Atuagagdliutit - 08.04.1987, Síða 10

10
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 15 1987
GRØN LANDSPOSTEN
Isumaliutersuut- Kronik
Silassorissuseq naam-
manngikkaangat
P.M.P. Tamatta oqartarpugut silassorissuseqarluta. Perorsa-
gaanerput misilittakkavullu aqqutigalugit pigilersimasatsinnik,
ajunngitsunik ajortunilluunniit iliulissagaangatta uatsinnik ilisi-
matitsisartumik. Eqqortulioraangatta kukkugaangattaluunniit.
Tupinnanngitsumilli silassorissutsip nipaa nipangertarpoq
ajornartorsiutit misilereersimanagilluunniit perorsagaanitsigut
attuumassuteqarfigisimanngisavut isummerfigisussanngoraa-
ngatsigit.
Taamaattumik isummerfigiuminaatsorujussuuvoq Maniitsup
kommuniata, namminersornerullutik oqartussat Aatsitassallu
pillugit Siunnersuisoqatigiit maannakkut oqaluuserisaat: Niob-
imik Sarfartumi piiaasoqassava, tamaani uraneqartorujussuu-
nera pissutigalugu piiaanerup mingutsitsissutaaratarsinnaanera
akueriinnassavarput?
Arlaannattaluunniimmi ilisimasaqarfiginngilaa qinngornerit
ulorianartut, ukiuni milliuunerpassuarni pinngortitameereersi-
masut, piiaasoqarneratigut isumaminneerlutik katagartarner-
sut.
Akuersaarneqarsinnaanngilluinnarporli niob-imik piiaasoqa-
reerneratigut sinnikut ulorianartunik qinngornillit tamaanga qi-
maannarneqassappata. Taaneqarsimasut 180 tons uran, nunap
qaaniiginnalissapput, arlaatigullu ulorianaateqarumaarlutik.
Ajornartorsiut Maniitsup kommuniani sammineqalerpoq suli
annerusumik paasitinneqarnissaq piumasarineqalermat, taa-
maaliornerlu silatusaarneruvoq.
Kuannersuarni pisimasut oqaluuserineqarnerisa kingornati-
gut paasisimasaqarnerulersimavugut. Nalunngilarput Kalaallit
Nunaanni aatsitassarsiortoqarsinnaanngitsoq qinngornernut
ulorianartunut attuumassuteqanngivissumik. Aatsitassallu ta-
makkua mingutsitsissutaasinnaaginnaratik aammali sakkussior-
nermi atorneqarsinnaapput imaluunniit atomiliornermi iluaqu-
taasinnaallutik.
Paasissavarpullu Kalaallit Nunaata nunataani meterinik
marlussunnguanilluunniit itissusilimmik assaagutta uloria-
narluinnartumik ingerlataqalersimassalluta. Taamaaliorne-
rullu kingunerisassai ilisimasariaqarpagut. Taamaattumik
Maniitsumi qanoq iliuuseqarnerit silatuuliornerullutillu ner-
sortariaqarput.
AIDS eqqartoqqillugu:
A toqatigiittarneq
nuannersuuniassagaluarpoq
Innuttaasut AIDS pillugu paasitinneqarnerusariaqarput, Nanortalimmi nakorsaaneq
Lars Johansen allappoq, Ammassalimmilu nakorsaq Bent Jørgensen ima allappoq
Nappaat AIDS nappaataavoq nu-
taaq, 1980-ikkut ingerlalerneranni
aatsaat paasineqartoq. AIDS nap-
paatit inuiassuarnut navianarner-
paartaraat, tamannali suli ilaatigut
iluamik paasineqarsimanngilaq.
Nunani allani, pingaartumik Ame-
rikami Europamilu aviisit, radio
fjersynilu aqqutigalugit annertuu-
mik paasisitsiniaasoqartarpoq, su-
lili Kalaallit Nunaanni taamaalior-
toqalinngilaq. Kinguaassiuutitigut
nappaateqarlutik nakorsiartartut
nappaat ilisimasaqarfigeqqalaarlu-
innartarpaat, amerlanerpaalli ilisi-
manngilaat qanoq navianarluin-
nartiginersoq.
Nappaat paasineqaqqaarpoq
Centralafrikami, tunillannartoq
aabakaanit qorsunneersuulluni. U-
kiunilu kingullerni tallimaniit arfi-
nilinnut nappaat siaruaassimavoq
Afrikamut tamarmut, kiisalu Ame-
rikamut Europamullu.
Silarsuarmi peqqinnissap tu-
ngaatigut suliniaqatigiiffissuaq
WHO isumaqarpoq maannakkut
inuit 10 miliiuunit missaanniittut
AIDS-imik tunillatsereersimaler-
sut, taakkualu affaasa missingi A-
frikamiipput. AIDS-imik tunillat-
sereersimagaluartulluunniit nap-
parsimalinngitsoorsinnaasarput.
Tunillaasinnaasarpulli, napparsi-
malersitsisinnaallutillu.
