Atuagagdliutit - 04.04.1984, Blaðsíða 39
rissoq uaniippoq: Suliffissaaleqi-
sup imigassaq aqqutigalugu ajor-
nartorsiutit naapittagai annertune-
rusarmata oqimaannerusaqalutillu
allaat inoqatiniit immikkoortitaa-
lernermik kinguneqartartumik.
Immikkoortitaasutullu misigisima-
neq inummut atugassarititaasut a-
jornerpaat ilagaat, inummullu eq-
qorneqartumut sakkortuumik sun-
niuteqaannarani kusananngitsu-
mik iliuuseqarsinnaaneranut aqqu-
tissiuussilluartarpoq, tamatumalu
aamma inoqatinut akulerunniarne-
rup kajuminnarunnaartarneranik
aammali isummanik saqqummii-
ngaluartilluni qaangiataanginnar-
neqartarnermik kinguneqartar-
poq.
Suliffissarsiuussisarfiup inunnil-
lu isumaginninnermi allaffiup orni-
gartuarnerat inummut toqqissisi-
mananngitsuuvoq naak inuttuut pi-
sinnaatitaaffiit ilagigaluaraat sulif-
feqannginnerup nalaani aningasa-
minernik pisartagaqarnissaq, ki-
sianni tamanna ajukkuusaarner-
mik ilaqartinngitsoorneqarneq a-
jorpoq. Ilaatigut inuit eqqarsaate-
qanngikkaluit alapernaasortutut
minnerusutullu isiginnittutut eq-
qarsarteqaqqajaatinneqartarmata
imminullu inoqatinit allanit nale-
qannginnerusutut eqqarsaqqajaa-
nartarluni.
Ataatsimut oqaatigalugu sulif-
fissaaleqineq timikkut tarnikkullu
peqqinnartuunngilaq toqqissima-
naranilu. Inuiaqatigiinnut kinguni-
lorisartagai annertoqalutik anner-
nartoqalutillu, aningaasaq kisiat
eqqarsaatiginagu inuttulli atugas-
sarititaasut sakkortuumik oqarla-
nga »amiilaarnaqaat«!
Soorluli aamma naalakkersui-
nermik suliaqartut akornanniit so-
Oqallinneq • Debat______
Suliffissaaleqineq
aporfiit annerit ilaat
Ukiut kingulliit ingerlaneranni ta-
kusinnaalersimavarput nunatsinni
suliffissaaleqisut patajaatsumik a-
merliartuaarsinnartut. Ilaatigullu-
mi takornartaanngilaq sulisartut i-
laasa ukiut tulleriit suliffissaqar-
tannginnerat, naak upernaanerani
suliffissat ajornannginnerusinnaa-
galuartut, taamaattoq takornartaa-
junnaariartorpoq upernaanerani
aamma suliffissaaleqisoqartalerne-
ra. Kommunet avannarliit tassani
eqqorneqarnerusarput aalisaga-
qarfiunerusunili upernaanerani su-
liffissaalatsineq annikinnerusarlu-
ni. Nalunanngilarli massakkutut
pissutsit ingerlaannassappata aam-
ma aalisagarluarfiusaraluartuni u-
pernaanerani suliffissaaleqisoqa-
lertarnissaa ilimanaateqarluinnar-
poq.
Suliffissaaleqinerup
kingunerisartagai
Manna tikillugu suliffissaaleqine-
rup inunnut kingunerisartagai sam-
mineqanngisaannangajattuupput
oqallisigineqartaratillu. Tamanna
assigiingitsunik pissuteqarsinnaa-
voq sulisartullu peqatigiiffiisa i-
liuuseqanngippallaarnerat taane-
qanngitsoorsinnaangilaq. Sulisar-
tummi peqatigiiffii pisussaasutut i-
sigisariaqarput suliffissaaleqisut a-
tugarisaannik saqqummiiniartus-
satut. Suliffissaaleqineq tassaavoq
sulisartumut atugassarititaasoq a-
jornerpaaq. Suliffissaaleqinersiutit
amigarluinnarnerat timikkut ami-
gaateqalernermik kinguneqatuaan-
narpoq sivisuumillu suliffissaaleqi-
nerup kingunerisarpaa timikkut pi-
ginnaassutsit annikkillisinneqarne-
rat. Tamatuma aamma kingune-
reqqittarpaa inuup sulisinnaanera-
ta millisinneqarnera sulilernermilu
suleqataasunut malinnaasinnaane-
rup ajornartorsiutaasarnera, ilaati-
gullu soraaginnartariaqarnermut
kinguneqartuartarpoq.
Suliffissaaleqinerulli kingune-
risartagaasa ajornersai »misigissut-
siniipput«, oqartarnerput maliin-
narlugu allaat inuk tarnikkut peq-
qissoq isamissinnaasaramiuk. Soo-
runami avatangiisit apeqqutaal-
luinnartarput, sulisartullu suliffis-
saaleqinermi nalaani misigissutsik-
kut atugarisartagaat assigiinngis-
sinnaasarput arlalitsigulli assigiit-
taqarlutik.
