Atuagagdliutit - 14.12.1999, Blaðsíða 11

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 14. DECEMBER 1999-11
Disko’p naalagaa piumasaarsorpoq
Aasaq julimi Disko Aasiaat kujataanni ikkarlimmat ingerlaqqinnissaanik
aalajangermigut taamaalilluni umiarsuup naalagaata ilaasut inuttallu
navianartorsiortippai
MivC
+* *
Disko Aasiannut utertariaqarsimagaluarpoq,
Sisimiunukarani, immakkut angallannermik
nakkutilliisoqarfimmi misissuisut isumaqarpul.
Disko burde have returneret til Aasiaat i stedet for at sejle
til Sisimiut, mener Søfartsstyrelsens opklaringshold.
(EE) - Paasiniaaqatigiit isu-
maqarput Disko ajoquserani
Sisimiunulluunniit apullua-
raluartoq, taamaattoq umiar-
suup naalagaa naammattu-
mik tunngavissaqarsiman-
ngilaq umiarsuup ingerlaq-
qinnissaanik aalajangerner-
mini, maskiinaqarfimmi suli-
sut ajoqusernerup misissor-
neqameranik taamatullu ajo-
qusernerup nalilemiameqar-
neranik suli naammassinnin-
ngitsut.
Taama allassimasoqarpoq
Søfartsstyrelsen-ip takorna-
rissanik angallassissutip Dis-
ko’p ukioq manna 29. juli
81-inik ilaasoqarluni 31-nillu
inuttaqarluni Aasianniit Ka-
ngerlussuarmut ingerlaartil-
luni ikkarlinnera pillugu na-
lunaarusiaani.
Naammattumik tunngavis-
saqarani umiarsuup naalaga-
ata ingerlaqqinnissamik aala-
jangernerata saniatigut,
Søfartsstyrelse
utaqqigallartoq
(EE) - Paasiniaaqatigiit
Søfartsstyrelsen-imeersut
ikkarlinneq pillugu nalu-
naarusiaat tunngavigalugu
politiinut unnerluussiso-
qassanersoq siusinnerpaa-
mik ullut 14-it qaangiup-
pata Søfartsstyrelsen aala-
jangissaaq.
Ekspeditionssekretær
Niels Mogensen Søfarts-
styrelsen-imeersoq oqar-
poq, inatsisilerinermut im-
mikkoortortaqarfiup nalu-
naarusiaq ataasinngormat
tigusimagaa.
Paasiniaaqatigiit isum-
merput ikkarlinnermut pis-
sutaasoq Disko’p imaanut
assiutaani ikkarluk eqqor-
tumik nalunaarneqarsi-
manngimmat. Ikkarluup
sumiissusia ajortumik tit-
arneqarsimammat.
Paasiniaaqatigiit aamma
isummerput umiarsuup i-
ngerlaqqinnissaanik umi-
arsuup naalagaata aalaja-
ngernera naammattumik
tunngavissaqarsimanngit-
soq. Maskiinaqarfimmiut
peqqissaartumik misissui-
nerat utaqqisariaqarsima-
galuarmagu.
Niels Mogensen-ip er-
seqqissaatigaa sumiissu-
sersiornerliornikkut ikkar-
linnerit Søfartsstyrelsen-
inrit politiinut unnerluuti-
gineqartartut. Assersuuti-
galugu ikkarluk immap
assingani kukkusumik na-
lunaarneqarsimasoq su-
miissusersiornerliorneru-
voq. Ikkarluulli nalunaar-
neqarsimanera Disko’p
naalagaata ikinnginnerani
pisimavoq.
Naammattumik tunnga-
vissaqarani Disko’p naala-
gaata umiarsualivimmut
nal. akunneri aqqanillit a-
torlugit omitassamut aala-
jangersimanerata assigi-
saanik Niels Mogensen
eqqaasaqarsinnaanngilaq.
Aasiannut ingerlasimasin-
naagaluarpoq, ikkarliffim-
mit nal. akunnerisa sisa-
maat avillugu ungasitsi-
gisumut.
Søfartsstyrelsen-ip paasisi-
mavaa allatut inuttut kukkus-
suteqartoqarsimasoq. Ikkar-
luk Disko’p Ikkarliffigisaa
umiarsuup imaanut assiutaa-
ni eqqunngitsumik nalunaar-
neqarsimavoq.