Nappaat paasiuminaatsoq
Aallaqqaataani isumaqartoqaralu-
arpoq tunillatsissimasut 5 — 20
procentii kisimik napparsimaler-
sartut, maannali isumaqartoqaler-
poq amerlanerujussuusut, tassalu
30 — 40 procentii napparsimaler-
sartut. Allaat immaqa amerlaneru-
sut. Nappaat nutaajungaarmat uki-
orpaaluit qaangiuppata aatsaat ilu-
amik paasineqarsinnaalissaaq qa-
noq siaruaassimatiginersoq.
Tunillatsittut qaammatit arlallit
immaqaluunniimmi ukiut arlallit
qaangiunnerisigut aatsaat nap-
paammik qaappartoorsinnaasar-
put.
Taamattumik nappaat paasiumi-
naatsorujussuuvoq, taama sivisuti-
gisumik qaapparnialuusaarsinnaa-
sarami.
Nappaatip taassumap ajoqutigil-
luinnarpaa, manna tikillugu suli
pinngitsoorani toqussutaasarami.
Nakorsaatit akiiuussutissallu sun-
niuteqanngitsutut ittarput. Nap-
paatilli allanngorartuarnera pissu-
taalluni ilaatigut akiuussutissat »i-
luaqutaasuusaarsinnaasarput«.
Nappaat tuniluuttarpoq pingaar-
tumik aak aqqutigalugu. Imaap-
poq ikit allaat kimillanniminin-
nguilluunniit aqqutigalugit inoqat
tunillanneqarsinnaavoq.
Pingaartumik itikkut atoqatigiit-
tartut akornanni nappaat tuniluut-
tarpoq, taamaaliornikkut ameraa-
satigut kimillattoqartuaannarmat,
taamalu tunillannartoq aqqutissa-
qalersarmat.
Imaappoq nappaat atoqatigiin-
nikkut tuniluunnerusarpoq. Afri-
kami nappaat arnat angutillu assi-
giingajattumik atorpaat. Taqqava-
ni ileqqutoqqat ilagigamikku angu-
tit inuusuttut nuliartinnatik atoqa-
tigiinnerup tungaatigut atortittar-
tunit sungiusarneqartarnerat. Ato-
qatigiinnikkullu periarfissat tamar-
mik atorneqartarput. Atortittartul-
lu tamakku usuup puui illersuutis-
sialluunniit allat atorajuttanngi-
laat, ilimagineqarporlu Afrikami a-
tortittartut affaasa missingi tunil-
latsissimasuussasut.
USA-mili Vesteuropamilu nap-
paateqalersimasut angutaanerusar-
put. Ilimagineqarpoq USA-mi tu-
nillatsissimasut 2 miliiuunit mis-
saanniissasut.
Taamanerniit ukiualuinnannguit
qaangiukkaluartut WHO isuma-
qarpoq USA-mi Europallu kitaani
inuit 17.000-it nappaat toqqutige-
Når fornuften
ikke slår til
P.M.P. De fleste afos har en indbygget mekanisme, vi kalder
for den sunde fornuft. En sum af opdragelse og erfaring, som
men usvigelig sikkerhed fortæller os, om vi er i færd med at gøre
noget godt eller noget dårligt. Noget rigtigt eller noget forkert.
Det er kun naturligt, at fornuftens stemme tier, når vi skal tage
stilling til problemer, hvor vi hverken har erfaringer eller nogen
opdragelsesmæssig balast.
Derfor er det også uhyre vanskeligt at danne sig en kvalificeret
mening om det, der i øjeblikket diskuteres i Maniitsoq kommu-
ne, hjemmestyret og Fællesrådet vedrørende Mineralske Rå-
stoffer: Skal der brydes niob i Paradisdalen, og skal vi acceptere
de risici, som brydningen vil indebære på grund af den høje uran-
koncentration i området?
Ingen af os ved jo i virkeligheden ret meget om de radioaktive
stoffer, der automatisk slippes løs ved brydningen, efter at de i
millioner af år har ligget fast i fjeldet.
Det er imidlertid helt uantageligt, at man på stedet vil efterlade
en dynge radioaktive affaldsprodukter fra niob-brydningen. De
anslåede 180 tons uran, der kommer for dagens lys, vil komme
til at udgøre en risiko et eller andet sted.
Maniitsoq kommune har taget hul på problemet ved at kræve
mere information, og det er en klog disposition.
For siden Kvanefjelds-diskussionen er vi blevet meget kloge-
re. Vi ved, at det faktisk er umuligt at drive minevirksomhed i
Grønland, uden at man samtidig render ind i en eller anden radio-
aktiv forekomst. Disse forekomster kan så senere få en hvilken
som helst betydning lige fra lokal forurening til bidrag til rust-
ningskapløbet eller muliggørelse af yderligere atomkraftprojek-
ter.
Summen af enhver overvejelse må være, at vi rører ved
noget farligt, blot vi går ganske få meter ned under Grøn-
lands overflade. Og det må vi kende konsekvenserne af.
Derfor er Maniitsoqs holdning både fornuftig og prisvær-
dig.
