Atuagagdliutit - 06.01.1988, Blaðsíða 15

NR. I 1988
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
15
1987 aamma 1988
Ukiut nikinneranni oqaaseqaatinik arlalinnik
nassiussisoqarsimavoq. Aaqqissuisoqarfimmi tiguneqarsimasunit
tigulaakkat AG-mi ilannguppavut, atuartartullu soorunami
tikilluaqquneqarput akissuteqarsinnaaiiissaminnut.
Jonathan Motzfeldt,
Naalakkersuisuni
siulittaasoq:
Amerlaqaagut namminersome-
runitta iluatsittumik ingerlanis-
saanik upperinnittugut, amerla-
qaagullu nunatta namminersor-
nerusup ataqqineqamissaanik
suliniuteqartugut; tamatumani
eqqarsaatigaakka inuiaat kalaal-
lit aammalu ikinngutivut naala-
gaaffeqatigiinnerup iluani ima-
luunniit nunani allani najuga-
qartut.
Kisiannili ukiup 1987-p inger-
lasimanera kingumut qiviassa-
gutsigu eqqarsarnanngitsuunn-
gilaq inunnik akornatsinniitto-
qarlunilu avatitsinniittoqartoq,
inoqatiminnik uppilersitsiniar-
lutik pissusilersortunik oqaase-
qartuartunillu, maanna suut ta-
marmik isasoomissaannik utaq-
qiinnartariaqarnermik - aamma
inuit taakkorpiaat soorluuna
oqarsiiginnaraluartut: »Qanor-
mi oqaraluarpunga«. Inuit taak-
ku inuiaqatigiit kalaallit aaqqis-
suunneqamerannik, Nunatsin-
nilu pisunik ukiuni makkunani
isomartorsiuiuartut ilumuun-
nginnerat, ataatsimoorluta paa-
sitinniartigu. Tamatta inuit
taakku »Qanormi oqaraluarpun-
ga«-mik oqanngisaannamis-
saannut suleqataasariaqarpu-
gut.
Testamentitoqqami allakka-
nik ilisimasut ilaata oqaatigaa
suut tamarmik sivisussuseqar-
tut. Aammattaaq imaattoqassa-
soqoqarpoq:
»alissivissaqartarpoq alinner-
nillu mersorfissaqartarluni;
nipangerfissaqartarpoq oqar-
fissaqartarlunilu.«
Nunatta 1988-mi ukiunilu ag-
gersuni pisariaqartitai tassaap-
put alinnernik mersornissamut
pifllssaq, taamatullu aamma ni-
pangemissamut pifllssaq - us-
sammimi ima oqaaseqartoqar-
mat:
»Oqaatsinik piunngitsunik
oqalunnermit, nipangemeq pit-
saaneruvoq.«
Inuiaqatigiiussutsitsinni
ajunngequtissarpassuaqarpoq.
Ukiut kingulliit eqqarsaatigissa-
gutsigit ajunngitsorpassuarnik
angusaqarsimavugut. Sooruna-
mi kukkussutivut ilinniarfigiu-
artariaqarpavut. Periarfissaq
taanna kikkunnulluunniit am-
matittuartariaqarpoq.
Taamaammat Nunatsinni
namminersornerunitta ineriar-
tortinneqarnerani kukkuluttuu-
tinnguit annikinnerpaalluun-
niit, namminersomerunerup
isummatut aallaaviusutut inoo-
riaatsitullu isomartorsiuiner-
mut sangutinniameqartarnerat
piviusorsiorpalaanngitsutut
oqaatigisariaqarpoq. Piviusor-
siomerunngilarmi oqaluttarfin-
niit, aviisitigut tusagassiorfltsi-
gullu allatigut qanoq iliallannik-
kulluunniit Namminersomeru-
nermi Oqartussaaneq saassutis-
sallugu, n amminer someruner-
milu periarfissat qularsaaruti-
gissallugit, aammalu piviusor-
siomerunani siunissatta angu-
neqarnissaat akomusersussallu-
gu. Nunarput inissiffissavimmi-
nut inissikkiartorpoq, tassa
danskit naalagaaffiata iluani,
aammalu nunanut allanut ava-
tangiisiminut, inissiflissaminut.
Qorsaqqorneq nimaamerlu
atorfissaqanngillat. Alittuiuar-
neq ikinillu qaqilerineq atorfis-
saqanngillat.
