Atuagagdliutit - 02.10.1997, Blaðsíða 7

Nr. 76 • 1997
7
fftaa&aO'c/é/a £/£
--- ty
GRØNLANDSPOSTEN
- 3,6-it imeruersaataanngillat
Inatsisartunut ilaasorta
:aq Niels Mattaaq T
kimigiiseraluartut 3,6-it killilersugaanati
atuuttut tunngavigalugit
Nuullu Kommunea
ik nioqqutaajuassapput - inatsisit
NUUK(KK) - Immiaaraq
taanna kimikinneq, aamma
3,6-mik taaneqartartoq, ulluni
makkunani oqaluuserineqal-
lattaarpoq.
Oqaluuserineqarput inuit
ullaaralannguakkut kioskit
orsussaarniarfiillu eqqaanni
utaqqisut ammarsiillutik.
Ammaraangatalu isipallat-
taraat 3,6-innguarsiniarlutik.
Immiaaqqat taakkua immi-
aaqqatut nalinginnartut, 4,6-
sut kimittutigisutut, kimittuti-
Politiit: 3,6-it
qassiilior-
titsinnngillat
NUUK(KK) - 3,6-it uatsin-
nut qassiiliortitsinngillat,
Nuummi politeqarfiup ittua
Bjami Fischer oqarpoq.
Oqaatiginngitsooruma-
naguli pisiniarfiit nal. 12.00
imigassaarnialersinnagit
3,6 oqagugissaatigineqarlu-
artarmata.
- Nalinngilluinnarparput
inatsisit naapertorlugit
meeqqanut 18-nileereersi-
manngitsunullu aalakoortu-
nullu 3,6-nik nioqquteqar-
nissaq sassaallernissarlu
inerteqqutaammat.
- Paasigutsigu kioskit,
piniarfiit imerniartarfiillu
inatsimmik taassuminnga
unioqqutitsisut pisussaavu-
gut qanoq iliuuseqassalluta,
maannamulli maani Nuum-
mi taamaaliorsimanngila-
gut, Bjami Fischer oqar-
poq.
Bjarni Fischer aamma
isumaqarpoq 3,6-it nioqqu-
tigineqarsinnaangomerisig-
ut pilerulluliomeq annikil-
lisimasoq, imigassamillu a-
tuineq toremerulersimasoq.
Politiet: - 3,6'eren
er ikke et problem
NUUK(KK) - 3,6'eren er
ikke en type øl, som har
gives os problemer, siger
stationslederen i Nuuk
Bjami Fischer til AG.
Men politiet i Nuuk vil
da ikke afvise, at 3,6’eren
bliver brugt til at spæde en
brandert op, indtil butikker-
ne åbner for salg af øl og
spiriitus klokken 12.00.
- Vi er naturligvis be-
kendt med lovgivningen,
som forbyder salg og serve-
ring af 3,6’eren til børn og
unge under 18 år og til ber-
usede personer.
- Får vi kendskab til, at
kiosker, butikker og værts-
huse overtræder denne del
af spirituslovgivningen,
skrider vi naturligvis ind,
men det har endnu ikke
været tilfældet i Nuuk,
siger Bjami Fischer.
Bjami Fischers generelle
holdning er for øvrigt, at en
liberalisering af spirituslov-
givningen, blandt andet
med markedsføringen af en
let øl som 3,6’eren, er med
til at skabe et mindre kon-
fliktfyldt og mere afslappet
forhold til spiritus.
ginngillat, akissaqartoqarsi-
magamili pisiarineqartarpoq.
3,6-it akimmisaaruteqamani
imeraanni aqagugissaataallu-
arsinnaapput - pisiniarfiit nal.
12.00 »immiaaravinnik« imi-
gassanillu nioqquteqalemis-
saasa tungaannut.
Taamaattoqartarneralu
kommunalbestyrelsit inatsi-
sartullu nalunngilluinnarpaat.
