Atuagagdliutit - 16.10.1997, Blaðsíða 15

Nr. 80 ■ 1997
15
GRØNLANDSPOSTEN
ICC Kreml-imi. Pernaataasumik Rusland-imi naggueqatit naapinnissaat iluatsippoq.
ICC i Kreml. Det var første gang, det lykkedes at træffe de Russiske stammefrænder.
figilluarlugu isummatsinnillu
aalajangersaaffigalugu ilinni-
arfigingaatsiarparput. Ataatsi-
moomeq akisussaaffillu suu-
nersut ilinniarpagut. Tamatu-
mali saniatigut realskolimi
avatangiisit unammillemeru-
jussuarmik sunnerneqarsi-
mapput. - Kikkulluunniit ilua-
naamissartik naalagaaffigaat,
rektor Stærmose oqarpoq.
Taamani pikkorinnerit pi-
ngaartinneqartarput, aamma-
lu atuartut piumasaqarfigine-
qartamerat annertoorsuuvoq.
- Eqqaamavara realskolimi
pikkorinnerit tallimat akor-
nanniillunga, ukiullu pingasut
atuamermik naammassisussat
siulliit akuuffigalugit. Ole
Brandt ilinniartitsisutut isu-
massarsiuilluartorsuartut eq-
qaamavara. Kalaallisut ilinni-
artitsinera, 2. realimi naasoq,
tassa qallunaatut atualertus-
saagatta, peqqutaalluni taalli-
ortunngorpunga. Atuakkeri-
neq soqutigilersippaa, tallior-
tittalerpaatigullu.
- Ole Brandt taalliullaqqin-
nermut 5 kroninik akissarsi-
assaqartitsisarpoq, taalliaralu
siulleq aningaasarsissuti-
gaara. Tittukasimmut, a-
ngummut asanartumut kolle-
giamukartartumut tunngasuu-
voq. Taamani 1964-iuvoq.
- Kalaallit Nunaanni qallu-
naat oqaasiisa ajugaanissaq
pillugu oqaluleruttulemerup
nalaani Ole Brandt kalaallit
oqaasiinik illersuilluni aker-
suutingaatsiarpoq.
- Realskolip kollegiaata i-
nersuani siullermeerlunga po-
litikikkut oqallinnermik tu-
sarpunga. Knud Hertling, taa-
mani ersarissereersoq tassani
oqalugiarpoq.
Kulturikkut
allannguut alla
Aqqaluk Lynge-lli kulturik-
kut allannguutit naammat-
toortagai tassunga killeqan-
ngillat. Realskolimi misilit-
sinnerup kingorna tallimat
Danmarkimi ilinniarfissuar-
mut ilinniariartinneqarput.
Taakku ilagaat Mike Sieg-
stad, Poul Bisgaard, maanna
tamit nakorsaanerattut atorfe-
qartoq aamma naalakkersui-
sunut ilaasortaq Marianne
Jensen.
- Tassanissaaq kulturikkut
allanngoriamerujussuaq mi-
sigaara, pitsaanerulinngilarli
pikkorinnemut ilaagama. Mi-
silitsikkama qallunaatut allat-
tariarsornermi 10-erpunga,
qallunaallu nunaanni pissusi-
viusut tikikkakkit pikkorip-
pallaarnanga oqarfigineqar-
punga. Aammami misilitsin-
ninni angusakka pitsaaval-
laanngillat.
- Taamani Birkerød Stats-
kole-usumut atuariartorpu-
nga, tassanilu Ammalortoq
Olsen-ip atuameranit ukior-
passuit qaangiunnerini kalaal-
linit siullersaavunga. Kollegi-
ap pisortaata, ukiorpassuami
tassani atorfeqarsimasup o-
qarfigaanga siulinnit (Am-
malortumit) naalannerunis-
sara isumagiumaarlugu. Naa-
lanngissimagunarmat.
- Ukiuni pingasuni anger-
lanngilanga. Taamani imaa-
liallaannaq taamaattoqarsin-
naanngilaq, misilitsereera-
malu Universitet-imi sociolo-
gi-mik ilinnialerpunga. Mini-
steriaqarfimmit ingeniøritut
ilinniaqquneqaraluarpunga,
kisiannili matematikimi a-
ngusakkat ajormata taamaali-
omissara sapersimavara.
Suliarpassuit
- Ukioq ataaseq qasuersaari-
arlunga universitetimi aallar-
teqqippunga, kisiannili sam-
misakka amerlisoorlugit ilin-
niamera ingerlalluarpallaan-
ngilaq. Ilaatigut Ellekilde
Ungdomsskolemi timelæreri-
tut ilinniartitsisuuvunga, tas-
sanissaarlu Aqissiaq ilinniar-
titsisuuvoq. Taamanissaaq
Unge Grønlænderes Råd-imi
suliaqartorujussuuvunga, tas-
sanilu politikimik sammisa-
qamera pimoorunnerulerpara.
- Universitetimi ilinniame-
ra taamaatillugu 1973-imit
1976-imut isumaginninnermi
siunnersortitut ilinnialerpun-
ga-
- Danmarkimi ilinniamer-
ma nalaani pisoqangaatsiar-
poq. 1968-imi B-52-ereq
Avanersuarmi nakkarpoq,
Vietnam-imi sorsunneq suka-
ruttorpoq, atomi oqallisigi-
neqaleruttorpoq aammalu
atomimik akerliusut inger-
laaqatigiittaleruttorput, ta-
makkorpassuillu tunngavigal-
ugit politikimik paasisiman-
ninneq annertusiartorpoq, ua-
ngalu politikimik sammisa-
qamissara pinngitsoorsinnaa-
junnaarluni.
