Atuagagdliutit - 09.12.1987, Blaðsíða 16

16
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 50 1987
Quianartukujuit
Godmand
Rasmussen,
Sisimiut
Avinneq pikkunartoq
Nunaqarfeeqqat ilaanni aap-
pariit inooqatigiinnerat nuanne-
runnaartoorpoq. Nunaqarfin-
ngooq aamma marlunnik sanile-
qarpoq, tassanimi aamma kom-
muneqarpoq. Aappariit isuma-
qatigiissinniartuaraluarlugit
ajomaqaaq. Isumaqatigiissitsini-
artut aallarsimalersuilu oqartit-
sissapput: »Kommuninngooq
Ikerasammut.« Taamaallutik
isumaqatigiissitsiniartartut aap-
pariit piniarniamerminnut akor-
nutigiinnaleramikkit isumaqati-
giipput paatinniarlugit, tassa-
gooq taamanikkut inatsisinik
tunngavissaqaimginnamik. Isu-
maqatigiissitsiniartut siulittaa-
suata aappariit oqarfigai: »Alla-
tut ajomaqaaq kisianni paallusi.
Uivit naluppatit inuunersi ta-
maat aappariissaasi. Uiilli naluk-
kukku tassa avissaasi«.
Atuarfiup igaanut kommunit
talipput. Tassami taamaalisorlu
aappariit imminnut upaanna-
qaat. Sivisuuminngooq paapput.
Taamaallunimi nuliata uini na-
lullugulu allamut qivianngilaq
kommuninut; siulittaasuata qi-
viarmani nuliaasoq oqarfigaa:
»Tassa avippusi«.
Eqqartuussineq torrak!
neKerårutenarit
ATUAGAGDLIUTINE
Allakkat
Umiarsiaaqqami naalagarini-
kuusama ilaanni ima eqqartuiffi-
gaanga: »Nunaqarfinnguit ilaan-
nut tikilluta unnukkut aneerjo-
orlunga amap ilisarisimasama
qaaqqulaariarlunga pilerpoq: »
Gerthi uku allagarsiakka kiisami
ingasagaakka. Atualaakkit.«
Atuaqqummagit atualerpakka,
imaappullu: »As as ara asaner-
paasara. Kipileqaanga. Qaqugu-
luunniit peqqissunnguulta tak-
oqqikkaluarutta usunnguara ut-
sunnguatillu panissanngillat.«
Avalaanneqajui
Qitik nuannersiseruttorlugu
tusalerparput: »Unnugugooq qi-
tik.« Soorlumi unnussanngitsoq.
Tassami majuakaaginnaqaagut.
Naamimi nutsugiartuat ajoma-
qaaq pikkusaaq, isigai soorlumi
tassa suut. Tukkarsuutigaluni
nusukkamiuk unikkaluassana-
ta. Qituttut qiimmamttortut ki-
aguleriarama nutsugiartup sani-
anut ingikkiartorpunga. Ileqqor-
suut naasoq ingUlunga soorluli
qannguerpaluttumik tusaasaqa-
lersunga. Pileriarparalumi nut-
sugiartup nulia uimi tuiinut ni-
aqqi innakartillugu sinittoq.
Ilaanartoq, qannguiataartoq
mannalu nutsugiaq nipitoq. Ila-
lumi aamma avalaatiuissimavar-
put.
Kiisami kanngutsittoq
Nunap inunngorfigisimasap
tikeqqilemera nuannarineqar-
tarpoq. Uangalu Aasiaat tikiler-
neri tamaasa qungujunngitsoor-
neq sapertarpara, tassami Tupi-
lammi Aasiaat saannguani inus-
suk kunngip eqqaassutissaa tak-
unerit tamaasa eqqaasaqartara-
ma Tassa ikinngussuara maan-
na Qasigiannguaniilersoq eq-
qaannginneq sapertarakku.
Taassumalu oqaluttuassartaa
imatut pisimavoq.
1952-imi kunngikkut tikeraar-
mata eqqaassutissaq taanna
inussuk uleerneqarpoq ikinngus-
suarmalu imannak oqaluttuup-
paanga: »Kammassuaak, na-
lunngilat uanga kanngutsinneq
ajortunga. Kiisami taamani
kanngutsinnikuuvunga, tassa
inuuleramali aatsaat inunnik
taama amerlatigisunik takullu-
nga. Inussuk uleerlugu kunngi
inuummersoqqullugu hurraar-
tuleqigamik. Sunaaffa qulaalua-
riaannarlutik hurraamiartut ni-
paaruteruttortut kisima inuul-
lunga qulissaanik hurraarama,
tassa nipiga tamaat. Ha nunngu-
vissaaleqinaqaaq. Usiuffalu
inuungaatsiassammat inuum-
mersoqqugaat.
Aammaana oqalugiartut ilaat
oqartoq tusariga: »Danmark a-
naanagaarput«. Taava oqalugi-
artup taamatut oqareersorlu
atinnguaniittoq alla ima oqarpal-
lappoq: »Qanoq sungarnitsussa-
qanngitsorluunniit anaanagissa-
varput.« Tassa ummilit.«
Kisianni ipilluni
Nunaqarfiit imaluunniit illo-
qarfiit ilaannut periarama an gut
takorusullugu kipilerfigalugu
ningaava n aam m attoo riar akku
qanoq innersoq apeqqutigaara.
Aperisara akileriallartoq: »Kuu-
luu, nalunngilat suliaasiit taa-
maattukassaavoq.« »Qanoq taa-
maattukassaava?« »Nalunngilat
imeqqaartalemerminiit maan-
namut nungutai nallorluttuni
isiffigissagaanni, kisianni ipillu-
ni.« Tassalu qimagulluni.

