Atuagagdliutit - 25.02.1987, Blaðsíða 12

12
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 9 1987
Oqallinneq • Debat
Angallatit erhversstøttep
aningaasalersugai nakkuti-
gineqarnerusariaqaraluarput
Qulimiguulimmik
angallanneq
akissaliinnarnut
All.: Jakob Ludvigsen, Attu
Kangaatsiap kommuneani ukiuunerani angallanneq
ajorluinnartoq pinngitsoorani aaqqiivigisariaqalerpoq
piaartumik
All.: Niels O Isvig
Una isuma Aasianni amuteqqalluta
isumassarsiarisimavara:
Isumaqarpunga erhvervsstøtte
aalisartullu suleqatigiinnerat pit-
sanngorsartariaqalersoq; soorlu u-
miarsualiortumik imaluunniit mo-
torilerisumik nakkutilliisulerlugit.
Suliassat amutsivinnut imaluun-
niit namminersortunut tunniunne-
qaraangata tamatiguunngilaq eq-
qortumik suliarineqartarnerat,
aammalu akilerneqartarnerat.
Nakkutilliilersussammi suliaq pit-
saanerusumik nalilersinnaaneruaa,
imaluunniit nalunnginneruaa su-
liaq pineqartoq suusoq. Aalisar-
tummi amerlanerit motorileri-
Levi Petersenip allakkamini taasai
siulliit paatsuinermik pissuteqar-
simagunarmata, naak naggataani
eqqartugai isumaqatiginarsinnaa-
galuartut, imigassaq pillugu qaam-
marsaanerit illuinnaasiunngitsut
ilumut pisariaqarluinnartuumma-
ta.
Uanga imigassaq pillugu assor-
tuunnernut akuliutikkajuttuun-
ngikkaluarpunga, aammalu pisus-
saanngikkaluarlunga akissuteqar-
nissamut, allammi uannit paasisi-
i alle mærker, klargjort på eget værksted
Kran- og ladopbygninger samt special-
opbygninger udføres på egen
karosserifabrik.
Ring elier skriv om dine ønsker!
Nye dæk og slidbanedæk
samt alt i reservedele.
dahi pcdcrscn
lastvogne
SVERIGESVEJ 7800 SKIVE TLF 07-52 25 55
suunngillat imaluunniit umiarsuali-
ortuunatik.
Nakkkutilliisoqalissagaluarpat
aalisariutit pitsaanerusut pigineqa-
lersinnaagaluarput, taavalu aali-
sartut erhvervsstøttemut akilersu-
gassatik pitsaanerusumik ingerlas-
sinnaalissagaluarpaat; immaqalu
taamaasilluta aalisartut ajornartor-
siutaasa annerit ilaat iluarsiivigine-
qarsinnaaglauarpoq.
Angallatimmi amerlavallaaqaat
sukkavallaartumik aseroriartortin-
neqartartut. Soorunami tupin-
nanngikkaluarpoq sikusartumiik-
katta.
Ukiunimi qanittuni takusarsima-
masaqarnerusut akisinnaagaluar-
mata. Namminerli imigassaq pillu-
gu aalajangersunik isumaqarama,
tamannalu arlalitsigut saqqummi-
uttarsimagakku erseqqissaatigilaa-
rumagaluarlugu, immaqa naalisaa-
niarnermik erseqqippallaassan-
ngikkaluarnersumik.
Unali aallaqqaammut oqaatige-
reerumavara, imigassaq pillugu o-
qallittarneq imigassaqartillugu as-
sigiivimmik naammaginartumillu
(tamanit akuerineqarsinnaasumik)
inerneqarnavianngitsoq ilisimaga-
luariga, pineqartoq assigiinngitsu-
nik isigineqarsinnaammat, taa-
maakkaluartorli allatuulli ajornar-
torsiutitut tunngaviit piviusut aa-
lajangiiniarnerni tunngaviginiarne-
qartartussaallutik, allaat ilungersu-
narluinnarsinnaasut.