Siullermik suligallarnerup nalaa-
ni akisussaaqataasutut misigisima-
neq pigineqarunnaartarpoq akisus-
saaffiiagaasutut misigisimanartar-
luni, tamannalu kinguneqartarluni
soqutigisaarukkiartornermik sivi-
suumillu suliffissaaleqinermi su-
mik arlaanilluunniit sammisassa-
qarniarsinnaaneq kajuminnarun-
naartarpoq allaat periarfissat ator-
neqarsinnaasut ammatinneqara-
luaraangata soqutigineqarunnaar-
tarlutik. Inuk periaatsimigut ileq-
qumigut allanngoriartulersarpoq
sininnerlu annertuumik atugaler-
sarluni, tamannalu ima nassuiarne-
qarsinnaagunarpoq sininnerup na-
laani ajornartorsiutit qimaaniarfi-
gineqartarlutik. Aammalumi sinis-
saaleqineq takornartaanngilaq eq-
qaarsaasersortarnerit annertussil-
luinnartarmata aqqutissaasunik
nassaarniartilluni imaluunniit inut-
tut nammineq nalilersulertarneq
pinngitsoorneqarsinnaangimmat,
sinissaaleqisarneq sinnartusisar-
nermut attuumalluinnarpoq, sulif-
fissarsinermilu tamanna ileqqori-
lersimasaq assut anigoruminaatsin-
neqartarpoq suleqqilernermilu sin-
naartoortarnerit pinngitsoorumi-
naattarlutik. Piffissamik eqquisar-
nissaq pigaartinneqartuummat su-
lisitsisumut kissaatiginngisamik
qassiiliuutaalersinnaasarput ilisi-
mavarpullu ilaatigut soraarsitaa-
nermik kinguneqartarnera, ima-
luunniit sulisitsisup tulleriissaari-
sarnerani sallernut ilaatinneqarnis-
saraluaq annaaneqartarmat.
Suliffissaaleqinerup oqimaatsu-
nik eqqarsaasersornartoqanerata
qimaaniarfiusinnaasunik ujaasi-
neq pilersittarpaa, taamaattumillu
imigassamik atuipilunneq takor-
nartaanngilaq, naak aningaasat tu-
ngaasigut pissarititaasut tamanna
periarfissaqartinngikkaluaraat.
Nalunngilarput imigassamik atui-
pilunnerup qanoq kinguneqarsin-
naasarnera, immikkoorutaali ersa-
DET GRØNLANDSKE
OLIEAKTIESELSKAB
leverer olieprodukter fra centralanlægget POLAROIL i Færin-
gehavn med tankskibet M/S »BETTY THERESA«, (tidl. M/S IR-
LAND) til grønlandske byer, der har havnetankanlæg for for-
syning med kysttanksskib.
kalåtdlit uliamik
pigingneKatigigfiat
uliagssat POLAROIL-ime KangerdluarssorutsimTtumit agssar-
tut M/S »BETTY THERESA«. (slon. M/S IRLAND)atordlugo ka-
låtdlit igdloKarfmukåussorneKartarpoK, sinerssortautinit fmi-
gagssanik perKumausivilingnut.
qutigineqarpallaaratik! Taamaat-
tumik pisussaaffigisariaqarparput
suliffissaaleqinerup qanoq ajorti-
gissusia paasitinniassallugu neriup-
pungalu una allaaserisannguara ila-
lerneqarsinnaajumaartoq, kissaati-
ginaqaarmi suliffissaaleqisut atu-
garisaasa paasineqarnerulernis-
saat.
Gerth Gedionsen
Aasiaat
Naqqiut
Atuagagdliutini 12-mi martsip
21-ani saqqummersumi Ane
Marie B. Pedersen-ip allagaani
qulequtalimmi »Hanseeqqap
Ullorsiutai«-ni oqaaseqatigiit
kingulliit kukkuneqarsimam-
mata matumuuna naqqiuteqar-
figissavagut. Oqaaseqatigiit
kingulliit ima oqaasertaqassap-
put:
»Hanseeqqammi ullorsiutini
aliikkutassiaannartut allassi-
massanngilai tunumiulli taama-
ni inooriaasiannit avammut kin-
gulliarsunnullu paasissutissatut
allassimassammagit«.
Kujåssut
SårKap nåparsimanerane sivisume
ikiusimassunut tamanut misiging-
neKataussunutdlo, K’aKortume na-
korsanut nåparsimassunigdlo pår-
ssissunut Narssamilo ilissaunerane
Kaniuissunut naussorpagssuarnut-
dlo Kamånga pissumik Kujåssute-
Karpugut.
Salo, Judithe, Maren
ernutangualo.
ATUAGAGDLIUTIT
NR. 14 1984 39