Atuagagdliutit - 26.03.1998, Blaðsíða 19

Nr. 24 • 1998
19
GRØNLANDSPOSTEN
Pavia Nielsen-imut akissut
Pavia Nielsen-ip Atuagagdliutini nr. 20-mi 12. marts 1998-imi
saqqummersumi allaaserisaa matumuuna akissuteqarfiginiarpara
Allattoq/ Hans Enoksen, niuertut peqatigiiffianni siulittaasoq, Itilleq
Hans Enoksen, niuertut peqatigiiffianni siulittaasoq
erseqqissaatigaa niuertut puisit amii tunngavigalugit
akerilussutsimik takutitsineranni minnerpaamilluunniit
anguniagarisimanagu piniartut nunaqarfimmioqatillu
nikanarsameqarnissaat.
Matumuuna niuertut peqati-
giiffiat sinnerlugu siulittaa-
sutut Pavia Nielsen akissute-
qarfiginiarpara, Nuummi nu-
naqarfinni niuertut ataatsi-
meersuameranni akerliussut-
simik takutitsineq pillugu al-
laaserisaanut.
Siullermik erseqqissaatigis-
savarput minnerpaamilluun-
niit anguniagarinnginnatsigu
piniartut nunaqarfimmioqatit-
talu nikanarsameqarnissaat,
puisit amii tunngavigalugit
akerliussutsimik takutitsinit-
sinni. Tassani akerliussutsi-
mik takutitsinermi oqaaseqar-
nitsinni erseqqissaatigaarput
nunaqarfimmioqatitta pitsaa-
sumik sulissunneqamerat uki-
Inuit nunatta avataani inuusut
ilisimatuutullu taaneqartara-
mik tamanit upperineqartus-
satut imminnut isigisut pis-
sutsinut aallaqqaataanit ma-
linnaaffigisimanngisaminnut
akuliuttaraangamik annertuu-
mik kukkussuteqatarput, taa-
matut iliorpoq aningaasarsi-
omikkut ilisimatuut ilaat.
Tusarpara aningaasarsior-
nikkut ilisimatuumik siunner-
suutigineqarsimasoq Nunat-
sinni akit tunngaviatigut assi-
giit atuunnerat atorunnaartari-
aqartorooq Nunatta ineriar-
tomeranut akornutaamman-
ngooq.
Nunarput Namminersor-
nemlemermik ersarinnero-qi-
sumik ineriartortinneqarlersi-
mavoq Nunarput ataatsimut
assigiimmik. Nunaqarfiillu
isorliunerusullu siusinneru-
sukkut missukutaaniartarsi-
magaluit ilanngullugit, allaat
isorliunerusunut Naalakker-
suisoqalerlutik.
Siumut Partiip politikkia
imaammat Nunarput tamaat
assigiimmik ineriartortinne-
qassasoq aamma nunaqarfiit
ilanngullugit. Tamannaavorlu
Siumup partiip inuppassuar-
nut ilaasortaaffigineqarlunilu
tapersersomeqameranut tun-
ngaviunerpaatut uanga paasi-
sagara.
Nunatta ineriartornera i-
ngerlalluarsimaqaaq, allaat i-
laatigut ineriartomeq sukka-
vallaartutut nalilersorneqar-
tarluni uffa manna Nunatsinni
akit assigiit tunngaviugaluar-
tut.
Illoqarfiit arfineq marluk a-
kinik minneratitsivissatut ta-
korluukkat, avataaniittunit ni-
oqqutissiassaannik pilersor-
neqartussaapput, soorlu mak-
kuninnga: Puisit amiinik, Qa-
qortup ammerivia Nunatsin-
orpanni qularnaatsumik i-
ngerlassimallugu, aammalu
suli ingerlakkusullugu.
Ukiut makku niuertunut an-
nertuumik piumasaqarfiuler-
simapput aamma nunaqarfin-
ni niuemerpalaartumik inger-
lalemissamut, aammalumi
piffissaq niuemermut atoru-
sutarput uagut niuertut pi-
moorutilersimavarput, piu-
masarisat sakkortusiartuin-
nartut atorfipput eqqarsaati-
galugu allamik sammisaqar-
pallaaleratta niuernerinnaq
ingerlakkusulersimallugu.
Tamakku pissutigalugit uagut
niuertut isumaqarpugut suliaq
ataasiinnaanemsoq ingerlatta-
riaqalerlugu, isumaqatigiillu-
nit tamanit pilersomeqartoq.
Qaqortumi amutsivik Avan-
naani qaleralinniutissanik sa-
naartortoq, ilinniartorpassuit
eqeruttarfiat, sulisartorpassuit
pikkorissartarfiat, kujataani
pilersuinerup qiterisaa, tassa
imaappoq nunatta siammasis-
sumik iiioqarfiunera assigiin-
ngitsutigut tamatsinnut ilua-
qutaavoq.
