Atuagagdliutit - 04.05.1983, Blaðsíða 30

Isumaliutersuut- Kronik
Demokrati
matematikimik
illulerlugu
Demokratiskiusumik naapertuilluameq matematikip
aningaasalluunniit soqqajarsimanngilaat
All.: Ilinniartitaanermi pisortaq Kristian Poulsen, Pablo
Tupigusuallannartuuvoq AG-p aaq-
qissuisua 1979-imi aammalu ukioq
manna landstingimut qinersisoqa-
reernerani aatsaat naapertuilluarner-
mik oqaluuseqalersarmat. Aaqqissui-
sup naapertuilluarnermik paasinnin-
nera taamaallaat tunngaveqarpoq
kikkut landstingimut qinersinermi
»ajugaasutut« isigineqarnerannik.
1979-imi qinersinerup inernera na-
lunarunnaarmat AG-p aaqqissuisua
AG nr. 15-imi aprilip 12-anni 1979-
imi saqqummersumi pingaarnerutita-
mini ilaatigut ima allappoq: »Lands-
tingimut qinersinerup inernera ajun-
ngilaq naapertuilluartuullunilu«.
1979-imi landstingimi inissat ag-
guataarnerat AG-p aaqqissuisuanut
naapertuilluarnerusimannguatsiar-
poq — naak taamanikkut Siumut u-
ngalliunerusut qinersiviini qinikkat
tamakkeraluarai — landstingimi
Atassummit tallimanik amerlanerul-
luni qinigaatitaqarami naak taasisu-
migut »817-iinnarnik« amerlaneruga-
luarluni (Grønland 1980, Årsberet-
ning udarbejdet af Ministeriet for
Grønland).
Taamanikkut aaqqissuisoq mak-
kuninnga allagaqanngilluaasarpoq:
». . . Inissat aqquataarneqarnerat
naapertuilluarnerunngilluinnar-
poq . . . Maannakkut aaqqissuussi-
neq malillugu avannarpasinnerusumi
taasinerit kimeqarpallaarput. . .«
(AG-mi nr. 16-imi 20/4-83-imi saq-
qummersumi pingaarnerutitaq). Tas-
sami 1979-imi pissusissamisoorlui-
nartuuvoq ungalliunerusut maanna-
mutut sinniiseqartinneqassappata.
Maannali AG-p paasisai malillugit
(AG nr. 16 20/4-83) Atassut Siumu-
mit taasinernik 1060-inik siuarmat
taava ». . .Inissat agguataarneqarne-
rat naapertuilluarnerunngilluinnar-
poq. . .
Kisitsisaannaal
naapertuilluarnerat
AG-p aaqqissuisuata naapertuilluar-
tuusorisani taamaallat qinigassan-
ngortittut ataasiakkaat taasisaasa qa-
noq amerlatiginerannik — allamillu
nalilerneqanngitsumik — uuttortar-
niarpaa. Apeqqummut uunga: »A-
vannarpasinnerusuni najugallit qiner-
sinerisa naleqarnerunerat naapertuil-
luartutut taamaattuartussatullu isi-
gaajuk« Lars Chemnitz ima akissute-
qarpoq: »Ugguuna naapertuilluameq
ikinnerussuteqartut aamma ilaatita-
qartariaqarmata (Qallunaatuuvani
ima oqartinneqarpoq: Naapertuil-
luarneruvoq ikinnerussuteqartut
aamma sinniiseqartariaqarmata).
Naapertuilluarnerli annerusoq angu-
30 NR. 18 1983
neqassappat qinersisoqqortunerusuni
ilaasortat amerlisariaqassapput. Taa-
vali ingerlatsinermi aningaasartuutit
amerlavallaalissapput« (AG nr. 16
20/4-83).
ag-p aaqqissuisua Lars Chemnitzi-
lo isumaqatigiinngillat — naapertuil-
luarnemsorisartillu assigiingitsunik
tunngaveqarlutik nalilerlugu. Lars
Chemnitz-ip naapertuilluarnerusori-
sani aningaasartuutissanut sanilliullu-
gu nalilerpaa, aqqissuisulli kisitsi-
saannarnik tunngaveqarluni naliler-
lugu (tassa ataasiakkaat qinersisaasa
amerlassusiinik).
Sanilliussioqartariaqarpoq
Naapertuilluartuusorinninnernili
naapertuilluameq kia aalajangiiffi-
gissaavaa? Pitsaanerpaaq tassaassa-
gunarpoq qinersinerup inernerata
nammineq oqaasii maannamut su-
ngiusimalersimasatsinnit sukumiine-
rusumik saqqummiunneqarpata.
Taamaattumik allaaserisap sinne-
rani AG-p nammineq kisitsisaatai a-
toriartigit — kisitsisit qinersinerup
unnukkuaneersut aprilip 12-anni 13-
annilu 1983-imi (AG nr. 15 13/4-83).
