Atuagagdliutit - 02.10.1985, Page 9

NR. 40 1985
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
9
grønlandsposten
Suliumaj unnaarneq
J-F■ Inatsisinik ilinniagartuut aningaasarsiornermillu suliallit 39-it
napparsimasunillu paarsisut 22-it ippassaani suliumajunnaarlutik
aalartipput, maani inooqatigiinnut imaannaanngitsumik kingune-
qarsinnaasumik. Inatsilerituut suliumajunnaarnerat akornusiissaaq
inatsisartut qanittukkut ataatsimiinniisaannik, nalunngilarpullu
napparsimasunik paarsisut suliaat inuunermut pingaaruteqarluin-
nartuusoq.
Nunatta oqaluttuarisaanerani pernaammik napparsimasunik
Paarsisut suliumajunnaarput. Siorna taamaalinerani atorfiit inutta-
lePqujunnaarpaat, qanorli pisoqanngimmat suliumajunnaarnissa-
rnik ilimasaaripput, ukioq manna martsimi aallartittussamik. Ta-
mannali pinngitsoorpoq februarimi isumaqatigiinneqarmat, akis-
saatit 2 pct-imik qaffanneqarlutik nunaqavissullu immikkut ajun-
ngitsorsiassinneqarlutik.
Ullumi suliumajunnaarneq pissuteqarpoq ukiut ingerlaneranni
aningaasat naleerukkiartorsimanerannik. Nunatsinni napparsima-
sunik paarsisut siulittaasuat Bente Buus AG-imut oqarpoq
1977-imit maannamut akissaatit 30 pct-imik nalikillisimasut. Pisor-
talli isumaqatigiinniartartui sumilluniit qaffaajumanngillat. Ukioq
manna taamaallat akitsuinersiutit pigiinnarneqassapput. Aappaa-
9uli akitsuinersiutit peerneqassapput, tassungalu taarsiullugu nap-
parsimasunik paarsisut qaammammut 300 kr-inik tapisiaqalissallu-
t'k. Taakku akitsuinersiutit marluk naligaat, kisiannili aappaagu ni-
oqqutissat ima akitsorsimatigisinnaapput akitsuinersiutit sisamat
Pineqarsimasinnaassagaluarlutik.
Aammali napparsimasunik paarsisut peqatigiiffiannit pakatsissu-
tigineqarpoq isumaqatigiinniartartut atassuteqarniarsimanngim-
mata qaammat qaangiuttoq isumaqatigiinniarneit ajalusoormatali.
Fisariaqarluinnartutigut sillimanissamik isumaqatigiissuteqarnerup
saniatigut akerleriit atassuteqarsimanngillat.
Tassa SIK kimisimiinngilaq isumaqarami akissarsiat 30 pct-imik
nalikillisimasut ukiut qassikattanguit ingerlaneranni. Pisiniartartuul-
'uni peqatigiiffiit taakku marluk assortornangillat. Aningaasammi
ukiut kingulliit nalikillisimaqaat. Akissarsiat kisitsisaannavissuupput
aningaasarpassuusorinaraluit qiasunngunaannartumilli nalikitsut.
Aningaasallu naleerukkiartornerat sukkalisaartuarsinnarpoq.
Nunatsinnut ministerip tamatumunnga pissutaanerarpaa akit-
suutisiat ataannarnerat, oqarluni taakkoqartillugu uuliap innaalla-
Qissallu akii qaffariartortuassasut. Kisiannili pisisartut peqatigiiffiillu
akerlilerpaat oqarlutik: akitsuutisiat peeraluarpatalunniit akit
nartorunnaarnavianngillat.
Qanittukkut ministeri nunatsinnut tikeraassaaq. Taaval
°qaluttuuttariaqarpaatigut ilumoorunnerini oqarami suut t;
marmik akitsoriartuinnarnerannut akitsuutisiat pisuusut. Min
sterip uppernarsaaffigisinnaanerpaatigut taakku peerpata tai
sa akit qaffakkiartorunnaassasut?
qaffa-
V
■
Strejke i Grønland
^• F. For et par dage siden indledte 39 jurister og økonomer samt
22 sygeplejersker langs lysten en strejke, der kan få alvorlige kon-
sekvenser for det grønlandske samfund. Juriststrejken vil i højgrad
berøre den forestående landstingssamling og sygeplejerskerne sid-
der som bekendt på livsvigtige stillinger.
Det er første gang i landets historie, at sygeplejerskerne strejker.
Sidste år ved samme tid blokerede de stillingerne, men da de ingen
reaktion fik, varslede de en strejke, som skulle starte i marts i år.
Men strejken blev afværget. I februar indgik de et forlig med aftale-
nævnet, hvor de fik 2 pct. lønfremgang og lidt ekstra til de hjemme-
hørende.
