akisussaaffigis-
sagaat. Landsrådemut ilaa-
sortaatillunga isumaq taman-
na uanga nammineq arlaleri-
arlunga saqqummiuttarsima-
vara. Anguniamissaali ajor-
naatsuinnaassanngilaq. Ilami
tamanna ajornassanngippat.
Kalaallit Nunaalli taama inu-
kitsigisoq angitigisorlu eq-
qarsaatigigaanni aningaasa-
tigut imminut ingerlassinnaa-
nera ajornakusoortorujus-
suussammat.
- Tamatumunnga atatillugu
Kalaallit Nunaat Danmark-ilu
imminnut qanilligaluttuinnar-
simapput. Ukiut 100-t sinner-
lugit Danmark kalaallit eq-
qarsartaasianni akuulluinnar-
simavoq. Pissutsit ajortut a-
junngitsullu nalaanneqartarsi-
mapput. Uannulli kisermaas-
sinermik nunasiaataanermillu
misigisaqarsimasumut, sor-
sunnersuullu kingorna Ka-
laallit Nunaata avammut am-
marsimaneranik takunnissi-
masumut, aammalu qallunaat
politikerit Kalaallit Nunaata
ineriartortinneqamissaanik a-
tugartuunngortinneqarnissaa-
nillu soqutiginnilersimane-
rannik takunnissimasumut,
Danmark-imut atassuteqar-
neq suli pingaaruteqartorujus-
suuvoq, Oluf Høegh oqaluttu-
arpoq.
Danmarkimut
1975-imi Oluf Høegh GTO-
mi suliffimminit soraarpoq,
Qaqortumi kommunalbesty-
relsimi siulittaasuunini qimal-
lugu, nulianilu Magna aappa-
ralugu Ilinniartut Angerlarsi-
maffianni pisortaanertik
1970-imiilli ingerlassimasar-
tik taamaatillugu. Ilinniartut
Angerlarsimaffiat 18-inut
inissaqarpoq, najugaqartullu
ilaatigut ilinniagaraat sana-
sunngomiameq, innaallagis-
serisunngorniarneq aamma
umiatsiaaliortunngomiameq.
Aappariit Danmark-imut
nuupput, meeqqatik sisamat
ilinniagaqartut, Astrid, Avija-
ja, Flemming aamma Jesper
qaninnerujumallugit. Pissut-
silli allanngorput. 1960-ik-
kunni landsrådemut ilaasorta-
atilluni Oluf Høegh-ip siun-
nersuutigisarsimavaa nuna-
qarfinni innaallagissap sarfaa-
nik imermillu pilersuinerit si-
uarsameqartariaqartut. Taa-
maattumik GTO siunnersuu-
teqarmat tamatumani ataqati-
giissitsisutut sulilissasoq, nu-
annaarluni akuersivoq.
- Nunaqarfinni innaallagis-
siorfinnik imeqarfmnillu 50-t
missaannik sananermi peqa-
taasimavunga. Ukiut qulingi-
luat pissanganartut ulapaarfi-
usullu suliffigisimavakka.
GTO-p angallataa Ulo angal-
latigalugu Kalaallit Nunaanni
najugaqarfiit tamangajaasa
angalaffigisimavakka. Kisiisa
tikissimanngilakka Avaner-
suup eqqaaniittut Qeqertarsu-
aq aamma Qeqertat kiisalu
Uummannap eqqaaniittoq
Maarmorilik.
1984-imi saqisuaraasima-
sup, innaallagisserisuusima-
sup, GTO-mi ataqatigiissitsi-
suusimasup politikeriusima-
sullu inuunera allamut saap-
poq. Kalaallit Illuanni Heller-
up-imiittumi pisortatut atorfik
inuttassarsiuunneqarpoq.
Oluf Høegh 1960-ikkunnili
taamatut atorfininnissamik
neqeroorfigineqarsimasoq
maannakkut atorfininnissa-
mut qinnuteqarpoq. Atorfi-
nitsinneqarpoq, ukiunilu tulli-
uttuni aqqaneq-marlunni aap-
pariit Kalaallit Illuat suliffi-
gaat.
Soraartut
Kalaallit Illuat Tranekærsvej-
imiittoq ilinniagaqartunut na-
jugaqarfissatut siullermik
naatsorsuussaavoq. Kisiannili
Namminersomerullutik Oqar-
tussat aalajangermata kalaallit
inuusuttut Kalaallit Nunaanni
ilinniagaqarfinni sapemartin-
nagu ilinniartalissasut, taava
Kalaallit Illuat allanngortiter-
neqarpoq kalaallinut nappar-
simasunut akunnittarfissatut.
- Danmark-imi qallunaat