- Ikkarlinnermut pissutaa-
voq Disko’p immap assiutaa-
ni nr.l510-mi ikkarluk ikkar-
liffigineqartoq kukkusumik
inissinneqarsimammat, inis-
sisimaffigisavimminit 0,2 sø-
mil-inik kippasitsigisumut
inissinneqarsimalluni, paasi-
niaaqatigiit allapput. Erseq-
qissaatigaalli kukkusumik
iluarsiisimaneq umiarsuup
naalagaata aquttuatalu umi-
arsuarmut ikinissaat sioqqul-
lugu pisimasoq.
Ikkarlinneq
Disko Kangerlussuarmukar-
tilluni Aasiaat Kangaatsiallu
akornanni ikkarlimmat sila
erseqqillunilu qatsungasima-
voq. Tamanna ualikkut pi-
ngasut qaangilaaraa pivoq,
umiarsuup naalagaa aquttor-
lu pigaartuusoq aquttarfim-
miitillugit.
Umiarsuaq ikkarlimmat
aquttoq aquttuuvoq, nammi-
neq aquummik tigummilluni,
radarilu ingerlavoq.
- Pingasut minutsinik 13-it
missaannik qaangeraa Dis-
ko’p immap naqqa attorpaa,
malunnarluni aquata taler-
pia’tungaa attuuttoq. Sajup-
pillanneq malugineqarsin-
naavoq, saamimmut uiallan-
nermik kinguneqartoq, tama-
tumalu kingorna aamma sa-
juppillanneq malugineqarlu-
ni, umiarsuup naalagaa aqut-
torlu Søfartsstyrelsen-ip paa-
siniaaqatigiissitaanut nas-
suiaapput.
Ikkarlummut attuunnerup
kingorna minutsit 25-t qaa-
ngiuttut umiarsuup naalagaa
aalajangerpoq, umiarsuup
sukkassusia affaannanngor-
lugu aqqutissaq atuarlugu
umiarsuaq ingerlaqqissasoq.
Umiarsuaq ingerlaqqim-
(EE) - Disko’p ikkarlittup ta-
kornariartitsivimmit pigine-
qartup naalagaata politiinut
unnerluutigineqamissaa Gre-
enland Tourism-ip eqqar-
tuussissuserisunilu eqqarsaa-
tigisimagaluarpaat.
- Tamatumani tunngavius-
sagaluarpoq umiarsuup naa-
lagaata Aasiannut ikkarliffi-
gisamit nal. akunneri marlus-
suit atorlugit orninneqarsin-
naasumut ingerlasimanngin-
nera, taarsiulluguli aalaja-
ngerluni nal. akunneri aqqa-
nillit atorlugit ungasinneru-
jussuarmiittumut Sisimiunu-
karnissaq, Greenland Tou-
rism-imi pisortaq Stig Rømer
Winther oqarpoq.
- Tamatumanili suna ilua-
qutaassava. Umiarsuup naa-
lagaa inuttaalu soraarsitaasi-
mat minutsit marlussuit qaa-
ngiuttut umiarsuup naalagaa
maskiinaqarfimmiit ilisima-
tinneqarpoq tanki immaler-
soq. Umiarsuaq sukkaallisin-
neqarpoq, tankit allat misis-
sorneqarneranni.
Tamatuma kingorna mas-
kiineqarfimmiut paasivaat
tankit marluk pingasulluun-
niit immalersimasut.
- Taamaammat umiarsuar-
mik piginnittut isumasioqati-
galugit aalajangiunneqarpoq
umiarsuaq Sisimiunut inger-
laqqissasoq aqqartartunit mi-
sissorneqassammat, taamalu
Kangilinnguani sakkutooqar-
fik Aasiaallu radiuat qanoq
pisoqarsimaneranik umiar-
suullu angalanissaata allan-
nguuteqameranik ilisimatin-
neqarlutik, umiarsuup naala-
gaa nassuiaavoq.
Aqqartartunit misissorne-
qarnissaminut nal. akunneri
aqqanillit atorlugit Disko Si-
simiunut angalasariaqarsi-
mavoq.
Aasiaat qaninnerupput
Paasiniaaqatigiit søfartssty-
relsen-imeersut erseqqissaa-
tigaat umiarsuup naalagaata
aalajangiussimasariaqaralua-
raa Aasiannut Disko’p ikkar-
liffianit qaninnerusumut
ingerlanissaq.
