Atuagagdliutit - 08.06.1983, Qupperneq 13

knud rasmussen-ip højskoliane
erqumitsuliamk takutitiaeq
soqutigineqardluartoq
Stor interesse for kunstudstillingen
På Knud Rasmussens Højskole
Nunavtine avisit sap. akunikårdlutik sarKumersartut pingajuata sarxå taimatut
UsikoKarpoK.
Sådan ser forsiden ud af landets tredie ugeblad.
PaortoK måna sap.
akumkutalerpoK
"unavtine avisit sap. akuneranut sar-
Kumersartut måna atautsimik ilåput,
nunavtine igdloKarflt angnerssåta
fugdliane avise PaortoK uvdlut 14-
'kutårungnaermat. PaortoK autdlar-
nerneKarpoK 1942-me landsrådimut
'laussortausim&ssumit Jørgen Olseni-
ntit. tamatuma nalåne kisime Sisi-
uiiune telegrafistiuvoK suliaKartaKa-
luniio sorssungnerup nalåne. kater-
"åjuvdlune nulé inusugtOK erssoKati-
Snlugo Kissungnik majussuissarpoK
niuvertOKarfingmit igdluliorfigssa-
'ningnut, nangminerdlo igdluliordlu-
ne, tåssa taimane sut tamaisa nang-
ntineK isumagineKartaratdlarmata.
kuimåitordle Jørgen Olsen pivfigssa-
KarsimavoK avisimik autdlarnlsav-
dlune, tåune nangmineK agdlagdlu-
§ulo, naiciterdlugulo avguåutarpå
ntuvertOKarfingmioKatiminut.
PaortoK aviséncatut avdlatutdle
'oråtåginardlune ingerdlasimångilaK.
'låne sivisumik sarKumertarsimångi-
Iuk. ukiordle KångiutoK sarKumerta-
lencigpoK kingornalo uvdlut 14-ikår-
kjrønland har nu fået en ugeavis me-
re- Det er lokalbladet i landets næst-
største by Sisimiut, som er gået over
l'l ugebladsdrift. PaortoK startedes i
1942 af tidligere landsrådsmedlem
Jørgen Olsen. På det tidspunkt var
nan ene mand om at passe telegrafen
havde masser at lave under krigen.
Han var nygift og sammen med sin
"Uge kone bar han brædder fra kolo-
nen op til sin grund, hvor han bygge-
de sig sit eget hus. Dengang skulle
"tan klare alting selv.
Jørgen Olsen fik dog tid til at star-
te koloniens avis, som han skrev,
trykte og delte ud til sine kolonifæl-
ler.
PaortoK har som andre lokalaviser
haft en omtumlet tilværelse. I perio-
der har det slet ikke udkommet. Men
l°r et års tid siden genopstod bladet
dlugit sarKumertarsimavdlune.
månale avise sapåtip akunlkutår-
dlune sarKiimertalerpoK. PaortoK
uvdlumikut avisiuvoK åndgssordlua-
gaK aulajangersimassunik Kupernilik
OKatdlinermut, sportimut, ilagingnut
ama nakorsamut apemutinut. avise
sule tåssa akeKåsångilaK sisimiormiu-
nut sinerissamile pissartagagdlit por-
tornera nagsiussorneralo akilertåsa-
våt.
PaortoK nunavtine avisérxat piso-
Kaunerit ilagåt. pisoKaunerssauvoK
Tasilap avisia Sukagsaut måna 49-
nik ukiulik. tåunale åma atåinartu-
mik ingerdlasimångilaK 1934-me aut-
dlarnernerme kingorna. nunavtlme a-
visit ardlåinåtdlunit atåinartumik i-
ngerdlasimångitdlat. Atuagagdliutit-
dlunit taimåingitdlat, 1862-imime tå-
ssa ukiut 121 matuma sujornagut u-
kiup agfå unmgasimåput taimane na-
KiterissussoK, kingorna avisip åndg-
ssuissua tusåmassaK Lars Møller
Københavnime iliniarmat.
Julut
og har siden udkommet regelmæssigt
hver 14. dag.
