Atuagagdliutit - 23.03.1999, Blaðsíða 13

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 16. MARTS 1999 • 13
Sakkutuut
angallataat
25-liisut
Sakkutuut imarsiortut angallataat
kutterit qallunaat sakkutuut
imarsiortuisa Kalaallit Nunaan-
niinneranni eqqaanniinnerannilu
pingaaruteqarnersaapput
NUUK (TK) - Kutterit ala-
pernaarsuutit Agdleq aamma
Agpa 1974-ip kingorna
Svendborg-ip Umiarsualior-
fiani sananeqarnermik ki-
ngoma sømilerpassuit angal-
lavigisimavaat.
Taamanikkut qimappaat
Svendborg Sund ikikitsoq.
Ungaluneqarsimasoq karrinit
anorimit aalataartinneqartu-
nit, qattunernit qorsuusunit
aamma Bregninge Kirke-mit,
Tåsinge-p portunersaani inis-
sisimasumit, siunnerfigalu-
gulu siunissami suliffigili-
gassartik: Kalaallit Nunaata
eqqaani imartarujussuaq.
Kalaallit Nunaanni
1974-ip kingorna
Imartami tamaani Agdleq
aamma Agpa, Tuluagaq -
1979-imi angalalersoq - ila-
galugu angalasarsimapput,
Kalaallit Nunaannilu atome-
qalemerminnit ungasinngit-
sukkut ukiunik 25-liillutik.
Suliffimmi seqinnarilluni
qatsunganersuutillugu imaq
kusanarluinnartumik isikko-
qartartoq, angallatip aquata
malialaneri kisimik akornu-
taasarlutik qaqqarsuit imaa-
nut qillariinnarmut tarranis-
simanerinik.
Kukkusoqaranili. Kikkut
tamarmik sivikitsumilluun-
niit Kalaallit Nunaanniissi-
masut imaq ataqqisarilertar-
paat. Soorlu angakkuarnertut
ittumik nuannisameq allan-
ngortinneqartarpoq, silap
guutii akuliukkaangata. Aat-
saannguummat imaq nuanni-
sarfigisimasaq mallersor-
suanngortarpoq, tamatuma-
nilu pikkorissuseq misilittak-
kallu apeqqutaasarput annan-
nissamut.
Piumasat annertuut
Tassa Kalaallit Nunaat taa-
maappoq. Taamaattumillu
suliffeqarput sakkutuuinnaat
sakkutuullu naalagaaraat 75-
it missaannik amerlassuse-
qartut, Kalaallit Nunaata eq-
qaani sakkutuut imarsiortut
alapernaarsuutaanni pinga-
suusuni inuttaasut, amerla-
nertigut immap traktoriisut
pissuseqarlutik suliaqartaria-
qartartut.
Alapernaarsuutit inuttaat
annertoorujussuarmik piu-
maffigineqartarput.
- Taamaattumik alaper-
naarsuutini inuttat ilisamaa-
tigaat siullermik Kalaallit
Nunaanniissimagaanni, a-
ngallammilu pissutsit im-
mikkut ittut sungiussimallu-
git - taava imaaliallaannaq
Danmark-imut utertoqarneq
ajorpoq.
Taama oqarpoq kaptajn-
løjtnant Rolf W. N. Willad-
sen, maannakkut Agpa-mi
naalagaasoq, AG-meersumit
naapinneqarami sakkutuut
naalagaaraasa isersimaartar-
fianni alianaatsumi. Angala-
nerlu qaammatinik marlun-
nik sivisussuseqartarpoq.
Rolf W. N. Willadsen siul-
lermeerluni Kalaallit Nu-
naanni angalavoq 1984-imi.
Taamanikkut aquttunngoq-
qammerpoq, sakuutuuinnaal-
luni sakkutuut naalagaaraan-
nut taartaasarluni, umiarsuar-
mi alapemaarsuummi Ingolf-
imi. Tamatuma kingorna
sakkutuut imarsiortut qimap-
pai, 1987-imili uteqqilluni,
inuttaaffigalugit umiarsuit
alapernaarsuutit, angallatini
kutterini alapernaarsuutini
pingasuusuni assigiinngitsu-
ni naalaganngornissami tu-
ngaanut.
Oqartussaaneq
aalisakkallu
Sakkutuut imarsiortut alaper-
naarsuutaasa kutterit aasaa-
nerani ukiuuneranilu Kalaal-
lit Nunaat tamarluinnanga-
jaat angallavigisarpaat, su-
liassartik pingaarneq naam-
massiniarlugu: Kalaallit Nu-
naata imartaani alapemaar-
suineq, taamaalilluni Dan-
mark-ip oqartussaanera taku-
tikkumallugu.
