Atuagagdliutit - 20.07.1983, Blaðsíða 24

Qaarsut '83
Hinniartitsisussanut
atuarfimmik nutaamik
pilersitseqqusipput
Kalaallisuinnaq ingerlanneqassaaq 1970-ikkunnilu ukiut
marluk ilinniartitsisunngorniarluni atuartarsimanermut
assingusumik ingerlanneqassalluni
»Atuartut nalunngisaat aallaavigalugit« atuartitseriaatsit sammineqartut. Saa-
miup tungaaniit: Atuartitsisut Ane-Marie Løvstrøm, Ukkusissat, Julius Tobia-
sseri, lllorsuit, kiisalu skolenævnimut ilaasortaq piniartoq Kresten Trolle, Saat-
tut.
Der fokuseres på former uf »Undervisning på baggrund af elevernes begrebs-
verden«. Fra venstre ses undervisere Ane-Marie Løvstrøm, Ukkusissat, og Ju-
lius Tobiassen, lllorsuit, samt skolenævnsmedlem, fanger Kresten Trolte, Saat-
tut.
Nunaqarfinni
atuarfik nangitsiviu-
soq pisariaqarpoq
Kisiannili atuarfinni annerni pissutsit
assilimnarneqassanngillat
Nunaqarfinni atuartitsinerup pit-
saanerusunngortinneqarnissaa i-
linniartitsisullu qanoq »pitsaatigi-
nerat« qanorlu amerlatiginerat
apcqqutaapput imminnut atalluin-
nartut. Taamaaltumillu Qaarsut
83-imi tamanna annertuumik oqa-
luuserincqartut ilagaat — una
piinnarnagu (iinelærererpassuit ul-
lumikkut sulisorineqartut pitsaa-
nerusumik sungiusarnissamut pe-
riarfissinneqarnissaat, aammali i-
linniartitsisunngornianik atuartit-
sisarneq oqaluuscrineqarpoq. Suli-
mi ilinniartitsisutut ilinniarsimasut
kalaallisut oqaasillit amigaataa-
qaat.
Taamalu Qaarsut 83-imi peqataa-
sut siunnersuutcqarput ukiut marluk
ilinniartitsisunngorniarluni atuartar-
simanerup 1973-imiit 1978-imut i-
ngerlanncqartup assipajaavanik pi-
lersitsisoqaqqullugu.
Iluatinnaatilippassuit mattunne-
qartarput
Katerisimaartut imaattumik saaffi-
ginnissuteqarput Nuumini ilinniartit-
sisunngorniartut ilinniartitaaneran-
nut siunnersuisoqatigiinnut:
— Inatsisartut peqqussutaanni nr.
6-imi kapitali 1-imi paragraf 1 im-
mikkoortut aappaanni allassimavoq
kalaallit oqaasii tassaasut ilinniartitsi-
nermi oqaatsit.
Nalunngilarput llinniarfissuarmi
ilinniartitsisussanik atuartitsinermi
kalaallit oqaasii atuartitsissutini a-
merlanerni atuartitsissutitut atorne-
qanngitsut qallunaaginnangajavinnik
ilinniartitsisoqarnera pissutigalugu.
Aamma nalunngilarput Ilinniarfis-
suarmut iserniaraanni ilinniarnertuu-
jusariaqartoq. Tamatuma kingune-
raa iluatinnaatilippassuit inuttut ki-
mittuut mattunneqartarnerat.
Qulaani peqqussut taaneqartoq
malinneqassappat Qaarsuni piniarto-
qarfinni sinniisut katerisimaarner-
minni siunnersuutigaat ukiut marluk
ilinniartitsisunngorniarluni atuartar-
simanerup assipajaavanik ilinniar-
fimmik pilersitsisoqarnissaa. Ilinniar-
fissaq Nuummiunngitsoq inissinne-
qassaaq kalaallisuinnarlu ilinniartitsi-
neq ingerlanneqassaaq.
Ukioqutigiinngitsunik atuartitsi-
neq
Aammattaaq ilinniartitsisunngornia-
nik atuartitsisarnerup ullumikkut a-
tuuttup imaa sammineqarpoq. Taa-
malu Qaarsut 83-imi peqataasut siun-
nersuuteqarput ukioqatigiinngitsumk
atuartitseriaaseq llinniarfissuarmi
immikkut ilinniartitsissutitut ilan-
ngunneqaqqullugu atuartitseriaatsi-
nut allanut sanilliunneqarluni. Nam-
minersornerullutik Oqartussat kultu-
rimik atuartitsinermillu aqutsisuinut
saaffiginnissummi ilaatigut siunner-
suutigineqarpoq atuartitseriaatsip ta-
matuma ilinniartitsissutaaneranut a-
tatillugu »nunaqarfinnut pikkorissar-
fik« (taanna pillugu allaaserisaq ta-
kuuk) najorneqartassasoq tamatu-
malu kingorna nunaqarfiit ilaata a-
tuarfiani misiliineqartassasoq ilaqu-
tariinni najugaqarluni.
