Atuagagdliutit - 30.03.1982, Blaðsíða 31

Isumaliutersuut / Kronik
Pisuussutinik
atuineq pissaanerlu
Allattut: Jens Dahl aamma Peter Bach
Kalaallit Nunaata issittullu nuna-
taasa allat aatsitassatigut pi-
suussutaasa atorneqaraluttuin-
narneratigut ilimagisariaqarpoq
isumaqatigiinnginnerit — miki-
sut angisuullu — inooqatigiit pi-
niarnermik/aalisarnermik inuutis-
sarsiuteqartut illuatungaanilu pi-
suussutinik atuinerup akornanni
uteqattaarneqartuarumaartut.
AUaaserisami siuliani allaase-
raarput »Potomac«-ip Melville-
bugtimi uuliamik aniatitsinerata
suliassartaa qanoq taarsiissutis-
samik eqqartuussissutaanngit-
soorluni unitsiinnarneqarsima-
soq. Allaaseraarputtaaq qanoq
Greenexip cadmiumimik mingut-
sitsinerujussuanut tunngatillugu
soqutigisat uungatsiaannaq isigi-
sut salliutittariaqarsimagaat aa-
lisartut piniartullu soqutigisaat
pingaarnerutinnagit.
Uanili allaaserissavavut tun-
ngaviusumik pissutsit assigiin-
ngitsut assersuutigisatta marluu-
sut ersersitaat.
Inuutissarsiutit pingaarnerusut
akornanni, imaappoq aalisarne-
rup piniarnerullu, illuanilu aatsi-
tassarsiornerup akornanni isuma-
qatigiinnginnermik pisoqartillu-
gu, pingaartuuvoq makku paasil-
luassallugit:
1. aalisarnermi piniarnermilu pi-
niarfiusinnaasut aalisarfiusin-
naasullu ataatsimoorussamik
pigineqarnerat tunngavigine-
qartarpoq, aamma
2. piniarnermi aalisarnermilu
pinngortitap pisuussutai uu-
massuseqartut tunngavigine-
qartarput.
Taakku marluk eqqarsaatiga-
lugit piniarneq aalisarnerlu pin-
ngortitap pisuussutaanik allanik
iluaquteqarnernit allaanerulluin-
nartutut oqaatigisariaqarpoq.
Piniarnerup/aalisarnerup aatsi-
tassanillu iluaquteqarnerup akor-
nanni isumaqatigiinnginnermik
pilersoqartaraangat tamanna ta-
niatigut pisarpoq piniartut aali-
sartullu piniartut aalisartullu er-
ngiinnaq illuatungiliuttunngor-
tarput. Kalaallit piniartui ataasi-
aannavillutik piniarsinnaatitaaf-
fimmik ataatsimoorlutik illersui-
niarsimapput, tassa 1975-imi
Riaji qaammataagaa Uumman-
nap eqqaani piniartut umiarsuaq
saviminissamik assartuut Mar-
niorilimmukartoq unitsimmas-
suk.
Mingutsitsineq, uuliasiorluni qil-
lerineq, umiarsuarnik assartuineq
il. piniartunut aalisartunullu
kinguneqartarput taamaattumil-
lu aaqqiagiinnginnernik pilersitsi-
sarlutik, oqaatigineqareersutullu
taamaaligaangat piniartut aali-
sartullu illuatungiliuttunngortar-
put, annaasaqarsimanertik up-
pernarsartussanngortaramikku.
Pisarsimasutigut nalunngilarput
aalisartut piniartullu annaasaqar-
simanertik uppernarsaqqaarta-
riaqartaraat taarsiivigineqarsin-
naalinnginnerminni. Takornartat
uppernarsartussaasanngilaat
namminneq suliatik najugaqavis-
sut inooqatigiinnerannut pitsaan-
ngitsumik kinguneqarsimaner-
sut.
