Atuagagdliutit - 13.03.1985, Blaðsíða 20

Oqallinneq • Debat______
Oqallinneq naamma-
lerpoq qanoq iliuu-
seqartariaqalerpoq
Allattoq H. C. Petersen
Manna tikillugu atuagassiat tusa-
gassaqartitsiviillu aqqutigalugit
imigassamik atuinerup kinguneri-
nik maalaarutit ukiuni ikittuujun-
naartuni ikigisassaajunnaaraluar-
pupt. Taamaattoq naalakkersuine-
rup tungaanit pissutsit tamakku
ilungersunartutut isigineqarneran-
nik uppcrnartumik takussutissalis-
suunngilaq. Neriuutigisigu imigas-
saq pillugu ataatsimeersuarnissaq
ilumut uppcrnarlumik qanoq ilior-
nermik kinguneqarumaartoq.
Imigassartorneq angerlarsimaf-
finni amerlavallaartuni aserorteri-
voq. Qaammatini makkunani illo-
Kalaallit erfalasuat ilusilerneqarsi-
mavoq sumulluunniit saatikkalua-
raanni qaqortortai aappaluttortaali
oqimaaqatigiilluinnartussanngor-
lugit. Taamaattumik erfalasoq tul-
luaqatigiilluinnartutut misinnar-
poq.
Erfalasoq eqqorluinnartumik al-
laaserissallugu ajornakusoorpoq,
assersuutilli ilanngunneqartut