Sakkutuulli imarsiortut
traktoritut angallataattut alla-
nik aamma suliassaqarput.
Ilanngullugu suliassaraat i-
maani annaassiniameq, kii-
salu nakkutigissallugu angal-
latit Kalaallit Nunaata eqqaa-
ni aalisartut - nunat allamiut
angallataat Kalaallit Nunaan-
neersullu - maleruagassanik
malitsinersut.
- Aalisartullu amerlanerit
maleruagassanik malinnittar-
put, Rolf Willadsen oqarpoq.
- Unioqqutitsinernik anni-
kitsuinnarnik naammattoor-
sisarpugut. Nakkutilliinerulli
saniatigut ilitsersuineq paasi-
sitsiniaanerlu annertuumik
ingerlattarparput, malerua-
gassat pillugit aalisartut ilit-
sersortaratsigit.
AG: - Alapernaarsuineq
nalinginnaasoq qanoq inger-
lasarpa?
- Pingaarnertut misissor-
tarparput aalisariut aalisar-
fimmini aalisamissamut aku-
ersissumik peqamersoq. A-
ngallammi misissortarpavut
aalisarsinnaanermut akuer-
sissutit aammalu piniutit

Agdleq aamma Agpa, uani Nuummi umiarsualivimmut
talikkiartortut - aamma Tulugaq 1979-imi atorneqalersoq
- ukiuni kingullerni 25-ni Kalaallit Nunaanni alapernaar-
suinermi atorneqarput, Kalaallit Nunaat tamarluinnanga-
jaat angallavigisimallugu. Imartaq tamaat alapernaarsuif-
figisarpaat, aammali aalisartunik nakkutilliillutillu
annaassiniaqataasarput.
Agdleq og Agpa, der her er på vej til kaj i Nuuk - og Tulu-
gaq, der kom til i 1979 - har de sidste 25 år haft deres virke
i Grønland, hvor de har besøgt næsten hver en fjord og vig.
Hovedopgaven er at afpatruljere farvandene, men samtidig
at udføre fiskeriinspektion og redningstjeneste til søs.
inatsisinik unioqqutitsin-
nginnersut. Aamma kilisaati-
ni angisuuni tunisassiorfiup
aaqqissuunneqarnera misis-
sortarparput. Aammalu aali-
sakkat pisarineqarsimasut
umiarsuup naalagaata allat-
tugaataanut naleqqunnersut
misissortarlugu.
Pisoqqat, pitsaasulli
Alapernaarsuutit kutterit uki-
uni 25-ni atomeqarsimapput.
Sulili angallataapput pitsaal-
luinnartut. Angallataapput
qajannaatsut, aqukkuminar-
tut, sila ajorluinnartillugu
aatsaat sapemusinnaasartut.
- Tamatumunnga atatillu-
gu ima angissuseqarput, nu-
naqarfiit tamarluinnangajaa-
sa tikissinnaallugit, aammalu
nunap iluatigoorsinnaallutik,
Rolf Willadsen oqarpoq.
- Taamaattumik alaper-
naarsuutit alapernaarsuine-
rinnarmut aamma atomeqar-
neq ajorput. Tassanngaannaq
pisoqarsinnaavoq, soorlu na-
korsaq palasiluunniit angal-
lanneqassatillugit. Aamma
qanittumiissimagutta nappar-
simasunik angallassisarpu-
gut, aammalu ujaaseqataa-
sarluta.
Aamma kutterit alaper-
naarsuutit aasat tamaasa fol-
ketingimit angalatitanik a-
ngallassisarput.
Sumiissusersiortut
Suliassat assigiinngitsuune-
rat nal. akunnerpassuinilu
angalasariartarnerup kingu-
neranik alapernaarsuutini
inuttat sumiissusersiorner-
mik ilikkagaqarluarsimap-
put, pissutsit qanorluunniit
ilungersunartigigaluarpata.
- Piffissami aalajangersi-
masumi Kalaallit Nunaanni
angalasimagaanni, pisut a-
merlanngillat navianartutut
isumaqarfigineqarsinnaasut,
Rolf Willadsen oqarpoq.
- Sumiissusersiortup Ka-
laallit Nunaanni ilikkartagai
suliamut attuumassuteqar-
luarput. Imartani iluamik na-
lunaarsorneqarsimanngitsuni
angalasoqartarpoq, amerla-
nertigut silarlutsillugu siko-
qartillugulu. Tamanna anga-
lanermi misilittakkanik piler-
sitsisarpoq. Sakkutuunilu i-
marsiortuni naalagaaraaner-
mi ilikkartariaqartut allat
ilinniarneqarsinnaapput Dan-
mark-imut utemermi.