Levi Petersenip imigassaq »Di-
aavulutut« atisalerlugu eqqartor-
paa, inuilli allat »guutitut« isigisar-
paat, sulilu allat »nalinginnaalluin-
nartutut« isigisarlugu, isumagali
malillugu isiginninnerit tamarmik
ataqqiniartariaqarput. Imigassar-
mi nammineq ajortuunngilaq, ua-
gullu nammineq aalajangigassa-
raarput imigassaq sunngortinniar-
neripput; tassami naajuitsorsior-
neq isigalugu imigassap aalakoor-
nartortaa (alkohol) toqunartuu-
voq, sianiutinik sunniisartoq, atui-
sumut iluarusunnermik misigititsi-
sartoq, aseruisinnaalluni, pinngit-
soorlugu napparsimalernertut ittu-
nik sunniuteqartartoq (pinngit-
soorneqarsinnaajunnaartartoq),
taamalu inuup inuuneranik sivikil-
lisitsiinnarani, atugarliornernilli
qaangersinnaajunnaakkanik ki-
nguneqartarluni.
Imigassaq taamaalilluni ajun-
ngitsumik atuisunut ajoqutaanngi-
laq, allaat iluaqutaavoq, aammalu
ajortuusoq isiginnittunut (imerna-
veersaartunut) ajoqutaassuseqara-
ni, taakkuami peqatigiiffimminni
siunertaralugu akiorniarpaat; taa-
malu atornerlunneqarluni kingune-
risinnaasai isiginiarnerusariaqaler-
vavut aalisartut aalisariumminnik
ajutoortut. Angallammi unitsinne-
qaraangat aamma inuttat eqqorne-
qartarput.
Nalunngilara naalagaaffiup a-
ngallatinik nakkutilliiffiata angal-
latit pitsaanerulersinnavianngik-
kai, aalisartut erhversstøtteudval-
gilu suleqatigiinngikkunikkik.
Nalunngilarattaaq Grønlands-
banken Nuna Bankilu aningaasa-
lersugaqartut, taakku aamma sule-
qatigineqarsinnaapput.
Una isuma erhvervsstøttemit a-
kuersaarnearsinnaappat suleqati-
gerusuppara, aamma sulilersussat
malittarisassaliorneranni.
lutik. Allatut isigalugu: Atuineq —
atornerluinerlu assigiinngitsoru-
jussuullutik, ajornartorsiut inunni
ataasiakkaani, inuiaqatigiinnilu a-
jornartorsiutaanerpaajussalluni.
lnuiaqatigiit kalaallit uagut qi-
nikkavut aqqutigalugit aalajanger-
simavarput una: Imigassamut
tunngasumik politikkerissagipput
»imigassaq atorneqarsinnaasoq —
sapinngisamilli silatuumik atuineq
anguniarneqassasoq.
Taamatut isummerneq ungasis-
sorsuunngitsukkut qinikkatta aku-
erisimavaat, qitiusumik aqutsinik-
kut ingerlanneqassasoq, aammalu-
mi taamaaliornerup kingunerisi-
mavaa ajornartorsiutit ilarpassuisa
pitsaanerulersimanerat, naak ta-
manna kommunet immikkuutaar-
lutik ammasarfissanik aalajangii-
sinnaanerigaluat akigisimagaa. 1-
maappormi, suna pisimagutsigu
aamma akilertariaqartassagatsigu;
Kommunet pisinnaatitaaffitsik a-
taatsimut isiginnillutik atorsiman-
ngisaat ataatsimut aqutsivimmi ilu-
arsineqartariaqarsimavoq.