Strejken i dag skyldes en reallønsfald, som har fundet sted gen-
nem årene. Formanden for sygeplejeforeningen i Grønland Bente
Buus siger til AG, at der er tale om en reallønsfald på 30 pct. fra 1977
°9 frem til nu. Men aftalenævnet tilbyder en nulløsning, d.s.v. in-
genting i år udover, at dyrtidsportionerne bibeholdes. 11986 bortfal-
der dyrtidstillægget, men i stedet får sygeplejerskerne et fast må-
nedligt beløb på 300 kr. Det svarer til 2 dyrtidsportioner, men man
kan risikere, at der i 1986 indløses ialt 4 dyrtidsportioner, og så er
ruan lige vidt.
løvrigt er sygeplejeforeningen skuffet over, at aftalenævnet ikke
har kontaktet foreningen siden forhandlingerne brød sammen for
en måned siden. Men udover en aftale om et livsnødvendigt bered-
skab, har der ikke været kontakt mellem parterne.
. Det er ikke alene SIK, der taler om en reallønsnedgang på 30 pct.
1 jøbet af få år. Som almindelig forbruger må man give to organisa-
tioner ret, når de siger det. Pengenes værdi er raslet kolossalt ned i
de senere år. Hvad man i dag får i lønningsposen er store tal, store
Penge, som haren sørgelig lille købekraft. Og den galoperende in-
flation fortsætter med uformnindsket fart.
Arsagen til det hele er efter grønlandsministeren dyrtidsportio-
nerne, som organisationer fastholder indædt. Så længe vi har dyr-
tidsportionerne, vil den evindelige stigninger på olie-og elpriser fort-
ætte, siger ministeren. Men dertil siger forbrugerne og organisatio-
nerne: Men priserne stiger alligevel, selv om vi siger farvel til dyrtids-
portionerne.
Om kort tid kommer grønlandsministeren på besøg. Så må
han fortælle os, om det er hans alvor, når han siger, at vi kan
komme ud af den onde cirkel ved at lade dytidsportionerne lig-
9e- Vil ministeren garantere, at reallønsfaldet standser heref-
ter?
I
■
Sanaartornermi akisussaa-
neq kommunep tigussavaa
— Taama KANUKOKA-mi siulersuisut Narsami ataatsimiinnerminni
siunniussaqarput, pisortatigut nakkutilliineq amigaateqarmat.
KANUKOKA-mi siulersuisut sep-
tember-ip aallartissimalernerani
Narsami ataatsimiinnerminni ilaa-
tigut pisortaqarfiup ilaqutariinnut
inissialiarisartagi eqartorpaat. Sa-
naartukkat pisortatigut nakkutigi-
neqarnerat amigaateqarmat, kom-
munenut akisussaaffik tigutinniar-
lugu sulissuteqalerput.
KANUKOKA-mi siulersuisut
Nuummi ukiumut sisamariarlutik
ataatsimiittarput. Ataatsmiinneq
ataaseq immikkoortinneqartar-
poq, komuneqarfinni assigiinngit-
suni ingerlanneqartartoq. Ataatsi-
miinneq taamaattoq tamatumuuna
Narsami septemberi aallartissima-
lermat ulluni sisamangajanni inger-
lanneqarpoq. KANUKOKA-p siu-
lersuisuisa, tassaasut siulittaasoq
Anders Kielsen, Adam Dahl Sisimi-
ut, Gedion Karlsen Attu, Edvard
Møliler Aasiat kiisalu Agnethe Ni-
elsen Narsaq, ataatsimiinnerminni
oqallisaasa ilagaat, Landstingimit
suliassiissutigineqartartut amerli-
artorneri pissutaallutik siulersuisut
akulikinnerusumik ataatsimiittari-
aqalernissaat. Ataatsimiittut oqal-
lisigaat ilisimatitsissutit 23-it. Siu-
littaasup Ander Kielsen-ip pingaar-
nerutillugu oqallisigisimasartik,
kommuneni inissianik sanaartor-
nermi akisussaaneq, bygningsmyn-
dighed-mik taaneqartartoq, kik-
kullu aningaasaleqataasinnaane-
rat, oqaatigaa. »Innuttaasut, pisor-
taqarfiup sanaartugarititai pillugit
kommunemut naammagittaalior-
tuarput, taamaattummik tamanut
iluaqautaassagaluarpoq, nakkuti-
gineqarnerallu maannamut ami-
gaateqarpoq pitsannguallassagalu-
arpoq kommunet akisussaatinne-
qaleraluarpata«, KANUKOKA-mi
siulittaasoq ilaatigut taama
oqarpoq.