Danmarkimit nunanillu ani-
ngaasarpassuaqarnikkut inger-
latsiviusunit allanit sungiusima-
neqartorujussuuvoq suliffeqarfi-
up annaasaqaataasa suliffeqarfi-
up aningaasaataasa tamarmiusut
%-iattut naatsorsorneqartarne-
rat kialluunniillu sinnattorinavi-
anngilaaluunniit annaasaqaat
soorlu assersuutigalugu sulisori-
neqartut ataatsimoorlutik ukiuni
tulliuttuni 10-15-ini isertitsisin-
naassusiannut sanilliullugu isigis-
sallugu. Inooqatigiinnili piniar-
nermik aalisarnermillu inuutis-
sarsiuteqarfiusuni mingutsitsine-
rup kingunerisinnaasai allatut
ajornartumik pinngortitap taas-
sumallu inooqatigiinnut tamanut
tunniussinnaasaa siunissami qa-
noq ikkumaarnerannut sanilliul-
lugit nalilerniarneqartariaqartar-
put. Taakkuami puisit arferillu
amerliartornissaat aningaasaliif-
figisimanngilaat taamaattumillu
piniartut annaasaat aatsaat nali-
lerneqarsinnaapput soorlu asser-
suutigalugu pisaasa aalisagartaa-
salu kinguariaataasigut. Piniar-
tut annaasaat minnerpaamik nali-
lerneqartariaqarput siunissami
pisariumaarsimasaannut sanilli-
ullugit, tamannalu soorunalimi
ajornakusoortuuvoq, tassami
pinngortitap pissusia aalajanger-
sarneqarsinnaanngimmat, pinia-
gassat piffinni aalajangersimasu-
ni aalaakkaasunngortillugit.
Greenex 1973-imi Marmorilim-
mi saviminissarsiorluni aallartim-
mat sulisitsiviup saviminissaqar-
sinnaassuseq ukiuni arfinilinni
piiarneqarsinnaasunut nalilerpaa,
1981-imili aamma suli ukiut arfi-
nillit naatsorsuutigineqarput.
Taava Ukkusissani piniartut, sa-
viminissarsiortoqalerneratigut
ammassisarfimminnik annaasa-
qarsimasut, qanoq ilillutik annaa-
sartik nalilersinnaassavaat savi-
minissarsiorneq qaqugu unikku-
maarnersoq nalugunikkuluun-
niit? Ukiut qassit qaangiuppata
aatsaat eqqortumik oqartoqar-
sinnaalerumaarpa Marmorillup
eqqaani kangerlunni puisinniar-
nerup kinguariarnera saviminis-
sarsiornermik peqquteqartoq?
Tassamiuna taamaaliorsinnaanis-
saq piumasarineqartoq. Upper-
narsaasiisussaaneq piniartunut
tunniunneqarpoq, massa taakku
taamaattunik periarfissaqartillu-
tik sumiluunniit uppernarsaasii-
neq sapissasut.
Uagulli isumaqarpugut ajornar-
torsiut eqqumiitsoq tamanna
aaqqiissutissaqartoq, aatsaalli
aaqqinneqarsinnaassaaq isuma-
qatigiinngissutigineqartup aal-
laavippiaa akuerineqarsinnaap-
pat: Pinngortitaq piniagassallu
tassaapput ataasiusut piniartut
kikkulluunniit pisarisinnaasaat.
Ataasiussuseq taanna piniagas-
saqassutsip aallaavigaa, aamma-
lu piniartut/aalisartut atuisussaa-
titaapput tamatuminnga ataatsi-
moorlutik piginnittuussusertik
tungavigalugu.
Ataguli tamatuma kinguneri-
sinnaasai erseqqissarlugit asser-
suusiorfigilaarniarlavut:
Ukiut 17. århundredikkut qi-
teqqunnerat tikillugu qallunaat
ataatsimoorlutik Øresundimik pi-
ginnittuupput takornartallu umi-
arsuaat tassuunaqquuttut akile-
raarummik akiliisittarlugit. Pi-
ginittuussuserlu tamanna qallu-
naat aatsaat taamaatippaat
svenskinut sorsunnikkut ajorsar-
nertik pissutigalugu.