Siunissami imigassamik atuineq,
imigassamik nioqquteqarneq, imi-
gassallu sassaallertarneq nalilersor-
tuartariaqarput, silatuumik atui-
sinnaalernissaq siunertaralugu. U-
agulli aamma illuatungiliiniarnis-
satsinnut periarfissaqaraluarpu-
gut, tassalu imigassallerfiunngitsu-
nik imerniartarfinnut neriniartar-
finnullu »illuatungiliuttunik« i-
ngerlataqarnitsigut.
Levi Petersen isumaqataalu isu-
maat aalajangiussallu ataqqillugit
siunnersorusuppakka assuarlerni-
aannaratik illuatungiliuttutut peri-
arfissat atorniaqqullugit, amerla-
nerussuteqartut aalajangigaat a-
taqqillugit, amigaataaqaarmi imer-
niarfiinnaat pinnagit, allalli periar-
fiusinnaasut misilittassallugit. Taa-
malu oqaloruusaaginnarnerunngit-
sumik ilumoorutivillugu isumaqar-
neq takutillugu imminuinnaq ikio-
rani, inuiaqatigiinnili ajornartorsi-
uteqartut ikiorserneqaqqullugit.
Kangaatsiap kommuneani ukiuu-
nerani angallanneq ajorluinnartoq
pinngitsoorani aaqqiivigisariaqa-
lerpoq piaartumik.
Nunatsinni angallanneq akiso-
reeqisoq, Kangaatsiap kommunea-
ni ukiuunerani innuttaminut si-
laannakkut angallannermi akit na-
linginnaasut akimorujussuarlugit
akiliisitsisarpoq, naak innuttami a-
kileraarutaannik qulimiguulimmik
attartoraangami akilertaraluarlu-
gu. Pissutsit tamakkua innuttami-
nik sianiinaarinninniassutaasut,
nammineerluni sianiitsutut eqqar-
sartariaaseq piaartumik qimattari-
aqalerpaa, piaartumillu arlaatigut
qanoq iliuuseqarluni aaqqiivigisa-
riaqalerpaa. Uisimagunaraluarpaa-
mi innuttani amerlanerpaat piniar-
luullutillu aalisartuusut, ukiuune-
ranilu tunitsivissaqarniarnermik-
kut, suliffissaqarniarnermikkut
kommunenut allanut naleqqiullu-
git periarfissalunnerpaatut oqaati-
gisariaqartut.
Ullumikkut oqarasuaatikkut pi-
orsaaneq pitsanngoriarsimagaluar-
qisoq, taamaattorli suli inuppassu-
aqarpoq allagaannartigut ilaqutta-
minnut atassuteqartartunik, tama-
tumalu kingunerisarpaa naamma-
gittarlutik qaammatit ataaseq mar-
luk utaqqisariaqartarnerannik,
nammineq pisuussutiginngisamin-
nik. Kiffartuunenqarnerlunnerulli
kingunerisaanik taamatorsuaq u-
taqqisariaqartarlutik. Ukiummi
20-it kingumut qiviarutsigit siuliini
pineqartut minnerpaamilluunniit
oqartussanik arlaannaanilluunniit
piorsaariarfigineqarsimanngillal-
Imigassartornaveersaqatigiiffik
angutinik arnanillu peqataaffigine-
qartoq taaguuteqarpoq Hvide Kors
aamma Grønne Bånd. Peqatigiiffik
taanna aallarnerneqarpoq Qaqor-
tumi julip ulluisa 19-anni 1952.
Taamanikkut aallartikkami Dan-
markimut atavoq. Ukiuili ingerla-
neranni Kalaallit Nunaanni pissusi-
usut naapertorlugit immikkut aaq-
qissuunneqarluni nammineq inger-
lalerluni. Ukiuni kingullerni peqa-
tigiiffik taanna kattuffeqalerpoq
massakkut maani Narsami inissisi-
masumik. Peqatigiiffik Imigassar-
tornaveersaaqatigiinnik ilaasorta-
qarpoq angutinik, arnanik meeq-
qanillu qulinik ukioqalernikunik,
aallarnerneqarsinnaallunilu peqa-
taarusuttut quluppata. Peqatigiif-
fik peqatigiiffitulli allatut malitta-
risassaqarpoq soqutiginnittunut
paasinnikkusuttunullu ammasu-
nik.