Men nu er bladet begyndt at ud-
komme hver uge. PaortoK er i dag en
velredigeret avis med faste spalter om
debat, sport, lægebrevkasse og kirke-
side. Avisen vil stadig være gratis for
borgerne, men abonnenter på kysten
skal betale for pakning og forsendel-
se.
PaortoK er et af de ældste lokal-
blade i landet. Det ældste er Tasiilaq-
avisen Sukagsaut, som nu er 49 år.
Men det har ikke udkommet konti-
nuerligt siden starten i 1934. Det har
ingen af bladene i Grønland gjort,
end ikke Atuagagdliutit. Avisen ud-
kom ikke i vinterperioden 1862, altså
for 121 år siden, da trykkeren, den
senere navnkundige redaktør Lars
Møller var på uddannelse i Køben-
havn. Julut
Russit issittuni uuliasiulerput
(APN). Naluneqanngittuaannarsima-
voq, imaluunniit sivisuumik ilisima-
neqarsimavoq, issittut nunataanni
uuliaqartoq. Uumasuuteqarlutik nut-
tartuartut aallaaniallu tuperminni il-
luvikkaminnilu qangarsuarmiilli kias-
saatigisarsimavaat issuatsiaat uulia-
mik millutsisimallutik ujarannguu-
samikut.
Maanna sovjetimiut uuliasioitui
Sibiriap sikuiuitsumut kangisissusiani
Jakutienip avannarpasinnerusortaani
nuna qeriuaannartoq putullugu qille-
rilersimapput.
Uulia issittut nunataanniittoq nas-
saariniartussaavaat — oqaatigineqa-
reersutut naluneqanngimmat taa-
maattoqartoq — peqarfinnilu uulia-
siorsinnaaneq, qanorlu annertutiga-
lutillu qanoq ititigisumiinnerat paasi-
niassallugu.
Atortussat ilaat suliffiusunut tim-
misartumik assartorneqarsimapput,
timmissartullu atorlugit aamma suli-
sut peqqumaatissaat atortussaallu al-
lat assartorneqarsimapput.
Taamalu uuliasiorsinnaaneq, qa-
norlu annertutigalutillu qanoq ititigi-
sumiinnerat paasiniassallugu.
Atortussat ilaat suliffiusunut tim-
misEutumik assartorneqarsimapput,
timmisartullu atorlugit aamma suli-
sut peqqumaatissaat atortussaallu al-
lat assartorneqarsimapput.
Taamalu uuliasiortut qillerilerput
qilleriviit immikkut sanaat qilleruti-
galugit. Qilleriviit napasuliartaat 22
meterinik portussusilik tikillugu o-
qorsarneqarsimapput, naammattu-
mik kissassuseqalemissaat anguniar-
lugu.
Narsaq Qaqortoriu
toqqaannartuinik TV-kut
isiginnaartumik TV-kut
isiginnaarsinnaalissasut
Julip aallaqqaataaniit Narsami Qa-
qortumilu TV-kut isiginnaarutillit
Kalaallit Nunaata Radioata TV-kut
aallakaatitaanik toqqaannartumik i-
siginnaarsinnalissapput. Qaammam-
mi uani TV-kut isiginnaagassat aqqu-
taat suliarineqalissavoq. Maannamut
illoqarfiit taakku marluk TV-kut aal-
lakaatitanik båndinut imiussanik pi-
sartagaqarsimapput.
-ik.
Sikuiuitsumi ikuallanneq
Ikuallanneq sikuiuitsuni annilaanga-
gineqartuartuuvoq pingaartumimmi
silasiorfeqarfinni avinngarusimasu-
niittuni, illummi ataasiinnaalluunniit
ikuallannera kinguneqarnerlorujus-
suarsinnaammat, Nalunaarasuartaa-
serisut peqatigiiffiata 1917-imeersup
tusaataa »Radiotelegrafisten« allap-
poq.
Radioqarfimmi Danmarkshavni-
mi sulisuusut silasiorfeqarfimmi upa-
lungaarsimaneq pitsaanerulersinniar-
lugu siunnersuuteqarsimapput sulisut
ikiueqqaarnissamik ilinniartinneqaq-
qullugit.