- Periarfissaq alla tassaa-
galuarpoq Aasiannut uternis-
saq, nal. akunnerisa sisamaat
avillugu sivisutigisumik or-
ninneqarsinnaasumut.
- Aasiannut sivikitsumik
angalasinnaatilluni utaqqisa-
riaqarsimagaluarpaa maskii-
nalerisut peqqissaartumik
misissuinissaat kiisalu ajoqu-
sersinnaanerit misissuiffigi-
nerinik nalunaaruteqarneq
aamma umiarsuup immanna-
veersaartinnissaa.
Ikkarlinnerup kingorna
umiarsuup naalagaata inger-
laqqinnissamik aalajangerne-
ra pillugu paasiniaaqatigiit
taama isummerput.
mapput, umiarsuarmillu ta-
kornariartitsisarneq taamaa-
tinneqarsimavoq, taama
oqarpoq.
- Qanormi pisoqassava
umiarsuaatileqatigiiffimmi
allami umiarsuup naalagaa
taamaalioqqippat, inuit
inuunerannik naleqartumik?
- Umiarsuup naalagaata
umiartomermut nakkutillii-
soqarfimmit taama sakkortu-
tigisumik naveerneqarsima-
sup umiarsuarmut naalagan-
ngoqqinnissaa ilimaginngila-
ra, Stig Rømer Winther aki-
voq.
Pappiaratigut Greenland
Tourism Disko’mik piginnit-
tuugaluartoq, taamaattoq
norgemiut umiarsuaatileqati-
giiffiat umiarsuarmik inger-
latsinermi akisussaavoq.
Nassuiaanerit
assigiinngitsut
Maskiinaqarfimmiut allattu-
gaataannik paasiniaaqatigiit
misissuinerata takutippaa,
umiarsuup naalagaata aqut-
tullu allattugaataanni aamma
maskiinaqarfimmiut allattu-
gaataanni piffissat allanne-
qarsimasut assigiinngissute-
qartut.
Sisamanut qaleriiginnartoq
maskiinaqarfimmiut paasiva-
at tankitigut marlutigut imer-
mik isaasoqartoq.
Allattukkat aamma taku-
tippaat nal. 15.27 tankip aap-
paatigut imermik isaasoqar-
toq.
Umiarsuup naalagaa oqar-
niarpoq tankip aappaatigut
imermik isaasoqartoq aatsaat
paasisimallugu nal. 15.42.
Paasiniaaqatigiit isuma-
qarput piffissat taaneqartut
qanoq ilineranik ilimagalugu
allanneqarsimasut, kiisalu
maskiinaqarfimmi allattuk-
kat allanneqarsimasut pisut
pereernerisa kingorna.
Ilaasut ilisimatin-
neqanngitsut
Ikkarlinneq sajuppillannertut
malunnartoq, umiarsuup uer-
neranik kinguneqartoq, ta-
matumalu kingorna sajuppil-
laqqinneq qularnanngitsumik
takornarianit nunanit alla-
neersunit 81-init ernumassu-
tigineqarsimassaaq. Ikkarlin-
nerup kingorna ilaasut aqut-
tarfimmit qallunaatut tulut-
tullu paasissutissinneqarput,
takornarissanillu angallassi-
sartut tyskisuumut nutserip-
put.
Nal. 16.00 ilaasut 81-it
ilisimatinneqarput umiarsuaq
ajoqusersimanngitsoq, Ka-
ngerlussuarmullu umiarsuaq
ingerlaqqissasoq. Umiarsuup
naalagaa tamaalinerani paa-
sinnereersoq umiarsuaq ajo-
qusersimasoq isumaqatige-
reerlugu isumannaallisaaner-
mi pisortap ilaasut taamatut
nalunaarfigai.
Taamaattumik Greenland
Tourism akisussaatinneqar-
sinnaanngilaq, naak ingerlat-
sivimmik angallassillunilu
takornariartitsinermik angal-
lassinermik aaqqissuussisar-
tumik piginnittuugaluarluni.
Sillimmasiineq
Paasiniaaqatigiit Søfartssty-
relsen-imeersut nalunaaru-
siaat Greenland Tourism-ip
sillimmasiisarneranut sun-
niuteqassanngilaq.