Ukiuni makkunani inuiannguu-
luunniit, ajoraluartumik, pilersaa-
ruteqartoqarsimappat maannamut
eqqaaneqassanngippata.
Nalunngilarpummi ukiullaraa-
ngat avannaani imaatigut angallan-
neq ajornarsilluinnartartoq, iluti-
galugu kommunet mikinerusut qu-
limiguulimmut nunniffitsigut pior-
saaffigineqarsimanngitsut mikin-
ngitsumik eqqugaasartut. Taman-
na tusagassiorfitsigut naammattu-
mik uppernarsaatissaqartereerpar-
put. Taamaattorli napparsimaso-
qartillugu napparsimaveqarfim-
miik qulimiguulimmik attartukka-
mik assartuisoqarluni, tassanilu i-
nissaqartillugu akeqanngitsumik
peqqutissaqaraanni ajornaqute-
qanngitsumik ilaasoqarsinnaallu-
ni. Taassumalu saniatigut KNI pi-
sariaqartitsilluinnaraangami akut-
tugaluartunik qulimiguulimmik at-
tartortarluni, tamatumaniluaasiit
paasinarpoq minnerpaamilluunniit
imminnut qulimiguulimmik attar-
tornialeraangamik suleqatisseriil-
lutik naapinniarsarineq ajortut,
uffa periarfissaq ullumikkumut ta-
manna pitsaanerpaatut isikkoqar-
sorinaraluartoq, kisiannili atorne-
qanngiinnartoq. Taamaattumik a-
qaguunngitsoq ullumikkut pissutsit
pissusitoqqaminnut maggugulluin-
narsimasut piaartumik marriffia-
niik qaqillugit salinneqartariaqa-
lerput, pitsaanerusumillu innuttaa-
sut periarfissiuunneqartariaqaler-
lutik Kangaatsiap kommuneaniit-
tut. Neriullunga arlaannik pilersaa-
ruteqartoqaruni kommunemi in-
nuttaasut piaartumik paasissutis-
sinnqarumaartut.
sutsinni pisariaqalerpoq peqatigiit
imigassartornaveersaarnermik siu-
nertaqarlutik ingerlanneqartut pe-
qataaffigissallugit tapersersussal-
lugillu. Taamatut pisariaqartigaaq
peqatitaaffigerusutamik qiniga-
qarsinnaanissaq, taamaaliornik-
kummi inuuneq toqqissisimaneru-
soq inuiaqatigiinnguanullu min-
ninnguakkulluunniit sulissusseru-
suttut peqataffigineqarsinnaapput.
Nuannerpoq qujanarlunilu Kalaal-
lit Nunaanni Imigassartornaveer-
saaqatigiinnik arlalinnik qinigassa-
qarmat, tassaappullu: Hvide Kors,
Grønne Bånd, Blå Kors kiisalu
IOGT.
llloqarfinni nunaqarfinniluun-
niit taakku arlaannik aallarniiso-
qarsimanngippat qanoq ilornissa-
mik nalorniguit paasiniaanissannut
tamarmik peqatigiiffiit taaneqartut
ikiuukkusussapput, apeqqutaan-
ngillat kinaaneq sulerinerlu, pi-
ngaarnerpaavoq toqqissisimaneq i-
kiuinerlu.
neKeroruteKarit
ATUAGAGDLIUTINE
... akilersfnauvoK
»Taannaqami naviakkullugu«-mut
All.: Holger L. Poulsen
AG nr. 6-mi, qupp. 12-imi Levi Petersenip allagaanut
akissuteqalaarniarpunga
Ilisaritilaarlugu
All.: Sebulon Poulsen, Grønne Bånd-it katt. sinn.,
siulittaasoq, Narsaq