Angusaqarniarluni oqallinneq
kingunissaqarneruvoq. Kikkut
tamarmik inuiaqatigiinni inis-
sinneqarfimminni sapinngisa-
mik anguniagaqarnissaat kingu-
nissaqarpoq. Aamma isummatsi-
gut assigiinngissuteqaraluartil-
lutaluunniit, ullumikkut nam-
miner somerunitsinni sinaakku-
siussat immersomeqamissaan-
nut ataqatigiilluta akaareqati-
giillutalu suliniuteqamissarput
Uuaqutaanerpaassaaq. Pisariin-
nerpaarmi tassaagaluarpoq, siu-
nertaqanngitsumik isomartor-
siuineq imminullu nalligeruu-
saaginnarneq.
Naak suli ajornartorsiutinik
anigorniagassaqaraluaqaluta,
Nunatta oqaluttuarisaanera ta-
maat ataatsimut isigissagutsigu
ullumikkut aatsaat taamak nam-
mineerluta allannguinissatsin-
nut periarfissarissaartigaagut.
Anders Kielsen,
Kanukokami siulittaasoq
1987-imi kommunet nammak-
kerneqarput. Nioqqutissat eq-
qunneqameranni akitsuutinit
kommunet pissarseqataassutigi-
sartagaat Inatsisartuniit peeme-
qarput tamanna sioqqullugu
Kattuflik isumaqatiginiarneqaq-
qaarani aammalu taakkununnga
kommunet taartigisinnaasaat
eqqartorneqanngitsulluunniit.
Taamatut aalajangiinerup aasiit
kommunet assigiinngitsumik pi-
heqartippai. Tamatuma kingu-
neraa kommunet ilaanni annaa-
sat akileraarutinut procenterisi-
tap aflaanik naleqarnera, kisian-
nili kommuneni qangali ajornar-
torsiuteqartuartuni naleqartus-
sanngorluni akileraarutinut pro-
ænterititap pingasunik qaffan-
neqartariaqalernissaannik. Tu-
pigilaarpara inatsisartuni ilaa-
sortavut aalajangiinemut taa-
maattunut paatsiveqanngitsu-
nut taaseqataasinnaasarmata.
Aamma ataatsimoortumik ta-
piissutaasartut isumaqatigiissu-
taareersimasut ikilineqarnerat
apereqqaamata isumaqatigini-
aqqaamatalu pivoq. Narraati-
gaara Inatsisartut taamaasiorni-
arsinnaanerat. Taakkuami Naa-
lagaaflik saassuttuarpaat iliuu-
serisartagai pillugit. Tamanna
taarusuppara ilumoortuusaar-
neq. Ataatsimoortumik tapiissu-
tit timniunneqartarmata Inatsi-
sartut inatsisiliaat peqqussutaal-
lu naapertorlugit tulluarnerus-
sagaluarpoq tamakkununnga pe-
qatigitillugu iliuutsit allannguu-
teqar tittar nissaat. Tamannaas-
sagaluarpoq politikki ersarissoq.
Kattuflik peqataarusuppoq si-
paamiuteqarnissamut kommu-
net aningaasartuutaannut ilate-
risuunngitsunut. Kattuffimmiit
tamanna qasseriarlutami oqaati-
gilerparput.
Tamatuma saniatigut kommu-
net namminneq kajumissutsi-
minnik aningaasarparujussuit
immikkoortissimavaat Siamasis-
sumik Tunngaviusumik Ilinniar-
titaanermut (STI), 1988-imi pi-
moorullugu aallartinneqartussa-
mut.
Taamatut nutaamik ilinniar-
titseriaaseq nutaamik suliniu-
taavoq, Naalakkersuisimiit kom-
munenut aningaasanik tunnius-
sinermik kinguneqartussaan-
ngitsoq. Taamaakkaluartoq ta-
persersortariaqarparput. Taan-
na, iluatsissaguni, inuiaqatigiin-
ni tamatsinni angusaqaataasus-
saavoq. Kommunet tamatu-
minnga tapersersuinerat iluat-
silluaqqullugu kissaappara ne-
riullunga inuiaqatigiiusutsinnut
tamanut iluaqutaajumaartoq.
Uparuarumavara Naalakker-
suisut pisariillisaallutik iliuuse-
qamerarlutik aallamiinerame-
rat tam anit tapersersomeqarta-
riaqartoq. Taamaaliomeq ani-
ngaasanik ileqqaarutaasinnaa-
voq aammalu oqartussaaffinnik
siaruaanerussalluni.