Titartagaq 1.
Titartagaq 2.
m
Titartagaq 3.
20 NR. 11 1985
qarfigut amerliartortut arnanut
meeqqanuilu »qimarravissanik«
pilersitsiortorput, imigassap silaa-
rutitsineranut qimaaffissanik.
llloqarfigutinukitsunnguugalu-
artut politiissaminnik illersortissa-
minnik noqqaapput imernermik
pissuteqartumik inuit imminnut
paarineq ajuleramik.
Meerartavut inuusuttuarartavul-
lu pissutsinik taamaattunik uissus-
sillutik peroriartortut isumaqaler-
sinnaapput tassa inuuneq pissusis-
samisoortoq taamaassasoq. Taku-
sartakkallumi najoqqutaralugit
tunngavigalugit ajornanngitsumik
sananeqarsinnaalluni.
Erfalasoq pisortatigoortumik
ima oqaatigineqarpoq:
Kalaallit Nunaata erfalasua taki-
neranoortumik avitaavoq qulaa-
tungaa qaqortuulluni ataatungaalu
aappaluttuulluni. Ammalortortaa-
ta qeqqa erfalasup qeqqatigoor-
poq, ammalortortaa erfalasulersi-
up tungaanut qaninnerulluni; am-
malortup qulaatungaa aappaluttu-
uvoq ataatungaalu qaqortuulluni.
Ammalortortaa saneqqusungar-
lugu arfalasoq ammarluinnaq avik-
kaanni taava aappaluttut marluk
qaqortullu marluk ammalortup
avataaniittut tamarmik angeqati-
giissapput.
Erfalasup angissusia ammalor-
tup qeqqaniit uuttortarneqarsin-
naavoq, 3d radius uuttortaatitut
atorlugu:
— Erfalasup qulaata sinaanut
ataatalu sinaanut ungasissusia 1,5
radiusiuvoq,
— Erfalasulerfiup tungaanut u-
ngasissusia 1,75 radiusiuvoq,
— erfalasullu avammut sinaanut
ungasissusi 2,7025 radiusiulluni.
Taamaalilluni angissuseq taanna
titartagaq 1-imi takutinneqartutut
ippoq.
Erfalasulerfeqarsimagaanni 4-5
meterinik portussusilimmik ima-
luunniit altanimi erfalasulerfeqar-
simagaanni taava erfalasoq 96 cm-
inik portussusilik 142 cm-inillu ta-
kissusilik naapertuutissaaq. Centi-
meterilersorneri titartagaq 2-mi ta-
kuneqarsinnaapput.
Erfalasulerfeqaraanni 6 meteri-
nik portussusilimmik erfalasoq 120
cm-inik portussuseqassaaq 178 cm-
inillu takissuseqassalluni. Centime-
terii titartagaq 3-mi takuneqarsin-
naapput.
ilaat taama paasinnissimasorinar-
put.
Inuusuttunik suliaqartuulluni
paasinarpoq inuusuttortatta ilaat
amerlavallaartut imigassartorne-
rup kingunerinik tarnikkut peqqis-
suunngitsut. Inuusuut tamakku a-
ngerlarsimaffinnit imigassartorfi-
ulluartunit pisuusarput, inuuner-
mik aallartinneranili namminneq
pisuunatik aqqutissamut tassunga
pisitaasimasut. Tamakku ilaat
amerlavallaartut ilinniarfissarsiga-
luarunilluunniit ininngisaannas-
sapput suliffeqaleraluarunillu ata-
sinnaanatik. Pisussaaffeqarneq
ilikkarsimanngilaat. Tamanna a-
juusaarnaqaaq, sulilu ajuusaarnar-
neruvoq taakkua meerassaat inun-
ngornerminnit aallariarfissamut
angajoqaamik atorsimasaannut ik-
kuterlutik aallartissammata.
Kalaaleqatigiit ikittunnguuvu-
gut. llagut tamaasa atorfissaqartip-
pagut ikioqatigiinnitsigut nunatsin-
ni inuuniarnitta pitsaanerulernis-
saannut suleqatigiinnissamut. Ajo-
raluaqaaq akornatsinni perortut
ilaat inooqatigiinnitsinni pissutsit
atuuttut inooqatigiinnut namma-
gassatut inissittarmatigit.
Atukkatigut angusat tulluusi-
maarutigineqartarput, tamannalu-
mi qujanarpoq. Taamaattoq mee-
rartavut inuusuttuarartagullu ullu-
mikkutut ittumik alliartorfississi-
magatsigit suna taava tamatumuu-
na nersornartoq angusimavarput.
Kinguaariit nukarlersagut ajorsar-
fissaannik atugassaqartillugit alli-
artortippagut. Inuusuttut immi-
noortut amerlavallaaqisut alliar-
torfiup qanoq issusianik takutitsip-
put, sunalu akigissavarput immi-
noortut inuunermut utertikkumal-
lugit imaluunniit imminoortussat
akornuserumallugit?
Inuusuttut taajuarpakka, inersi-
masut utoqqaallu imigassamut
sammisortaat qanoq iliorfissaqas-
sanersut nalunaqimmat. Sulilussin-
narneruna avaanngunartoq inger-
laqqinnissamullu kajumissaarisuu-
nani. Ataasiinnaanngitsumik saaf-
figineqartarsimavunga inunnit imi-
gassartornerup ilaqutariissutsimin-
nik aseruilerneranik paasisaqarlu-
tik annilaarlutik ikiortissarsiortu-
nik. Amerlanerpaalli ajugaaniar-
nissaminnut nukissaqartanngillat.
Kiammi tamakku ikiussavai? Eq-
qarsaatigisarpara qullersarisatta
akornanni imigassap akiorniarne-
qarneanut takussutissamik upper-
nartumik takusassaqaraluarpat i-
nuit tamakku ilaat amerlanerusut
aniguissallutik nukissaqarnerusi-
massagaluarnersut. Nunap siuler-
sorneqarnerani kommuneni sulif-
feqarfinnilu qullersaasut piumas-
suseqarlutillu nukissaqarnerpat i-
nunnut imigassamik aniguiniartu-
nut nukittuallaatissamik takutitsis-
sallutik?
Piumasaqangeqaaq, qinersisut
piumasarisariaqagarput, kisianni-
mi piumasamut ungaliusoq suli an-
neruvoq: inooqatigiit kalaallit a-
nersaakkut peqqissinissaat.
Ataatsimeersuartussat qinigas-
saat marluupput:
llagut imigassamik pinngitsoor-
sinnaanngitsut, killissaa sianigina-
gu atuisut, maqaasisaqannginnis-
saat pingaarnerutissanerlugu, ima-
luunniit
kinguaariit peroriartortut peq-
qinnarnerusumik alliartorfissaqar-
tinneqartariaqassappata, taamalu
kalaaleqatigiit, anersaakkut peq-
qissuseq angussappassuk aqqutis-
saq uparuassallugu.
Imigassamik pisinnaaneq milli-
artortitaallunilu millisinneqassap-
pat inuit ikittuunngivissut assut eq-
qorneqassapput. Imminiiginnarne-
qartariaqanngillallu, inunnik im-
mineerineq kalaallini akitsorpal-
laaqaaq! Imigassartorpallaarsima-
sut timaat taanna pinnagu nuanni-
itsorsiortorujussuupput taanna eq-
qarsaatinik tamanik pulasinarmat
»naalagaalerlunit.«
Kalaaleqatigut ikittuunngeqaat
eqqarsartarnerminni imigassarto-
rumanermik naalakkersorneqaler-
simasut, timikkut anersaakkullu
peqqigunnaarsimasut. Imuiaqati-
giit imigassartornerup millisarnis-
saa piumasarissagutsigu inuit taak-
ku imminiiginnarneqarsinnaann-
gillat. Inooqatigiit suliassaq tigusa-
riaqarpoq, ilagiit, peqatigiiffiit, pi-
sortat, kommunet, kikkullu nukis-
saqartut tamarmik. Soqutiginnin-
nermik takutittariaqarpagut aner-
saakkullu nukissalersorlugit, ka-
laaleqatigiit peqqinneruleqqulluta
kinguaariillu nutaartagut pitsaane-
rusumik alliartorfissaqaleqqullu-
git.
Bil sælges
TOYOTA CELICA SUPRA sportsvogn. Blå metal, med pigdæk,
kun kørt 4000 km i Danmark.
Tlf. 2 14 95
Store vogne

»21818«
Døgnvagt
minitransport
Erfalasup angissusia
ATUAGAGDLIUT1T