Nuummi illoqarfiit anner-
saanni Nunatta qiterisaani Nu-
natsinnut tamarmut tunngasut
suliffeqarfippassuit ingerlan-
neqarput. »Nuuk Imeq« Nu-
natsinnut tamanut immiaaq-
qanik imeruersaatinilu siam-
marterisoq, Nuup avataani pi-
sisartoqamera iluatigalugu i-
ngerlasoq. Sinerissami inuit a-
ningaasaataat Nuummi eqite-
ruffeqartut inuppassuarnillu
suliffissaqartitsisut, allarpas-
suillu sinerissami inoqamera-
nut suli suliffiit Nuummiittut
taagugassat amerlagaluaqaat.
Avannaani qalerallit Ku-
jammut nassiussukkat, illu-
mut ineqamermullu akiliutit
Sisimiunut, assartuinikkut a-
ngallassinerit eqiteruffiat.
Illoqarfiit akikinneruffiu-
lersussatut takorluukkat ava-
taani inuuniameq oqimaan-
nerulissaaq pingaartumik uu-
lia akitsussappat nioqqutissat
akisoreeqisut akitsussapput,
illoqamermut akiliutit qaffa-
sereeqisut qaffassapput, sa-
naartomeq akisoreeqisoq aki-
tsoqqissaaq.
Taamaattumik anguniagaq
taanna Siumup Partiianut na-
leqqutinngitsoq unitsinniarli
EF-imut Naaggaarsimavunga
anguniagaq qulaani taakkar-
sugara Naaggaarpara, tassa
una akit nunatsinni assigiit
atorunnaarsinniagaanerat.
Akit assigiit Nunatsinni
atuunniarlik.
arlutalu amminik pisiortortar-
nerit tigummiumajunnaami-
arlugit aalajangerluta.
Tassami piffissaq annerto-
qisoq amernik tigooraaner-
mut atomeqartarpoq niuertu-
mut piffissaajaataaqisumik,
taamatullu sulerulunnermut
aamma ilaasortatta ilaasa pit-
saanngitsumik pineqartarsi-
manerat niuertut peqatigiiffi-
annit akuersaarsinnaanngin-
natsigu, minnerunngitsumillu
suliaq antiertoqisoq suliariga-
luarlugu akeqanngitsumik
sullissinerput ingerlatiinnar-
sinnaajunnaaratsigu. Ullu-
mikkummi kikkut inuiaqati-
giit suliffeqarfiutaasa iluanni
akeqanngitsumik sulippat?
Nunaqarfinni niuertut tamak-
ku naammagiinnarsinnaajun-
naarpaat, tamakkulu aamma
pissutaaqataalluinnarput a-
memik pisortornerup tigum-
miumajunnaarneranut, i-
maanngitsoq piniartut nikas-
sarlugit pissusilersortugut.
Uagut nunaqarfinni niuer-
tut minnerpaamilluunniit nu-
naqarfimmioqatitta atugarliu-
lernissaannut aqqutissiuussi-
nissaq anguniagarinngilluin-
narparput, suliassagunuku
qullersartsinniit piumasarine-
qartut naammassiniamissaan-
nut allanik suliassanik akor-
nusersomeqarpallaarata sule-
msuttugut, imaanngilarmi ni-
uertut ameemiameq unitsip-
passuk piniartut nunaqarfin-
niittut tunitsivissaamtissasut.
Nunaqarfinni aamma allanik
sulisinnaasorpassuaqarpoq a-
meemiarnitsinnik tigummin-
nissinnaasunik, ukiut makku
suliffissat amigaataanerisa
nalaani immaqa suliffissaale-
qisut kommunelu ikiortigalu-
git ingerlanneqarsinnaagalu-
artut inuiaqatigiinnut sipaaru-
taasumik.
Inuiaqatigiit tapiissutaat -
soorlu Royal Greenland-imut
- aamma atorluarneqarsin-
naapput ameerniartitsinerup
nuunneqarneratigut, ilaati-
gummi 42 millioner koruunit
akiliutigineqartarmata tamak-
kiisumik atomeqameq ajortu-
nik, taakkulu atorlugit aamma
amernik pisiortorneq inger-
lanneqarsinnaavoq.
Ilanngullugu erseqqissaati-
gissavara akerliussutsimik ta-
kutitsinermi tassani uanga
Inatsisartunut ilaasortaanera
minnerpaamilluunniit sunni-
uteqanngimmat, minnerpa-
amilluunniit attuumassute-
qanngilaq nunaqarfiit ineriar-
tortinneqamissaannut ataatsi-
miititaliami siulittaasuunera.