Siullermik maanna sungiusimalersi-
masarput assiliinnarlugu paasissutis-
seeriarta:
Landstingertaami ilaasortat qulit
taasisoqarnerpaarujusimasut ukuup-
put:
1. Lars Chemnitz: 2512-init taane-
qarsimasoq, 2. Otto' Steenholdt:
1654-init taaneqarsimasoq, 3. Jona-
than Motzfeldt: 1607-init taaneqarsi-
masoq, 4. Lars Emil Johansen: 1414-
init taaneqarsimasoq, 5. Preben Lan-
ge: 1049-init taaneqarsimasoq, 6.
Moses Olsen: 859-init taaneqarsima-
soq, 7. Aqqaluk Lynge: 782-init taa-
neqarsimasoq, 8. Peter Ostermann:
738-init taaneqarsimasoq, 9. Niels
Carlo Heilmann: 583-init taaneqarsi-
masoq aammalu 10. Jens Geisler:
556-init taaneqarsimasoq. Ataasiak-
kaalli taasisaasa amerlassusii taama
ersersinneqartut taamaallaat oqalut-
tuarput ataasiakkaat qanoq amerlati-
gisunit taaneqarsimanersut — tassa
kisimi.
Kisitsisilli taakku taasinernut qi-
nersivinni ataasiakkaani qinigaasut
qulaani taaneqartut qinigaaffiini a-
tortussaatinneqartunut sanilliuteriar-
tigit. Qeqqata qinersiviani taasinerit
atortuutinneqartut 9755-upput, Qe-
qertarsuup Tunuata qinersiviani
5485-upput, Kujataatalu qinersiviani
5444-ullutik. Qinigaasut qulaani taa-
neqartut qinersisaat taasinernut ator-
tussaatinneqartunut procentinngorlu-
git sanilliukkaanni imaalissapput:
Lars Chemnitz: 25,8%, Otto Steen-
holdt: 30,2%, Jonathan Motzfeldt:
29,5%, Lars Emil Johansen: 14,5%
Preben Lange: 19,1%, Moses Olsen:
8,8%, Aqqaluk Lynge: 8,0%, Peter
Ostermann: 13,6%, Niels Heilmann:
6,0% aammalu Jens Geisler: 10,2%.
AG nr. 16 20/4-83-imi Lars Chem-
nitz ilaatigut ima issuarneqarpoq:
». . .Massakkut qinersinermi 80-iin-
narnik taaneqarluni landstingimut i-
sertoq (tassa Sofus Joelsen, Qaa-
naaq, KP) Siumukkut naalakkersui-
sunngortitsissappata 2500-nit taane-
qartumit (tassa Lars Chemnitz, Qeq-
qani qinerneqartoq, KP) oqaasissa-
qarnerulissaaq. Tamanna inuit ta-
marmik pisinnaatitaaneranut demo-
kratinut sanilliullugu tulluanngi-
laq. . .«
Tapersersorneqarneq
Maannali ungalliunerusut sinniisaasa
taasisoqarnermikkut agguataarsima-
nerat qimerlooriartigu: Pavia Niel-
sen, Uummannaq: 534-nit qinerne-
qartoq, Jacob Sivertsen, Tasiilaq:
400-nit qinerneqartoq, Bendt Frede-
riksen, Upernavik: 287-init qinerne-
qartoq, Åge Hammeken, Illoqqor-
toormiut: 122-nit qinerneqartoq kiisa
Sofus Joelsen, Qaanaaq: 80-init qi-
nerneqartoq. Siuliatulli qinersivinni
qinersinerit atortussaatinneqartut sa-
nilliuteriartigit. Uummannap qinersi-
viani taasinerit atortuutinneqartut
1202-upput, Tasiilap qinersiviani
1066-upput, Upernaviup qinersiviani
975-iupput, llloqqortoormiut qinersi-
viani 245-uupput Qaanaallu qinersi-
viani 356-iupput.
Qinigaasummi qinersivimminni ta-
persersorneqarnerat qinersinernut a-
tortuutinneqartunut sanilliullugu qa-
noq annertutigaa?
Pavia Nielsen: 44,4%, Jacob Si-
vertsen: 37,5%, Bendt Frederiksen:
29,4%, Åge Hammeken: 49,8%
aammalu Sofus Joelsen: 22,5%.
Landstingertaami qinigaasut qi-
nersivimminni qinersisartunit taper-
sersorneqarnerpaat qulit takuniarut-
sigit tulleriineri imaalissapput:
1. Åge Hammeken: 49,8%, 2.Pa-
via Nielsen: 44,4%. 3. Jacob Sivert-
sen: 37,5%, 4. Otto Steenholdt:
30,2%, 5. Jonathan Motzfeldt:
29,5%, 6. Bendt Frederiksen: 29,4%,
7. Lars Chemnitz: 25,8%, 8. Sofus
Joelsen: 22,5%. 9. Preben Lange:
19,1%. aammalu 10. Lars Emil Jo-
hansen: 14,5%.