Ingerlatsinermi aningaasar-
tuutinut ileqqaarutit ilarujussu-
arisinnaavaat inissiaatit kom-
munenut isumagisassanngortin-
neqarnerat aserfallatsaalineqar-
simannginnerannut aningaasar-
tuutaajumaartut naammaginar-
tumik taarsiivigineqarsinnaap-
pata, tamatumalu saniatigut
taakkuninnga ingerlatsinerup
akisussaaflimmik aningaasaler-
suinermillu peqateqartinneqaru-
ni aningaasatigut kingunerisas-
sai pitsaanerujumaarput. Aam-
ma taamaapput suliassaarititaa-
sut ullumikkut GTO-p isumagi-
sai, qanorluunniit GTO oqaralu-
arpat.
Oqaatigerusupparali Naalak-
kersuisut aningaasatigut ajor-
nartor siu teqarnerat nammineq
kisimik pisuussutiginngikkaat.
Innuttaasut pisortanut akiitsor-
passui oqimaaqutinut ilaapput
kommunenni Naalakkersuisuni-
lu. Ilami innuttaaqatitta ilaasa
inuiaqatigiit an ingaasaqar niar-
nerat aserorterpaat allat isumal-
luutigiinnarlugit. Taammaattu-
mik kanngunaqaaq pisortanit
sunik ajunngitsorsiassanik piu-
assalluni nammineq qanoq iliuu-
seqarani. Inuit ataasiakkaat
ajomartorsiortut innersuukku-
suppakka kommuneni najugari-
saminni isumaginninnermi allaf-
fmnut saafiginnittaqqullugit,
taakkuummata ajornartoorner-
mi ikiuisussat.
Otto Steenholdt,
Atassutip siulittaasua:
Naalakkersuinikkut ukiutoqaq
puigunaatsunik eqqaamasassa-
qartitsivoq. 1987-p inuiaqatigiit
Kalaallit minnerunngitsumillu
naalakkersuisuvut - isinik an-
nemartunik qissimigaarpai ima-
tut oqaasertalimmik: ukioq nu-
taaq nunap aningaasaqamiame-
ratigut pitsaanerusumik aqun-
neqartariaqarpoq!
Puigunngisaannassavarput
ukiut uku nikimmata nunatta
aningaasassaqarniarnera suli
nalorninartorsiutaajuartoq.
Oqaluttuarisaanitsinni aatsaat
siullermeerluta nunatta pigisai
kallerup inniliorfivut, atuarfi-
vut, sanaartukkat allat aalisariu-
taativullu nunanut allanut qu-
larnaveeqqusiunniarsarilerpa-
vut, nunarput aningaasassaqar-
tikkumallugu!
Ukiutoqaq 1987 Atassutip siu-
littuutigisartagaasa eqquufligi-
lersimasaattut eqqaamaneqas-
saaq. Ukioq taanna naalakker-
suisorisatta qanoq iliorsinnaa-
nermik killissaa tikippaat.
Oorinik imannaannaq sipine-
rujussuat ingerlaannarsinnaa-
junnaarpoq. Immaqami siulit-
tuutigisat eqquukkaangata nu-
annaajallattoqartaraluarpoq.
Siulittuutilli uuma eqquunnera
nuannaajallaatissaanngilaq: nu-
narput aningaasaarulluni ni-
maarpalummat! Akiliisinnaa-
nerput sinnerlugu inuulluarti-
taasimavugut, taamaattumillu
ukiortaami sipaartariaqarpugut.
Aningaasaqarniamerput aatsaat
sipaamiamerinnakkut aaqqin-
neqarsinnasori narmat.
Isumaqatigiissutigisinnaasar-
put unaavoq:
Taama torinngitsigisumik nu-
narput aqunneqanngisaannarsi-
mavoq! Ukiup nikinnerani 2 mia.
kronet suminngaanniussaner-
soq attartorusukkaluarpavut,
atukkiiumasoqanngilarli! Sooq?