Arnamik qinersiniarit!
All.: Mariia Simonsen, Ilulissat
Naligiissitaaneq pillugu ataatsimii-
titaliap qanittukkut Nuummi arna-
nik 19-inik angutinillu marlunnik i-
sumasioqatigiissitsinerani arnat
naalakkersuinerup iluani akuune-
rulertariaqarnerat aammaarluni i-
sumaqatigineqarluni suliniutissa-
tut piukkunneqarpoq.
Ukiorpassuanngorput arnat mi-
siliisaraluarlutik qinigaanissap tu-
ngaatigut iluatsitsivallaassanatik.
Qinigassanngortittartut ikigisas-
saanngikkaluarput — taamaattoq
qinigaasartut ikiliartuinnarput. Su-
nami pissutaasimanerpa?
Arnat qinigassanngortikkaanga-
mik tamatigungajak aperineqartar-
put arnaanertik tunngavigalugu qi-
nigassanngortinnersut. Soorunami
amerlanerpaat akisarput taamaat-
toqanngitsoq. Qinersisartut ilaat a-
perineqartarput qinigassanngortit-
tup arnaanera tunngavigalugu qi-
nersissanersut. Tassani aamma a-
merlanerit naaggaartarput. Uanga
nammineq apeqquserusuppara
massakkut piffissanngunnginner-
soq qinigassanngortittup arnap ar-
naanera tunngavigiinnarlugu qi-
nersinissaq.
Imaakkamiaa:
Inatsisartuni qinigaasut arnat
MARLUINNAAPPUT angutita-
qarlutik 22-inik. Kalaallit nunatsin-
ni najugaqartut 1986-ip aallartin-
nerani katillutik 44.000-iupput. Ar-
nat angutillu amerlaqatigiingajal-
luinnarput, arnat 1.000-iunngitsu-
nilluunniit ikinnerulaarlutik.
Oqartoqanngikkaluarpoq arnat
angutilluunniit qassiunertik tun-
ngavigalugu inatsisartuni issiatita-
qassasut, tassami suliaq apeqqu-
taanngilaq naalakkersuinermut
tunngasunik suliaqassagaanni.
KISIANNI sumiluunniit imaat-
tarpoq arnaannaat angutaannaal-
luunniit oqartussaatillugit illuinnaa
isigeqqajaaneqartarpoq. Assersuu-
titoqarsuaq tikkuarneqarsinnaa-
voq, tassa meeqqeriviit pilersior-
torneqarnerat. Qularnanngilaq qi-
nikkat arnat amerlanerusuuppata
sanaartugassanik tulleriiaarineq al-
laanerussagaluaqisoq. Meeqqeri-
vinnik naammattunik peqarnissaq
arnat kiffaanngissuseqarnerannut
apeqqutaalluinnarami, meeqqeri-
vinni inissaqartitsinngitsut suliffe-
qarsinnaanngillat pilersugaasutul-
lu misigisimalertarlutik.
Naalakkersuisuni isumaqatigiin-
ngittoqalermat qassinimmita tusar-
para ima oqartoqartoq: Angutaan-
naanerminguku pissaaneq pingaar-
tinnermik pinngualeqisut! Arnar-
taqarnerusuguunik allaasimassa-
galuarpoq!
Naalakkersuisuni suleqatigiin-
neq aappariinnermut aappassia-
riinnermulluunnift assersuutissal-
lugu qinikkanit nuannarineqarta-
qaaq. Kisianni aappariit aappassia-
riillu amerlanerpaat arnamit a-
ngummillu peqataaffigineqartar-
put. Taamaattumik naalakkersui-
nermik suliaqarneq ilaqutariissutsi-
mut aamma assersuunneqarsinnaa-
voq. Ilaqutariit arnataqanngikku-
nik imaluunniit angutaqanngikku-
nik amigaateqassapput.
Taamaattuminguna arnat inatsi-
sartuni amerlanerusariaqalersut.
Arnamik qinersiniarit! Kikkul-
luunniit politikkimut isernialeq-
qaat misilittagaqannginnamik qa-
noq pikkoritsigissanersut nalunar-
tarpoq. Sulileraangamik takutittar-
paat qanoq piukkunnassuseqarlu-
tik.
Arnat qinigassanngortittut peri-
arfissikkit takutitsinissaannut qa-
noq piukkunnartiginerminnik. Ar-
nat »killormoortumik assigiinngi-
sitsineq« atorlugu salliutinneqarta-
riaqalerput, aatsaat taamaaliornik-
kut arnanik naammattunik qini-
gaasoqartalersinnaammat.
Angutit qinigassanngorteqqaar-
tut piginnaassusiat takussutissa-
qanngikkaluartoq qinigaasinnaap-
pata arnattaaq taama periarfissa-
qartariaqarput. Arnat qinigassan-
ngorteqqaartut nikagineqarneru-
sutut ittarput — tamannali tunnga-
vissaqanngilaq. Arnat angutitulli
nikananngitsigaat. Arnanik qiner-
silluarisi!