Siunnersuutip tamatuma saqqum-
miunneqarneranut pissutaavoq ukio-
qatigiinngitsunik atuartitsisarneq nu-
natsinni nunaqarfippassuarni inger-
lanneqartoq piukkunnarsarfigissallu-
gu periarfissaqanngivinnera.
Tamatumunnga atatillugu siunner-
suutigineqarportaaq kalaallit ilinniar-
titsisut sinerissameersut llinniarfis-
suarmi tikeraatut ilinniartitsisuutin-
neqartarnissaat. Tassami Qaarsut 83-
imi peqataasut maluginiarsimavaat i-
linniartitsisunngortartut nunaqarfin-
nut pisartut sulileraangamik pissusi-
viusunik paasisimasakissutsimik a-
porfeqartarnerat. — Tamatumunnga
pissutaasinnaasut ilaginngitsuunngi-
laat llinniarfissuarmi ilinniartitsisut
amerlanerparuj ussuit qallunaaj une-
rat taakkulu tamakkiusavillutik sine-
rissami atuarfinni misilittagaqanngi-
vittarnerat, llinniarfissuarmut saaffi-
ginnissummi taama allassimavoq.
Inuulissarsiuinmik inisileeqqaarsi-
manissaq
llinniartitsisunngorniarlutik atuar-
niartunut piumasarisaasunut tunnga-
tillugu Qaarsut 83-imi peqataasut isu-
maqarput llinniarfissuarmi aallartin-
nginnermi sivikinnerpaamik ukioq a-
taaseq inuutissarsiummik inuutissar-
siutinilluunniit misiliisimanissaq iser-
niarnermi piumasarisat ilaattut ilan-
ngunneqartariaqartoq. Naleqquttuu-
tinneqanngilaq ilinniarnertuutut so-
raarummeerniariarluni ingerlaannar-
tumik llinniarfissuarmut isertarneq.
Tamatuma kingunerisaanik ilinniar-
titsisunngortartut inuiaqatigiinni pis-
susiusunik paasisimasaqaqqalaarpal-
laarsinnaasarput sulilernerminni.
Aammami atuaannavinnerup nas-
satarigajuttarpaa qasusoorneq taa-
malu ilinniagaq nutaaq aallartillua-
ruttorlugu maannaannaq ilinniarner-
mik unitsitsineq.
s.
Atuarfiup nangitsiviusup nuna-
qarfinni pilersittariaqarnera Qaar-
sut 83-imi peqataasunit saqqum-
iniunneqartunut ilaavoq. Tamatu-
inani eqqarsaatigineqarpoq 9.
klasse naammassereerlugu atuaq-
qinneq ukiunik marluk sivisussu-
seqartartoq.
Atuarfiup nangitsiviusup nunaqar-
finni pilersinneqarnissaanik kissaati-
gisaq ilaatigut makku pissutigalugit
saqqummiunneqarpoq: Nunaqarfik
qimannagu atuarsinnaaneq anguju-
mallugu, nunaqarfiit inuusuttaasa il-
loqarfinnut noorarnerat kigaallatsik-
kumallugu, nunaqarfiit ineriartorne-
rat isumannaallisarumallugu, inuu-
suttut najukkamik ineriartorneran-
nut akisussaaqataanerat eqeersaru-
mallugu kiisalu inuusuttut nunaqar-
finni inuutissarsiutinut kajumissuse-
qarnerat piumassuseqarnerallu pata-
jaallisarumallugu.
Qaarsut 83-imi oqallinnermi erseq-
qissumik isumerfigineqanngilaq a-
tuarfik nangitsiviusoq qanoq aaqqis-
suunneqassanersoq imaluunniit a-
tuarfinni anginerusuni 10. aamma 11
klasset assipaluannik aaqqissuunne-
qassanersoq. Ataaserli erseqqissumik
isumaqatigiissutigineqarpoq: Nuna-
qarfimmi atuarfik nangitsiviusoq nu-
naqarfimmi pissusiusut aallaavigalu-
git aaqqissuuttariaqarpoq illoqarfinni
atuartitsineq assiliinnarnagu.
— Nunatsinni atuartitsinermi illo-
qarfinni inuunissamut sungiusaaneq
illuinnaasiorpallaartumik sammine-
qarpoq. Tamanna qaangerniartaria-
qarparput nunaqarfinni atuaqqinnis-
samut periarfissaliinitsigut, soorlu i-
nuusuttuaqqat piniarnermik aalisar-
nermillu inuuniuteqarumasut eqqar-
saatigalugit, Qaarsut 83-imi taama
oqartoqarpoq.
uvdlo’KerKarneK. nunaKarfiup katerssortarfia nerissarfigtut atorneKarpoK. ne-
rissagssiortut tuperssuårKame sulivfeKartut nersualårtitaKaut.
En middagspause. Bygdens forsamlingshus blev anvendt som spisesal. Køk-
kenpersonalet, som holdt til i et køkkentelt, fik mangen en ros.
Atuagagdliutine neKerdruteKarit - akilersmauvoK
24 NR. 29 1983
mJAGAGDLIUTIT