Kissaatigineqarpoq pikkorissartit-
sisoqassasoq soorlumi umiarsuit a-
quttussaat ilinniarnerminnut atatillu-
gu taamatut sungiusartinneqartartut.
Qatserinermik annertuumik ilinniar-
titsisoqarnissaa kissaatigineqarpoq.
Tassanissaaq umiarsuit aquttuisa na-
laagaasalu ilinniartitaasarnerat eq-
qaaneqarsimavoq, kissaatigineqar-
porlu silasiorfeqarfimmi akuttunngit-
sumik qamisaasuusaarluni sungiusar-
toqartassasoq.
»Radiotelegrafisten«-imi allaaseri-
samut assiliartaliunneqarsimavoq si-
lasiorfeqarfik Danmarkshavn qanoq
isikkoqarsimasoq 1979-imi sannavik
nungulluni ikuallammat.
lod-
Upemaviinmi
allakkerivissaq
Folketingip aningaasanut akuersisar-
tuisa Kalaallit Nunaannut ministere-
qarfiup qinnuteqaataa akuersissutigi-
simavaat, taamaalillunilu Uperna-
vimmi kommuneq illuutaa B 656
KGH-ip tigusinnaalerpaa allakkeri-
vittullu iluarsaassinnaalerlugu.
Aningaasanik akuersisartunut qin-
nuteqaammi oqaatigineqarpoq,
KGH-ip ullumikkut Upernavimmi
allakkerivigisaa angissutsimigut ilusi-
lersugaanermigullu allakkanut tikit-
tartunut amerliartuinnartunut iller-
sorneqarsinnaasumik suliffigissallu-
gu naleqqukkunnaarsimasoq.
Illup pisiarineqarneranut iluar-
saanneranullu aningaasartuutit ta-
marmiusut katillutik 2,2 mio. kr-ius-
sapput tassungalu ilaapput allakkeri-
vimi atortussanik pisariaqartunik pi-
sinermi aningaasartuutissat.
lod-
Sibiria avannaquavaat
(APN). Sovjetunionen silarsuarmi si-
kunik aserorterutinik umiarsuaate-
qarnersaavoq, ilaatigullu umiarsuit a-
tomimik ingerlatillit issittut imartaan-
ni ukioq kaajallallugu angallassiner-
mi siuttuusarput. Issittut imartaasi-
gut aqqutaa, Hvidehavimiit Berings-
strædemut, ukiut 50-it qaangiuttulli
assiliorneqarpoq taamanerniilu Sibi-
riap issittortaa isorartoqisoq avan-
naqqullugu imaatigut aqquteqarfiu-
lersimalluni. Inoqarfiit stationeqar-
fiillu sumiissusersiornermut atortuu-
tillit pilersiortorneqarput tamakkualu
imaatigut aqqutip ammajuartinnis-
saa isumagisassaraat.
Sovjetimiut sikunik aserorterutaat
Sibirjakov Voronin naalagaralugu
siullersaalluni tamaanaqquppoq
1932-imi julimiit oktoberimut. Ilisi-
masassarsiornerlu siulersorneqarpoq
issittuni ilisimasassarsiortartumit tu-
saamasaasumit Otto Schmidtimit.
Tamatuma kingorna umiarsuit is-
sittut imartaasigoortaatit inooqati-
giinnguakkuutaat, sovjetip issittunut
sineriaani inuusut inuusaasinnik al-
lanngortitsilluinnarsimapput, tamaa-
nilu illoqarfiit ilaatigut suliffissuaqar-
tut pilersinneqarsimalerput. Suut ta-
marmik — qamutit assakaasullit, sa-
vimineq aatitassallu, sanaartornermi
kiavittaatit inuussutissallu nioqqutis-
sat allarpassuillu — umiarsuarmik ti-
kiunneqartarput. Amerlaqisuni i-
maatigut aqqut kisimi saariarfissa-
tuaavoq. Norilskimi saviminissarsior-
fimmi atortussat taamaallaat umiar-
suakkut aggiunneqarsinnaapput,
taammalu aamma saviminissaq piia-
gaq taamaallaat umiarsuit atorlugit
aallarunneqarsinnaalluni.
PaortoK som ugeavis
ATUAGAQDLIUT1T
NR. 23 1983 13