Nuummit Upemavimmut
- 3,6-it imigassatut isigineqa-
lertariaqarput, imigassaarni-
arnerup nalaani nioqqutigi-
neqartarlutik - sodavand-eer-
niamerup nalaaniunngitsoq.
Taama oqarpoq inatsisar-
toq Niels Mattaaq, Upema-
vik, (Siumut), imigassat pillu-
git inatsisip allannguuteqar-
nissaanik siunnersuuteqartoq.
Taamaalilluni Niels Matta-
aq Nuup kommunalbestyrel-
siatut isumaqarpoq tassa
kommunalbestyrelse tamar-
miusoq sinnerlugu Ane Ege-
de Mathæussen (Siumut) 3,6-
nut tunngatillugu assingusu-
mik siunnersuuteqarsimam-
mat.
Inatsisit ajunngillat
Taamaattorli Niels Mattaaq
Nuullu Kommunea peqqin-
nissamut avatangiisinullu -
taamalu amigassanut tunnga-
sutigut - naalakkersuisup Ma-
rianne Jensen-ip (Siumut)
isumaanik allanngortitsin-
ngillat.
Marianne Jensen isumaqar-
poq ullu-unnuarlu 3,6-nik
nioqquteqarsinnaanermik
aaqqiisimaneq ajunngitsoq;
tassami inatsimmi paatsuu-
gassaanngitsumik allassima-
soqarmat 3,6-it meeqqanut
inuusuttunulluunniit 18-ni-
leereersimanngitsunut ima-
luunniit aalakoortunut nioq-
qutigineqassanngitsut.
3,6-it nioqqutigineqaranni
malittarisassat unioqqutinne-
qanngippata assuarnartorta-
qanngilaq.
Taamaammat Marianne
Jensen-ip siunnersuutigiler-
saanngilaa imigassat kimittu-
nerit pillugit inatsimmut 3,6-
it ilannguneqaqqullugit.
Piumasaqaataavoq
- Misilittakkat tunngavigalu-
git tapersersoqatigiittussaasut
nalunngilarput, Niels Mattaaq
oqarpoq.
- Aamma taamaappoq imi-
gassamik atomerluinerup aki-
orniarneqarnerani, inuppas-
suillu piumasaraat 3,6-it imi-
gassat pillugit inatsimmut
ilanngunneqassasut.
- Piumasaqartuupput anaa-
3,6-it ukiut tallimat matuma siorna Kqlaallit Nunaanni tuni-
uiarneqalernermik kingorna nunatsinni immiaaqqat tunin-
eqartartut 10 procentiinik amerlassuseqalersimapput.
nat ataatallu, anaakkut ataak-
kullu, tamaammat piumasaq
tamanna annertooq malinni-
artariaqarparput, Niels Mat-
taaq oqarpoq.
Nuup Kommunelbestyrel-
sianut ilaasortaalerlaaq Ane
Egede Mathæussen juni-mi
taamaattorluinnarmik piuma-
saqaateqarpoq:
- 3,6-it ullaaralannguamiit
imemeqalersarput, imigassat
nal. 12.00 ammarnissaata tu-
ngaanut aqagutaartut aqagu-
gissarsinnaajumallutik malu-
gisimaarnertillu ingerlatiin-
narumallugu, Ane Egede Ma-
thæussen oqarpoq.
- Isumaqarpunga 3,6-i ima
atugarliortitsigimmat peqati-
giilluta piumasarisariaqarip-
put taanna imigassat pillugit
inatsimmut ilanngunneqassa-
soq.
Nuup Kommunalbesyrel-
sea Ane Egede Mathæussen-
ip kissaataanut ilaliivoq, ta-
mannalu naalakkersuisunut
ingerlateqqillugu.
Kimittuut kimikinnerillu
Imigassanik nioqquteqarsin-
naaneq sassaallersinnaanerlu
pillugit Inatsisartut inatsisaat
nr. 23 30. oktober 1992-meer-
soq tassaavoq inatsit pingaar-
neq.