%
%
i
m
1
%
'4
CU.
4
4-
i
4
sk,
I
4
I
4
'M
Pilikanneq
i.
6.
7.
Ullorissami anginermi toqqorsimavoq ulloriaq mikisoq tal-
limanik teqeqqulik. Nassaarisinnaaviuk?
Titarnerit iluaqutigalugit nissimaap tuttuutaa titartariaruk.
Nissimaap milluartagaq tigujumaguniuk kisitsisit sorliit aq-
qusaartussavai? Ammalortut arfineq-pingasuinnaat aqqu-
saassavai, ammalortullu taakkua kisitsisitaat katillutik 21-
iussapput. Iluseqatigiit mikisut qassiuppat?
Nissimaaq juullimi sunimmita tunisikkusuppa? Pappiara
akimut isigiffigineqarsinnaasoq titartakkamut nr. 1-imut
iligukku kissaatigisaatakussavat. Sinaa titartaqqaariarlugu
titarnerit atuarlugit titartaagit. Taava titartagaq titartak-
kamut nr. 2-mut, kingornalu 3-mut 4-mullu ilisassavat.
Inussasi ikiorsiutinngivillugit takusinnaavisigit nissimaat
qassit titartakkamiinnersut?
Ikitsisit atorlugit nissimaat pinnguaataat.
Siullermik ikitsisit 20-it innattaataajasavasi, ilaallu quit
aappaluttumik qalipallugit, tassa nissimaat ikitsisaat. Pin-
nguaatigissavasi ikitsisit qummut miloriuttarlugit, taamalu
natermut tamarmut siaruartittarlugit. Natermi kannernut
pisimasut tamarmik pointimik ataatsimik pissarsissutaa-
sassapput — nissimaalli ikitsisaat pointinik marlunnik pis-
sarsissutaasassallutik. Pingasoriarluni nalutsereernermi a-
jugaasoqartassaaq. Kannilimmik nateqanngikkussi pap-
piararujussuaq titartarnilersorsinnaavarsi imaluunniit u-
jaqersuutinik kipparissunik natilimmi assigisaaniluunniit
pinnguarsinnaallusi.
Nissimaanut nalorsitsaarutinnguaq
Kaasarfimmi imaqanngitsumi missimaap suna kaasarfim-
miorisinnaavaa?
Nissimaat qullugiaat nissimaat suaasartugassaannut iki-
niarnerani ikiorsinnaaviuk?
Inerneri:
1. Tassaavoq ullorissap isua qummut sammisoq pingasunik
teqeqqulik qernertoq, terissamut sammisoq.
1-3-4-2-5-3-2-1.
Marluinnaat. Siulleq titarnermi qullermi kingullerlu titar-
nermi qiterlermi.
Amerlanerupput titartakkami saamerlermi, tassani nissi-
maat suli ataasiinnavimmik ilaqaramik.
Putu.
8.
9.
8.
ummataasat honningillit kusanartut
Tunissutissamik nuannersumik
allakkajaamillu sanagit. Periarfissat
amerlaqaat. Uani takusinnaavatit
ilissiutissat, qanorlu nalliuttorsiorpa-
laartunngorlugit pinnersaasersorne-
qarsinnaasut.
Iiutsit angisuut 3-4 imaluunniit mikisut amerlasuut:
Honning igalaaminermiittoq 1 (450 g) • 225 g sioraasat kajortut • 100 g punneq makkariinaluunniit •
750 g qajuusat • Alussaateeraq 11/2 natron • Alussaateeraq 1 ingefær • Alussaateeraq 1 kanelit sequtsikkat •
Alussaateeraq 1 allehånde.
Qalliutissaq: 150 g flormelisit nakkartitat • Manniup qaqortortaa 1 • Aamma atorneqarsinnaavoq gelé qorsuk
(mynte) qalipaatiliissutissatut • Mandelit ameraakkat.
Honning, sioraasat kajortut punnerlu igami akoorutikkit. Akuugaq
qalatissinnarlugu errortorfimmullu kuisinnaarlugu inussanik attorneqar-
sinnaanngorlugu nillarseruk. Qajuusat natroninik akuutissanillu
akooqqaarsinnarlugit honningimut akuukkamut kuisinnarlugit
ataatsimut naqittaatikkit. Akuugaq ajunngitsumik kinissuseqalissaaq
nillarluinnaruni. Naqittagaq puussiamut plastikkimut ikisinnarlugu
aqagussamut nillataartumiitiguk. Naqittagaq 6-10 mm-inik issussusiler-
lugu kaagiliornermi pappiarassamut saalisarsinnarlugu plastikkimik
akia ersitsumik qalleruk, tigguteqqunagu. Kaaginut ilissiutissat
naqittakkamut ilillugit kaagiliassat aggukkit, eqqaamajulli kaagit
uutsivimmi allisarmata. Kaagiliassat uutsivimmut 200°-inik kissassusi-
limmut ikisinnarlugit angisuujuppata minuttit 25 miss. uunneqassapput,
mikisuuppata minuttit 15 miss., »pebemøddiuppatalu« minuttit 10 miss.
Kaagit nillarserneqareerpata flormelisimik qalliutissamik mandelinil-
luunniit qalliutissamik nipinneqqusersukkanik pinnersaasemeqarsin-
naapput. EQQAAMAJUK: Kaagit maaniinnaq ikkunik aqilissammata.
Manngertuutinneqassagunik qillertuusami ussissumi matullugit
toqqortarineqassapput.
XacLoj-mud- qoMut/<s3r>Qd-
yikGtgiLkiyiriÅJ ÅsrngA
jftLod /m&dl ^J?QAyUri-