Annaassiniartarneq
Alapernaarsuutit kutterit pi-
ngasut ujaasinerit peqataaffi-
gisartagaat amerlasoorpas-
suupput. Amerlanertigut u-
jarneqartarput umiatsiaaqqat
tammaaneqarsimasut.
- Qallunaajulluni paasiu-
minaattarpoq Kalaallit Nu-
naanni inuppassuit inuuner-
tik »tunniuttarmassuk« aquu-
teralammut 25 hestenik sak-
kortussusilimmut, allatigut
inuunertik qularnaarnagu.
Kisianni kalaallit imaq mee-
raallutilli sungiutereersima-
vaat.
- Ujaasinermi ujarneqartut
nassaarisarsimavavut ullut
unnuallu arlallit qaangiute-
reersut, annattarpullu imarsi-
omeq ilikkarluinnarsimaga-
mikku, silamilu peqqarniit-
sorsuarmi annanniarneq su-
ngiusimagamikku. Dan-
mark-imi sunngiffimmi a-
ngalasartoq nal. akunnerini
24-ni maqaasineqarsimasoq
annassimasoq nassaarissallu-
gu periarfissaq annikitsuin-
naassaaq. Maanili pissutsit
allaapput. Ujaasisarpugut pe-
riarfissat nungunnissaasa tu-
ngaanut.
- Taamaattumik pingaaru-
teqarluinnarpoq ajornartin-
nagu sumiinnerup nalunaaru-
tigisarnissaa. Ajutoortoqas-
sappat sumiiffigisaq eqqorlu-
gu ujaasineq aallartissavar-
put. Ujaasinerullu iluatsin-
nissaanut pingaaruteqarpoq
sumiiffimmi eqqortumi ujaa-
silemissarput.
Siunissaq
Siunissaq eqqarsaatigigaanni
alapernaarsuutit kutterit pi-
ngasuusut ukiuni arlalinni
Kalaallit Nunaata imartaani
angalasinnaassapput. Taar-
serneqartussaappulli. Qallu-
naat naalakkersusuisa ukiuni
aggersuni illersomissamut i-
sumaqatigiissutaanni Kalaal-
lit Nunaata eqqaani alaper-
naarsuiinnamissaq aalajangi-
usimaneqarpoq.
Siunnersuutigineqarpoq u-
miarsuaq Beskytteren ato-
runnaassasoq, kisiannili umi-
arsuit alapernaarsuutit The-
tis-itut angitigisut Kalaallit
Nunaata eqqaani suli angala-
tinneqassapput.
Alapemaarsuutillu kutterit
taarsemeqamissaat pilersaa-
rutaasoq naalakkersuisut aa-
lajangiusimavaat, aallartis-
salluni ukioq 2003-mi, ala-
pemaarsuutit marluk nutaat
sananeqassammata.
Alapernaarsuutit nutaassat
marluk maannakkut alaper-
naarsuutaasunit annerussap-
put. Umiarsuup qaavani heli-
kopterit miffigisinnaasaan-
nik pilemeqassapput.
- Alapernaarsuutit anneru-
lernissaannut immaqa ajoqu-
taassaaq nunap iluatigut a-
ngalasamissaq ajornakusoor-
nerulissammat, maannakkul-
lu pisamitsittut nunaqarfm-
nut tamanut tikissinnaajun-
naassalluta ullumikkutut kif-
fartuussiartorluta.
- Aammali alapernaarsuu-
tit nutaassat iluaqutissartaat
allat i'siginiarneqartariaqar-
put, Rold Willumsen isuma-
qarpoq, qularutiginagu ala-
pernaarsuutit nutaat maan-
nakkut alapemaarsuutaasut -
Agpa, Agdleq aamma Tulu-
gaq ukiuni 25-ni aalajaallutik
Kalaallit Nunaanni atorne-
qarsimasut - assigalugit a-
ngalaniarnermi ajornartor-
siutinik qaangiisarumaartut.
Paamiuniit Nuuliaramik assorput, issimmallu sermersooramik sermiiaasariaqarput.
Alapernaarsuutit ukiuni 25-ni atorneqarsimagaluarlutik suli qajannaatsorujussuupput,
aatsaallu anorersuarujussuartillugu sapemgusinnaallutik.
På turen fra Paamiut til Nuuk var der modvind, og når det samtidig er koldt, er det
nødvendigt at »banke is«. Til trods for 25 år på bagen er inspektionskutteme stadig
utroligt robuste, og så kan de - stort set - sejle i al slags vejr.
ASS J FOTO: KNUD JOSEFSEN