- Paasiniaaqatigiit erseq-
qissaatigaat ikkarlinnermut
inuit kukkunerat pissutaasoq,
tamannalu sillimmasiisamit-
sinnut sunniuteqassanngilaq.
Ikkarlinnerup nalaani ilaa-
sunit 81-iusunit ikkarlinne-
rup kingorna umiarsualivim-
mut qaninnermut ingerlanne-
Ikkarlinneq nal. akunneri-
nik marlunnik qaangiuttoq
umiarsuup naalagaa isuma-
qatigereerlugu ilaasut ilisi-
matinneqarput umiarsuaq
tankiminik alittoorsimagu-
nartoq, kisiannili umiarsuaq
Kangerlussuarmut ingerlaan-
nassasoq.
Aatsaat unnukkut qulit
qeqqa ilaasut ilisimatinne-
qarput tanki alittoorsimasoq,
aalajangiunneqarsimasorlu
umiarsuaq misissortikkiar-
torluni Sisimiunukassasoq.
Taamatut ilaasunut nalu-
naarut minutsinik 45-nik
sioqqullugu umiarsuup inut-
taasa paasivaat tankit assi-
giinngitsunit arfineq-pinga-
sunit imermik isaaffigineqar-
tut.
Umiarsuup ajoqusemera
Sisimiuni aqqartartut paasi-
vaat umiarsuaq siumut sam-
misunik marlunnik singame-
qarsimanngitsunit Stig Rø-
mer Winther maalaarfigine-
qarsimanngilaq.
- Bilitsii utertinneqarput
timmisartumillu angerlaan-
neqarlutik. Tamatumalu ki-
ngorna arlaannaanniilluunni-
it tusagaqarsimanngilagut.
Greenland Tourism ani-
ngaasarpassuarnik pisassa-
qarsimasoq, landskarsimit
matussutissinneqarsimasu-
nik, sillimmatigissaarneq
pissutigalugu ikkarlinnerup
kingorna aningaasanik an-
naasaqarsimanngilaq.
Septemberip qaammataani
takomariat ilaanissamut inni-
minniisimasut bilitsii utertin-
neqarput. 1. augustimiit 15.
septemberimut takornarianik
angallassisarnerup unitsivin-
neqarnissaata tungaanut Gre-
qartoq alinnertalinnik.
Tankit ammarneqarmata
aamma paasineqarpoq tankip
taluusartai ajoquserneqarsi-
masut, ilimanartorlu svejsik-
kat alissimagunartut aam-
ma/imaluunniit tankit taluu-
sartaat napisimasut.
Maskiinaqarfimmiut mi-
sissuinerat utaqqeqqaamagu
umiarsuup naalagaa naam-
mattumik tunngavissaqarani
umiarsuup ingerlaqqinnis-
saanik aalajangersimasoq
paasiniaaqatigiit isumaqara-
luartut, taamaattoq nal. akun-
neri aqqanillit qaangiuttut
umiarsuaq ajoqusemani Sisi-
miunut apuuppoq.
Umiarsuup naalagaata aa-
lajangernera maskinchef-
imit ikkarlinnermit itertinne-
qartumit tapersemeqarpoq.
Isumaqarpoq umiarsuup
ajoqusemera umiarsuup
ingerlaqqinnissaanut akornu-
taanavianngitsoq.
enland Tourism ullut tamaa-
sa 40.000 koruuninik pissar-
sivoq. Diskotoqarlu ulluni
makkunani Svendborgep
amutsiviani ilaartorneqar-
poq, nutaamillu nalilersor-
neqaqqilluni.
- Umiarsuup angalanissa-
mut akuerineqartussatut mi-
sissomeqamera ukiut pinga-
sut qaangiunneri tamaasa pi-
sartoq siuartissimavarput.
Taamaattumik pitsaalluin-
narluni tunineqarsinnaaler-.
poq. Tamanna aningaasanik
annaasaqaatigissanngilarput,
akerlianilli pisoqassaaq, Stig
Rømer Winther oqarpoq,
maannakkut umiarsuup tuni-
neqarnissaanik isumaqati-
giinniartoq.
Umiarsuup naalagaa unnerluutiginiaraluaraa
Takornariartitsiviulli tamanna taamaatiinnarpaa, umiarsuarmik takornariartitsisarneq
unereermat sulisullu soraarsinneqareerlutik
ASS7 FOTO: JESPER LABANSEN