Kalaallit Nunaanni qangaane-
rusoq imaappoq, piniartukkormi-
ut nunaqarfiup allap killingani
nunasinniartut taassumallu eq-
qaata piniarfiani piniartalerniar-
tut nunaqarfiup inuinit tamar-
miusunit akuerineqaqqaartarlu-
tillusooq. Taamatut marlunnik
assersuusiornitsigut ersersinnia-
garput unaannaavoq, inooqatigiit
kikkuusulluunniit atortussaati-
minnik iluaqutiginninnertik iluar-
saattariaqaraat naliminni pisaria-
qartinneqartut pingaarnerit na-
joqqutaralugit. Taamaapportaaq
inooqatigiinni piniartuusuni aali-
sartuusunilu. Kalaallit piniartuu-
nermik aalisartuunermillu inuu-
tissarsiuteqartut maannakkut pi-
sariaqartitaat ersersinniarsima-
vavut inooqatigiit taakkua ataat-
simoorlutik pinngortitamik/pinia-
gassanik taakkuninngalu atuisin-
naatitaanerannik taallugit. Ta-
matumalu kinguneraa pinngorti-
tamik atuineq alla sunaluunniit
aammalu piniagassanik iluaquti-
ginninneq alla sunaluunniit tas-
saalermat piginnaatitaaffinnik
taakkuninnga killiliineq.
Tamanna aallaavittut atorneqas-
sappat tamatuma kinguneri ilaa-
tigut makkuujumaarput:
1. Upernavimmi Avanersuarmilu
piniartut annaasaqarsimaner-
tik uppernarsassanngilaat,
amerikamiulli sakkutuuisa
umiarsuaata piniarfikkoorsin-
naatitaanini »atornerlussima-
vaa« taavalu ingerlaannartu-
mik akiliuteqartariaqarluni,
soorlu assersuutigalugu uulia
aniatinneqartoq tonsi ataaseq
naatsorsuutigisarlugu.
2. Marmorilimmi piiaasoqarnis-
saanik akuersissutikkut piiaa-
viup matuneqarsinnaanera pi-
sinnaajunnaarsinneqarsimasa-
riaqarpoq, Greenex piumaffi-
galugu cadmiumimik aniatitsi-
nermi minnerpaaffissarititaa-
sut EF-imi atuuttut maleruaq-
qullugit. Aammattaaq sulisit-
siviit nunamik atuinerminnut
inooqatigiinnut akiliutigisar-
tagaat inooqatigiit aalisartuu-
nermik piniartuunermillu
inuutissarsiuteqartut pinngor-
titamik assigiinngiiaaqisumik
atuisarnerannut naapertuut-
tuusariaqarput. Greenex ullu-
mikkut akiliisarpoq (qallunaat
naalagaaffiannut) taamaallaat
nuna piiaavippiaannani pillu-
gu, akiliut sulliviup aallartin-
nerani km2 ataatsimut 2.000
kr.-usoq. Angallassinerli, mi-
ngutsitsineq, sanaartorneq al-
lallu pillugit suliffeqarfik pin-
ngortitami siaaraluttuinnar-
poq. »Atuisinnaatitaanermut
tamarmiusumit akiliuteqar-
tarsinnaaneq« eqqarsaatigine-
qarsinnaasorinarpoq.
3. Akuersissutikkut qularnaar-
neqartariaqarpoq aatsitassar-
siornerup, angallassinerup,
uuliasiornerit il. il. kinguneri-
saasa inooqatigiit ataatsi-
moorlutik atuisinnaatitaane-
rannut naapertuunnissaat su-
liffeqarfiit akuiaanerminni ani-
ngaasartuutaannut naaper-
tuunnani (cadmiumimik mi-
ngutsitsinerup piniartunut ki-
ngunerisinnaasai pingaarneru-
tittariaqarput — Greenexip
imminut akilersinnaanissaa-
nut kingunerisinnaasai pi-
ngaarnerunatik). Inooqatigiit
ataatsimut pisinnaatitaaffii
akuersissuteqarnermi erseq-
(Kup. tugdL nangisaoK)
Atuagagdliutit
31