Akerliussutsimik takutitsi-
nermi niuertut peqatigiiffian-
ni siulittaasutut sassarterpu-
nga, akisussaassuseqartumik
ilaasortatta illersorneqarnis-
saat anguniarlugu. Misigisi-
mavunga siulittaasutut tunu-
arsimaamanga qununanga i-
laasortavut illersussallugit,
apeqqutaatinngilluinnarlugu
sassarfivut Naalakkersui-
suuppata imaluunniit quller-
sarigaluarukkit.
Nunaqarfimmioqatima atu-
gaasa ajornerulernissaannik
anguniagaqartutut nalilersor-
neqamera akuersaarsinnaann-
gilluinnarpara. Ukiorpassuit
ingerlaneranni atukkatta pits-
aanerulemissaannik angunia-
gaqarluta nilliajuartarsimavu-
gut, uangalu aamma nipituu-
mik illersuisarsimaqaanga,
nalunnginnakku qanoq ilu-
ngersunartigisumik atugaqar-
luta ingerlaniarsarisartugut.
Nunaqarfimmioqatima qu-
larissanngilluinnarpaat oqa-
lussinnaatillunga illersuiuar-
nissara, nunaqarfimmiup
uummataa misigissusilik a-
torlugu. Kikkunnilluunniit
qunutinneqassanngilaq aam-
ma tunuarsimaanngisaannas-
saaq nunaqarfimmiut atugaa-
sa pitsaanerulemissaat angu-
niarlugu sorsuttaminni.
Pavia Nielsen, neriuppunga
nunaqarfinni niuertut atugaat
pillugit paasinninnerulaalersi-
massasutit, kiisalu uanga nu-
naqarfinni niuertut peqatigiif-
fianni siulittaasutut oqaluk-
kama. Minnerpaamilluunniit
tassani Inatsisartunut ilaasor-
taaneq atomeqanngilaq, im-
maqami allat ersigisaat, Inat-
sisartunut ilaasortaq Naalak-
kersuisunut akerliussutsimik
takutitsisoq, uanga nunaqar-
fimmiut illersomiarlugit qu-
nunanga atorpara, nunanni
kikkulluunniit oqalussinnaa-
titaaffianni illersorneqarama
isummannik anitsinissamut.
HAIUDYMAIUD
Hotel Hans Egede søger en handymand, der er pa-
rat til at tage fat på lidt af hvert:
- chaufføropgaver
- reparationsarbejder
- fejning, snerydning, flaghejsning m.m.
Du
- har hænder "der vender rigtigt"
- har ordenssans og overholder tiderne
- er ædruelig oa fremtræder velsoigneret
- har gerne en håndværksmæssig baggrund
- taler helst både grønlandsk og danslc.
Henvendelse om stillingen kan rettes til kældermester
Per Boel eller direktør Magnus Agerskov på telefon
nr. 32 42 22.
Skriftlig ansøgning vedlagt relevante papirer og
gerne med billede sendes til:
HOTEL HANS EGEDE
Box 289
3900 Nuuk
Att.: Kældermester Per Boe
Fiskefartøj til salg
37 fod = 11,0 x 4,0 x 1,85 frembygget, spejlgattet,
glasfiber, 230 HK Fiat Iveco, alt i instrumenter.
Bygget på anerkendt dansk værft efter dansk stan-
dard - fartøjet er ibrugtaget 1/3 1998, altså nyt.
Rekvirér uforbindende udførligt materiale.
Pris kr. 1.650.000,-
Østsjællands Yacht- og Skibssalgsbureau
Tlf.: (00 299) 56 50 68 41
Fax: (00 299)56 50 68 61
Tine"
TAMALAAIUIK
SULLERISSOQ
Hotel Hans Egede inummik sullerissumik, tamalaanik
suliaqartussamik pissarsiorpoq:
- biiliussisarnerit
- iluarsaassisarnerit
- saniisarneq, aputaajaasarneq, erfalasunik amusi-
sarneq il.il.
- »eqqortumik sammivilinnik« assaqarputit
- torersaartuuvutit piffissamillu eqquisuullutit
- malugisimaarniutinik atuinermik aqutsisinnaasuu-
vutit torersuullutillu
- ajornanngippat assassorissanik suliaqarnermik
tunuliaqutaqassaatit
- ajornanngippat kalaallisut qallunaatullu oqalussin-
naasuussaatit.
Atorfik pillugu kældermester Per Boel-imut imaluun-
niit direktør Magnus Agerskov-imut, telefon nr. 32
42 22-mut saaffiginnittoqarsinnaavoq.
Allakkatigut qinnuteqaat pappiaqqanik attuumassu-
tilinnik ajornanngippallu assimik ilallugu uunga nas-
siunneqassaaq:
HOTEL HANS EGEDE
Box 289
3900 Nuuk
Att.: Kældermester Per Boel
Akit assigiit
atuunniarlik
All. Pavia Nielsen, Uummannaq
ASS./ FOTO: LOUISE-