Inatsit taanna tunngaviga-
lugu naalakkersuisut Nalu-
naarut nr. 29 27. november
1992-meersoq saqqummiup-
paat tassani malittarisassiuun-
neqarlutik imigassanik kimit-
tuunik kimikinnernillu nioq-
quteqarsinnaaneq sassaaller-
sinnaanerlu.
Inatsimmi pineqarput imig-
assat kimittuut kimikinneril-
lu.
Kimittuuni pineqarput imi-
gassat 4,1 procentimik aala-
koomartullit.
Kimikitsuni pineqarput
imigassat 4,1 procent ataallu-
gu 2,5 procentili ataannagu
aalakoomartullit.
Imigassat 2,5 procent ataal-
lugu aalakoomartullit killiler-
sugaanngitsumik nioqqutigi-
neqarsinnaapput.
Pisiniarfiutillit neriniartar-
fiutillilluunniit imigassanik
kimittuunik nioqquteqassagu-
nik piumasarineqarpoq imi-
gassaamiarsinnaanermut alla-
gartaqamissaq.
Aappaatigulli tamanna piu-
masaqaataanani kioskit ima-
luunniit grillbarit 3,6-iinnar-
nik nioqquteqartartillugit.
Inatsit tunngavigalugu naa-
lakkersuisut periarfissaqarput
aaliangersaassallutik qaqu-
gukkut imigassanik kimikin-
nemik - 3,6-it ilanngullugit -
nioqquteqarsinnaaneq malit-
tarisassiuutissallugu, taman-
nali naalakkersuisut suli ator-
simanngilaat.
Tassa pisiniarfiit ullu-un-
narlu ammasartuuppata 3,6-it
ullu-unnarlu nioqqutigineqar-
sinnaagaluarput.
Killeqarput
Imaanngilarli 3,6-it kikkunnit
tamanit pisiarineqarsinnaasut.
18-it inorlugit ukiulinnut
3.6- nik nioqquteqarnissaq
sassaallernissarlu inerteqqu-
taavoq aamma taammaappoq
aalakoortunut.
Pisiniarfiit neriniartarfiillu
imigassaarniarnissaannut
kommunalbestyrelse akuersi-
sartuuvoq, pisiniarfiillu nali-
nginnaat kioskillu imigas-
saamiarsinnaanerisa allagar-
tartaartinnissaannut.
Inatsit tunngavigalugu
kommunalbestyrelsit ataasi-
akkaat imigassanik nioqqute-
qarnermi sassaallertarnermilu
maleruaqqusat malinneqar-
nissaat pisussaaffigaat, tun-
ngavissaqarlutittaaq imigas-
sanik nioqquteqarneq sassaal-
lemerlu ilumut inatsisit naa-
pertorlugit ingerlanneqarner-
soq nakkutigissallugu.
Killilersuinerit
- Kioskit, pisiniarfiit imemi-
artarfiillu inatsimmik unioq-
qutitsigaangata mianersoqqu-
sisoqarsinnaasariaqarpoq,
naalakkersuisunut ilaasortaq
Marianne Jensen oqarpoq, ta-
mannalu politiit suliassaraat.
- Arlaleriarluni unioqqutit-
sisoqartillugu kommune aku-
ersissummik arsaarinnissin-
naavoq imaluunniit nioqqute-
qarsinnaajunnaarallarnissa-
mik sassaallersinnaajunnaa-
rallarnissamik aaliangiisin-
naavoq imaluunniit nioqqute-
qarsinnaajunnaavinnissamik
sassaallersinnaajunnaavinnis-
samik - unioqqutitsinerup qa-
noq issusaa apeqqutaatillugu.
- Naalakkersuisut isuma-
qarput inatsisip atuuttup qu-
lakkeereeraa meeqqanut imi-
gassanik nioqquteqartoqan-
nginnissaa sassaallertoqan-
nginnissaalu, Marianne Jen-
sen oqarpoq.