Tamatumuuna erserpoq Lars
Chemnitz-ip Sofus Joelsen-illu qiner-
sisiminnit tapersersorneqarnerat assi-
giipaluinnartoq. Taamaattumik o-
qartariaqarpoq Sofus Joelsen Lars
Chemnitz-itulli landstingimi ilaasor-
taanissaminut talukkunnanngitsiga-
lunilu oqaasissaqaqatiqaaq.
Kisitsisit tamakku tunngavigalugit
». . .Maannakkut aaqqissuussineq
malillugu avannarpasinnerusumi taa-
sinerit kimeqarpallaarput. . .« Iserti-
tat agguataarneqarnerat naapertuil-
luarnerunngilluinnarpoq. . .«-mik o-
qalunnerit oqarluartaarutaannaap-
put. Takussaasoqanngilartaaq kikkut
»ungalliunerusut qinersisuinik nika-
ginnittumik« isiginnissimanerannik
(AG-p pingaarnerutitaa nr. 16. 20/4-
83).
Qinigaasut qinersivimminni qanoq
tapersorneqartiginerannik sanilliussi-
neq kingulleq uani ersertoq tungavi-
galugu ungalliunerusut sinniisaat ta-
ATUAGAGDLIUTIT
persersorneqarluartorujussuuppu1 "
taamaattumillu aamma kimeqarlM
tullutik. Qinersisanut taasereerpu.
Qinersinerup inernerata takutipp33
nuiaat kalaallit landstingimi kikku3
nik sinniisoqarumanersut. Tama311
lu pivoq AG-p aaqqissuisuata na
pertuilluartutut taamaartngitsu!
luunniit isumaqarnissaa apeq4uta
tinngilluinnarlugu.
Allaanngilaq AG-p Sermitsiap ^
laallit Nunaata Radioatalu landsting
imi partit pingajoqarnerat piaaxalu
puiortaraat — maannami Inuit A
qatigiit aamma landstingimi ilaaS
taatitaqarput.
AG-p nammineq kisitsisaatai 111
lillugit IA-p qinersisartut 2611-it to
qammavigai. Landstingilu isurnaq
giiaanut aggorusoqigaani — mariU
narnullu aggorusunnerunnguatsiad
lugu — tappiiffigineqanngitsoori1^
naanngilaq landstingimi »saameril
toqqammavii 12.982-ummata At3
sutip toqammavii 11. ,433-iusut.
Kisitsisaannarnilu tunngaveC1
niartup kialuunniit isai paakkaruts
simanngikkunik aamma nassuet11
gisariaqarpaa »saamerliit« taaS1Jia.
nik 1549-nik amerlanerussuteqaf13^
ta. Nalunngilarpullu taakkua l311
tingimi 14-inik ilaasortaatitaqart ’
Atassut 12-inik ilaasortaatitaqat1
Amerlanerussut taanna pr°ceia ;t
ngorlugu 7,6%-iuvoq (ilaasortat ._
katillugit 26-usunit 53,8%-ipP31’.^
laasortat 12-it katillugit 26->
46,2%-iusut). , j.
Tamakkiiluinnartumillu den,oK
tiskiuvoq partit arlallit ataatsiM0
tunik anguniagaqarlutik suleQOhS
tarnerat — taamaaliortarnernti nu
ni naalakkersuisoqarnikkut qin‘8a »
taqartarnikkullu naqisimane<lann'1’ r,
surnik ingerlatsiviusuni tamani o
neqarlarpoq.
Siuariarujussuarneq
Sinerissami kommunalbestyrelse j,
qinersinerit inerneri ilanngullug11
merlooraanni isumaqanngilanga P
ti aalajangersimasoq kisiat nuna
ni annerpaajusutut oqaatigisanad _
toq — pingaartumik taama isumn
neq itisilerilluni qimerluuilluaqq
nermik tunngaveqanngippat. .
Kommunalbestyrelsenut qt3ers!uS-
rup takutippaa Siumut siuariafUJ
suartoq — aammalu Inuit AtaQat ?
kommunalbestyrelseni ilaasortaa
tik 1979-imut naleqqiullugit tak1
riaammik amerlisikkaat. . ,„r.
Soorluuna KANUKOKA-P slU‘ ,
ited3
u«SJ'
tumiK Kinguneqariussa“oa^Q.
poq: Tassalu landstingip KANU
• -’JS14
suisuini Siumut amerlanerussu1
lissasoq. Tamanna aamma soq1
nartumik kinguneqartussaag
KA-llu ataatsimiititaliaasa sin31
rru5'
titaqarfiisalu inuttalersorneq3' v
saanni — kiisalu nunatsinni o ^
markimilu oqartussat ataatsin111
taatsimiititaliaqarfiini.
AtuagagdBut
• mardlungnik OKausilik
• nuna tamåkerdlugo
sarKumersarpoK
• angerdlarsimavfingne
tamangajangne
atuarneKartarpoK