Atuagagdliutit - 04.08.1982, Page 24

Nagguaatsut tuugaavi inussiallu qa-
ngarsuaaniilli Afrikamiit nioqqutigine-
qartartut pingaarnersarisimavaat. I-
nussianik angallassisarfitoqarsuit a-
torlugit, inussiallu tigusarineqarsima-
sut nammatsigalugit ukiut hundredit
arlallit ingerlanerini nagguaatsut tuu-
gaarpasuit niuerfissuarnukaassorne-
qartarsimapput, tamannakunanilu
qernertut tuugaallu qaqortut sanile-
riissillugit nioqqutigineqartarput (1).
Inussiat nioqqutigineqartarunnaar-
mata nagguaatsut tuugaavinik niuer-
tarneq ingatseriaannarpoq. Afrikami-
mi suli nagguaatsoqarnera tupin-
naannarporluunniit. Nagguaatsorni-
arneq navianartoqarlunilu pisariusuu-
voq, taamaattumik tamakkorniartar-
tut akornanni takorluugannaajuvoq
»nagguaatsut iliveqarfiannik« nas-
saarnissaq (2) tuugaarpassuit tigoo-
rariaannaat qaleriiaaffigisimasaannik.
Taama malartaatsumik oqaluttuarto-
qartarnera nassuiaatissaqarpoq. Ilu-
moorpoq nagguaatsorpassuit sinni-
kui ataatsimoortut nassaarineqartar-
simammata. Tamannali tupinnanngil-
luinnarpoq, piviusumillu nassuiaatis-
saqarluni — puilasut toqunartumik i-
millit, nappaatit piniapilunnerillu. I-
malluunniit Tsavo National Parkimi
Kenyamiittumi qanittukkut pisutuut,
nagguaatsorpassuit panernersuarmit
toqorarmata. Nagguaatsut toquneri
takuneqarpiarneq ajormata pissutaa-
voq tamakku, uumasut napparsima-
lerlutilluunniit sanngiillisut assigalu-
git, isertorfissarsiortarmata uumaso-
qatiminnit nassaarilertorneqarsinnaa-
junnaarlutik (3). Toquppata pinngor-
titap iliversiuui — hyanit, sjakalit qil-
lorniallu, ulappusissapput (4) kingu-
ninnguallu saanikut kiserngorutissap-
put, taakkualu teriarsuit, terissat, uni-
aaluit sullerngillu allat kikkassa-
vaat.Sinneri ullualunnguit ingerlane-
rinnaanni naasunit naaffigineqalis-
sapput (5), ersigunnaalertussallutik
taamalu pinngortitap ingerlajuarnera-
nut ilaalerlutik.
Kupernerit88
Saqqummersitsineq aallartiffe'
qarpoq allagaatitoqarsuarnit, qal'u"
naatsiaat Kalaallit Nunaanniissima'
nerat pillugu oqaluttuartunit, aarn-
mali sammineqarput misissuinerU
assaanerillu, ukiuni kingulliunerusu-
ni pisarsimasut.
Saqqummersinneqartut amerla-
nersaraat assiliarsuit, assilissat oqaa'
sertallu, assiliarsuartigut saqquir1'
mersinneqartut amerlanersaat, a'
tuakkanit Atuagaateqarfimmi P'81'
neqartunit pisuupput.
Taamaaliornikkut Atuagaateqar-
fiup tungaaniit atorniartartut kaju-
ngilersinniarneqarput paasitinniarne-
qarlutillu qallunaatsiaat pillugit ka-
tersugaateqarnermik.
Qallunaatsiaat pillugit
atuakkat
Kalaallit Nunaata atuagaateqar-
fia Nuummiittoq qallunaatsiaat
pillugit augustip aallartinnerani
saqqummensitsissaaq.
Erik Aappalaartup Kalaallit Nu-
naannut pineraniit ukiut 1000-in-
ngornerat pillugu nalliuttorsior-
nermut atatillugu iliuuseqartussat
ilagaat Kalaallit Nunaata Atua-
gaateqarfia Nuummiittoq.
Atuagaateqarfimmi saqqummer-
sitsisoqassaaq taaguuteqartumik
»Qallunaatsiaat Kalaallit Nunaallu
— atuakkat Atuagaateqarfimmiip-
put«.
Bøger om nordboerne
Også Landsbiblioteket i Nuuk er
med i den stribe af institutioner,
der på den ene eller anden måde
markerer 1000-året for Erik den
Rødes ankomst til Grønland.
På Landsbiblioteket bliver der tale
om en udstilling, der går under titlen
»Nordboerne og Grønland — Biblio-
teket har bøgerne«.
Udstillingen tager sit udgangs-
punkt i de kildeskrifter, der findes til
belysning af nordboernes ophold i
Grønland, men beskæftiger sig ellers
mest med de undersøgelser og ud-
gravninger, der har fundet sted i nye-
re tid.
Størsteparten af udstillingen er i
form af plancher, og flertallet af de
billeder og tekster, der gengives på
plancherne, stammer fra bøger, der
findes på Landsbiblioteket.
Fra bibliotekets side har det således
været meningen at give en appetit-
vækker og foranledige, at bibliote-
kets benyttere gøres opmærksomme
på netop de samlinger, der beskæfti-
ger sig med nordboerne.
Tankeqarfik
anginerusoq
Kangaamiut anginerusumik ikum-
matissaasiveqalissapput. Suliffeqar-
fik tikisitaq Ålborgimeersoq ulluni
makkunani assaallunilu qaartiteriler-
poq tankenik pingasunik nutaanik
katillutik 200 kubikmeterinik imar-
tussuseqartussanik sanaffissami.
AIMPOINT, umertaat elektro-
niskiusoq, ikkutiinnartagaq,
umikkanut aalasunut naleqqul-
luartoq kr. 1.280,00.
30-06 imassat sinneqartoorutit. 250-it
karsimi saviminiusumi qerlaarneq ajor-
tumiittut, taakkua ilaat sisamat karsi-
mut qisummut qajannaatsumut poorsi-
mapput. Igeriarnerit tallimassaat tamar-
mik qaammaallattarput. Katillugit 1000
stk. 30-06 kr. 1.600 ab København.
Allatsitsivissaq nalliuttorsiut nr. 10 assi-
liartalik, oqaasertalersugaq akinillu ilalik
sakkut 75-it sinneqartut pillugit, siumut
akilerlugu 40,- kr, allatsillugu 46,- kr.
Arms Gallery, Nybrogade 26, 1203 Kø-
benhavn K.
Ammasarpoq: 10-17.30 arfininngornik-
kut matoqqasarpoq. (01) 11 83 38
akia 30 kr.
atuagagssaileKivit?
kalåtdlisunik atuarujugagssaileKiguvit pissaiiaKartitatit tamaisa
»AUkutagssiamit« pisinåungikaluarpatit, kisiånile »AlTkutagssiap«
ukioK måna normo 2-p sarKumerneratigut Kiniatågagssatit amer-
dliput.
»AlfkutagssiaK« nutåK pissarnertut imaKarpoK nalinginarnik ag-
dlauserissanik, OKalugtualianik, misigissalerssårutinik nugtigami-
nernigdlo.
atuagkame nutåme takuneKarsinaussut ilagait Ålup kangermiup
åssilialiaisa ilait sujornatigut nunavtine takutineKarsimångitsut.
»AlfkutagssiaK« akeKarpoK 30 kruninik,pisiniarfingnilo Atuagag-
dliutinik niorKuteKartartune amerdlanerpåne pisiarineKarsInauvoK.
inuvdluarKussivdluta
28