Apeqqut annilaanganartoq ta-
matsinnut unaalerpoq: sunami-
ta nunatta pigis aa iluatinnartoq
naalakkersuisutta nunanut alla-
nut qularnaveeqqusiunnialissa-
vaat aningaasanik akiitsortinne-
qarumallutik? Tusaqqusaarluin-
naleraangamik nipaat qoqian-
ngunartoq ukiut uuma nikinne-
rani taakkununnga imaattoq
utertitsigu: »Uagununa nunar-
put, uagunuku pivut nunanut al-
lanut timniuteqinagit!«
Atassut naalakkersuinikkut
annertuumik sunniuteqartinne-
qanngilaq, naak nunatsinni qi-
nersisartut aflangajaannik iller-
sorteqartoq!
Bjarne Kreutzmann,
Nuummi borgmesteri:
Kommunalbestyrelsemi aalåja-
ngersimavarput akileraarutip
procentia 1988-mi allanngorani
taamaaginnassasoq, aamma
kommunep aningaasatigut i-
ngerlamga ajimngivissoq oqaati-
gisariaqarpoq, taamaakkaluar-
torli kommunalbestyrelsemi a-
ngingaasatigut ingerlatsinermi
mianersortumik periaaseqartu-
arniarpugut aningaasaqarner-
put illersomiarlugu. Tassami
kommunemi siumut sillimaffigi-
sinnaanngilavut pisortanit aqut-
sisunit nuanninngitsimik uis-
suummisinneqartarsinnaanissa-
vut, neriuppungalu ’88-mi aam-
ma tamatta nukissaqarumaartu-
gut suulluunniit ilungersunar-
tut anigomiarnissaannut.
Qanortoq aammattaaq siu-
nissami ikioqatigiittuartarisa
nuummiuneq suli nuannemeru-
leqqullugu. Nunatsinnimi illo-
qariiit pingaamersaattut anner-
saattullu Nuuk nvmatta avam-
mut kiinnerneraa. ’87-ip aasaa-
nerani maani illoqarfitsinni kul-
turimut tunngasutigut assi-
giinngitsunik pisoqartarsima-
voq, ilaatigut nunanit tamalaa-
nit peqataaffigineqartimik. Nu-
annaajallannartarpoq Nuuk
aamma nunarput tulluunnartu-
mik avataanit tusagaqarflgalu-
gu-
Napparsimma-
vinni sulisut
...Napparsimmavinni sulisut qa-
noq ilinniagaqarsimaneq apeq-
qutaatippallaamagu periaasitoq-
qallu maliinnarnagit suleqati-
giinnerusariaqarput. Siunissa-
milu najukkani pisortat soorlu
kommunalbestyrelset bygderå-
dillu peqataatinneqarnerusaria-
qarput, tamakkua aalajangigaat
peqqinnissap tungaatigut ajun-
nginnerusumik ajomerusumil-
luunniit sunniuteqarsinnaasar-
mata.
Inuiaqatigiinni qaflasinneru-
sumik inissisimasut eqqaamane-
rusariaqarpaat maligassatut isi-
gineqartamertik. Taamaattu-
mik peqqissutsip tungaatigut isi-
ginittaasertittaaq inunnut alla-
nut sunniuteqarsinnaasarmat.
Pingaaruteqarluinnartoq alla
tassa imigassaq. Akitsuutit nu-
taat taakkualu inuiaqatigiinni
equngassuteqartumik eqquisin-
naanerat pillugu Imigassamik
Nakkutilliisoqatigiit oqaaseqaa-
tigisimasaat isumaliutigillua-
gaanngitsuunerartariaqarput.
Tamatumani ilanngullugit eq-
qarsaatigisariaqarput, tamatu-
map kingunerisimammagu pif-
finni aalajangersimasuni atuine-
rup appariarsimanera, pisiniar-
tarnerli annerusutigut allan-
nguuteqarsimanani. Tamatu-
muuna erserpoq aningaasat alla-
nut atorneqartalersimasut, soor-
lu atisanut pequtinullu. Naak ta-
manna Landskassip isertitakin-
nerulemeranik kinguneqartus-
saagaluartoq taamaattoq angu-
satut pitsaasutut isigineqartari-
aqarpoq, akitsuutillu aqqutiga-
lugit imigassartornermik aqutsi-
neq aqqutissaalluartutut isigine-
qarsinnaavoq.
Axel Tulinius, Kalaallit Nu-
naanni kigutit nakorsaasa siulit-
taasuat
Esther Hammeken, Kalaallit
Nunaanni emisussiortut siulit-
taasuat
Lars G. Johansen, Kalaallit
Nunaanni nakorsat siulittaasuat
Ruth Lange, Kalaallit Nu-
naanni napparsimasunik paarsi-
sut siulittaasuat