Inatsisartunut oqallisissiaq
Kommunini sanaartornermi aki-
sussaanermik apeqqut pillugu sule-
qatigeeqalerpoq. Suleqatigiit tas-
saapput kommunenit assigiinngit-
sunit ingeniørit pingasut, KANU-
KOKA-miit aningaasanik tunnga-
sunik ilisimasalik ataaseq, allaffe-
qarfimmiorlu ataaseq. Sanaartor-
nermi akisussaaneq kommunenit
tiguneqarpat, suleqatigiiffiup taas-
suma oktoberimi naalakkersuisu-
nut saqqummiutissavaa, suut sun-
niutaassanersut, aammattaaq saq-
qummiunneqassallutik kikkut ani-
ngaasaleeqataasinnaanerinik apeq-
qut. Apeqqutit assigiinngitsut su-
kumiisumik suleqatigiiffiup Inatsi-
Uummannap
(Thulitoqqap)
inuerunnerani
Pisimasoq taanna tusarakku eq-
qaalerpara ukiut arfineq-marlor-
piaat matuma siornagut — augu-
stip arfernanni ualikkut Thulip
qaqqaa pernarlunga qaqereersi-
mallugu atiutaa Arruttakkunnut
iseqqaarnera. Nuliilu Emilie ino-
rersaalerput, soorluli qangarsuarli
ilisarisimasat. Sunaaffalumi ileq-
qoq taanna ukiuni tulliuttuni al-
lanngussanani atuuttuarumaartoq
maanngamut.
Uangaannaanngitsoq inuppas-
suilli avannumukaat kujammu-
kaallu ukiorpassuarni Pituffiup
mittarfiatigoortarsimasut qujani-
arlutik Arruttakkunni isersimaar-
tarnitik akunnisimaartarnitillu eq-
qaamasaraat. Minnerunngitsumil-
lu qallunaaminikatassimaarluni
ilorraallannartaqaaq kinipasun-
nguanik isumassiuiumatoorsuum-
mata, oqallattaajutigalugu oriar-
tornanngilluartorsuarnik nerliiu-
matoorsuullutik. Tikillattaalerlu-
gillu qimassimaleraanni eqqaaju-
minallaaraaaq unnullualeriartoq it-
tuata pattagissamut ingeriarluni e-
rinarsuutigaluni appisimaartarne-
ri, allat suliaat pigaluariarlugit
nammineq taalliorlugillu erinniani
nunarsuarminut qaasuitsumut qaa-
manikkaarsuarmulli nersorinnissu-
tini atortaleraangagit. Niperujoor-
nermi illumi tassani nuannarineqa-
qisoq malugilertorneq ajornar-
tanngilaq.
Emilie Arruttarlu Uummannak-
koorluni ujarianartussaapput, ikit-
tuugunanngeqaagullu ukiut 30-it
sinnerlugit ingerlaneranni ilassillu-
arneqartarnitsinnut qujarusuttut
Qaanaamullu nuunneranni kissaas-
silluarumaqisut.
Uummannaq aqqusaaraangatsi-
gu taamungaannaq aloortarumaar-
patsigit, qilanaarluta Qaanaami
aamma qangatut takulaassallusi.
Peter (Piitaaraq) Brandt
Unnuatsiarsuarmi nuliilu Emilie illup silataani alianaarsaartut.
(Ass.: Peter Brandt)
KANOKUKA-p siuiittaasua An-
ders Kielsen.
sartut ukiamut ataatsimiilinnginne-
rini suliassarai G.T.O-p tiguneqar-
nissaa Inatsisartut ataaatsimiinne-
ranni oqallisigineqalerpat suleqati-
giiffiup siuliani eqqartorneqartut
saqqummiussimasai aamma ilan-
ngullugit oqallisissianngussallutik.
Ataatsimiinnerup ilaani oqallisigi-
neqartut ilagaat aalisartut akileraa-
rutinut akiliisarneri. Aalisartut pi-
saasa nalii najoqqutaralugit inger-
laannartumik akileraartalernis-
saannik isuma KAKUKO-mi siuler-
suisut isumaqataaffigaat.
Naggataamik Grenå-mi
Kommunet sinniisui ataatsimeersu-
assapput april-imi 1986mi, ataatsi-
meerusarnissap Narsarsuarmi i-
ngerlanneqarnissaa aalajangiunne-
qarpoq. Borgmesterit kommunal-
direktørillu novemberimi Grenå-mi
ataatsimiinnissat naggataajussaaq,
siunissami ataatsimiinnerit taa-
maattut nunatsinni pisalissapput.
KANUKOKA-p siulersuisui ataat-
simeereeramik kujataaniinnertik
iluatsillugu savaateqarfiit paasisas-
sarsiorfigalugit takuniarpaat. Ta-
kuniarneqarput Itilleq, Igaliko,
Igaliko Kujalleq, Inneruulalik Qaa-
siarsullu. Juutho
Sinerissami
pisiniartutsinnut
Nalunaarutigissavarput Nuummi
Isaruaarniarfiup maannakkut sule-
qatigilermagu Synoptik.
Taamalillutalu isinik mississuisup si-
nerissami angalaarnermini nappar-
simavimmiit allagartaliussaa malilil-
lugu isarussanik nassitsisinnaaler-
pugut.
Isinik misissuisup allagartaliussaa
tammarsimagukku telex atorlugu
paasiniaasinnaavugut.
Uunga normumut
sianerrt
nuummi isaruaamiarfik
godehåb brillecenter aps
^ synoptik as
Box 89.3900 Nuuk . Telex 90 692 (segodt)