1995-mi Inatsisartut 3,6-it
pillugit oqallipput taamanilu
3.6- it imigassat pillugit inat-
simmut ilanngunniameqame-
rigaluat itigartitsissutigine-
qarpoq.
Ukiut marluk matuma si-
oma Inatsisartut niuemermut
suliffissuaqamermullu ataat-
Suunera Akuersis- sut Qass. ukiullit Piff. suna Aalakoor- tut
Niuert. Imern. Niuert. Imern.
Immiaaq- qat, viinnit imigassallu aap 18-inik ukiullit 18-inik ukiullit 12-18 12-24 (-03) naamik
3,6-it naamik uk. 18 uk. 18 Sukkulluun- niit 12-24 (-03) naamik
simiititaliaa isummerpoq kis-
saatigineqanngitsoq imigas-
sartorsinnaanerup, 80’-kut
aallartilaameranni pointiler-
suiunnaamerup kingorna ma-
lunnaatilimmik allannguiffi-
usup, tungaagut annerusumik
killilersuisoqassanngitsoq.
Aamma imigassartomer-
mut tunngatillugu tunngavia-
tigut isuma uaniippoq, inuup
nammineq akisussaaffigis-
sammagu imigassartomini.
Isuma taanna ullamanna
suli atuuppoq.
Taammaammat Niels Mat-
taap aamma Nuup kommune-
ata 3,6-nut tunngatillugu kisi-
giisernerigaluat allakkatigut
itigartitsissutigineqarpoq.
3,6 inerteqqutaasut
NUUK (KK) - Namminer-
sornerullutik Oqartussat
suliffeqarfiini immiaaqqat
3,6-it aamma immiaaqqat
nalinginnaasut 4,6-it im-
mikkoortinneqanngillat.
- Namminersomerullutik
oqartussat suliffeqarfiini
imigassanik aalakoornartu-
linnik imerneq inerteqqu-
taalluinnarpoq, sulisoqar-
nermut pisoitaaneq Jakob
Janussen oqarpoq. Taa-
maattumik aamma 3,6-inik
imerneq aamma suliffeqai-
finni inerteqqutaavoq.
Namminersomerullutik
oqaitussat imigassaq pillu-
gu inatsisaanni upemaak-
kut 1992-imeersumi imi-
gassat kimittuut pineqarput
4,1 sinnerlugu kimittussu-
seqartut, imigassallu kimi-
kinnerit pineqarlutik tas-
saasut 2,5-imiit 4,1-mut ki-
mittussuseqartut.
Sulisoqamerulli imigas-
sat kimittuut kimikitsullu
namminersornemsuni im-
mikkoortinneqanngillat.
Imeruersaatissat imigas-
sartaqarsimappata nammi-
nersornerullutik oqartussat
suliffeqarfiini imeqqusaan-
ngillat.
Tassalu taamaappoq!
3,6'eren forbudt
i hjemmestyret
NUUK(KK) - På Grøn-
lands Hjemmestyres ar-
bejdspladser bliver der ikke
skelnet mellem 3,6’eren og
den almindelige pilsner
med en alkoholvolumen på
4,6.
- Vi har den klare politik,
at det overhovedet ikke er
tilladt at drikke alkoholiske
drikke på hjemmestyrets
arbejdspladser, siger perso-
naledirektør Jakob Janus-
sen. Derfor er også 3,6’eren
underlagt dette generelle
forbud mod alkohol på
hjemmestyrets arbejdsplad-
ser.
Hjemmestyrets alkohol-
lovgivning fra efteråret
1992 taler om stærke drik-
ke med en alkoholvolumen
på over 4,1 og om svage
drikke med en styrke mel-
lem 2,5 og 4,1 volumenpro-
cent.
På personaleområdet bli-
ver der imidlertid ikke skel-
net mellem stærke og svage
drikke i hjemmestyrets
bygninger.
Er der alkohol i flasken,
er det forbudt at drikke på
hjememstyrets arbejdsplad-
ser.
Basta.