- Tamanna Danmarkimut
akerliunerua?
- Soorunami, aammami
tunngavissaqarluarpoq. Nu-
narsuarmi tamarmi nunasia-
ateqarneq akerliuffigineqar-
poq. Danmarkimi atuamitsin-
ni ilinniamitsinnilu naalakki-
sarnerujussuaq qallunaallu
uatsinnut siunissatsinnullu,
taamatullu Kalaallit Nunaan-
nut sunniiniamerat misigaa-
gut. Taamaaliomerat naalaga-
aniarneruvoq, tamatumalu
akerliuffiginissaa pinngit-
soorsinnaasimanngilarput.
Siumut aamma IA
- Sooruna Siumukkormiun-
ngitsutit? Taamanimi qallu-
naat naalagaanerannut aker-
liupput silaqarluanngitsutullu
isigineqarlutik.
- Siumukkormiut pinngor-
fiattut ittunik sorlaqanngila-
nga. Jonathan angerlaqqissi-
mavoq, aammalu Lars Emil
allarpassuillu Kalaallit Nu-
naanni ilinniarsimapput, nu-
narsuarmi perulluliornerit
ungasillugit. Taamani fjem-
syneqanngilaq, aviisillu sivi-
suumik ingerlaartarput, pe-
qarsimagaangami.
- Uangulli pisut qeqqanniit-
tugut tamakku inooqataaffigi-
sariaqarsimavagut. Inunnit
immitsinnit allaanerujussuar-
nit paasineqarnissaq qanoq
ajornartigisoq takusinnaasi-
mavarput, paasisimallugulu
qilersorsimanngissutsimik
taaneqartoq, Kalaallit Nu-
naanni ineriartortitsinermi
tunngavigineqartoq paatsoor-
nernik tunngaveqarsimagu-
nartoq. Kalaallit Nunaanni
atorfillip qallunaap nunasiaa-
nerup nalaanisulli innuttaasut
oqariartortitaannit akissute-
qarfigineqarnini qanorluun-
niit nassuiarsinnaavaa.
- Oqartoqartarpoq Siumuk-
kunnut ilaasortaasimasutit ?
- Uangattaaq taamatut tu-
sartarpara, oqaluttuarisaaner-
milli allanngortitsiniartut taa-
ma oqartarput. Moses Olsen
folketingimut ilaasortaagal-
larmat qanittumik suleqati-
gaara, taannalu arlalitsigut
uanga isumannut tulluuttunik
eqqarsaateqartarpoq isum-
mertarlunilu. Kisiannili Lars
Emil-ip taarsermagu pissutsit
allanngorput, uangalu politik-
ikkut malunniuteqarnissara
pinngitsoorsinnaajunnaarsima-
vara. Anguniakkatta pingaar-
nerit ilagaat Kalaallinit Nu-
naanni »nunamik piginnittus-
saatitaaneq, allalu tassaavoq
kalaallit qallunaat naalagaaf-
fianni akuusutut akuerineqar-
nissaat.
Ilisaritinneqarnera
1976-imi Inuit Ataqatigiit pe-
qatigiiffittut aallarnemeqar-
poq. KIA - Kalaallit Inuit
Ataqatigiit - aallaaviuvoq,
taassumalu aamma Unge
Grønlænderes Råd aallaavi-
gaa. 1977-imi partii Siumut
pilersinneqarpoq, 1978-imi
Atassut aallamemeqarluni.
Aqqaluk Lynge ullumikkut
ICC-mi præsidentiuvoq (siu-
littaasuuvoq - aaqq.) Aasianni
isumaginninnermi siunner-
sortitut atorfeqareerluni tusa-
gassiortunngorpoq. Naalak-
kersuisunut ilaasortaasima-
voq, inatsisartunut ilaasortaa-
simavoq, »Unge Grønlænde-
res Råd«-ip siulersuisuinut
ilaasortaasimavoq, Aasiviup
aningaasaateqarfiannik piler-
sitseqataasimavoq, siulittaa-
suusimalluni aningaaseri-
suusimallunilu. Aamma poli-
tikikkut assigiinngitsorpassu-
amik atorfeqarsimavoq, KNI-
milu siulittaasuusimalluni.
Aammattaaq atuakkiortut
peqatigiiffianni siulittaasuusi-
mavoq, filminut arlalinnut
ilitsersuisuusimalluni, taallia-
minik saqqummersitsisimal-
luni aammalu qallunaat ka-
laallillu taalliaannik saqqum-
mersitsisimalluni. Ippassi-
gami atuakkiaa »Isuma -
Synspunkt« saqqummersin-
neqarpoq, taannalu quppeme-
rit uku siulianni sammineqar-
poq.
Aqqaluk Lynge inuusuttmlluni.
Aqqaluk Lyttgé i siii
Aataa aanaalu, folketingimut ilaasortaq Frederik
Lynge aamma Maaliannguaq Lynge.
Bedsteforældrene, folketingsmedlem Frederik Lynge
og Maaliannguaq Dynge.
AQQALUK LYNGE