Atuagagdliutit - 29.08.1990, Blaðsíða 6

6
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 99 1990
Kangerlussuarmiut quiasaallaqqissuupput. Ujaqqat qaqqamiittut uku marluk qaqortumik
aappaluttumillu qalipanneqarsimapput. Taakkulu Marilyn Monroe-mikateqarput....
De er ikke uden humor, degode borgere i Kangerlussuaq. Disse to hvid- og rødmalede sten
kan således sesi fjeldet. De har fået navnet Marilyn Monroe....(Foto: Randi Sandbæk)
Kangerlussuup qulaannarsuaniippoq Kellyville, arfinilinnikinulik.
Højt oppe over Kangerlussuaq ligger Kellyville, der har et indbyggertal på 6... (Foto: Randi
Sandbæk)
Nunatsinniippoq
avataaniillunili
Kangerlussuaq - nunatsinni inuiaqatigiiffik nunatsinnut
attuumassuteqarpallaanngitsoq - ataguli
KANGERLUSSUAQ(RS)
- MAANI feriaqarpit....?
Kakkaak tupigusum-
mata....
Kangerlussuarmi tim-
misartoqarfiup utaqqi-
sarfissuata cafeteriaani
issiavugut kaffisoorujo-
orlutalu. Takunnariarlu
aqqusaaginnartorlu.
Maani kaffisortoqarta-
qaaq.
Kangerlussuarmiut akut-
tunngitsumik isertarput
takuniarlugu kikku t su-
munnarnersut. Aas akku t
ilaquttatik, ikinngutitik ili-
sarisimasatillu Danmarkili-
artut, Danmarkimiilluun-
niit tikittut, sinerissami-
luunniit avannamukan-
ngikkunik kujammukartut
naapittarpaat. Tamaani-
miut oqarput ukiuunerani
ilisarisimasatik amerlaval-
laameq ajortut - taamaal-
laat poUtikerit atorfillillu.
Tikittut, aallartut - suk-
kanerpaamik. Kalaallit Nu-
naanni Kangerlussuarmi
angalasut amerlanersaat
taamaapput. Ikittuinnaap-
put tassanerpiaq sulinngif-
feqamermi takomariartar-
put. Aasakkut qooroq pujo-
ralattoq, illorsuaaluit tim-
misartoqarfiulluunniit illor-
suartaata iggaviata tunua-
tungaani barakkit pingasut,
mittarfik, napasuliaq nak-
kutilliivik sakkutooqarfillu
isigaluugu kusananngivis-
soq.
Mikkiartulernermi iga-
laakkut silammut qivia-
raanni tupigusunnermik
ueruloorutissaqanngitsoq.
Kangerlussuaq kusanamer-
paanut ilanngilaq.
Paratiisi - ippernanut
Aasaq manna Kangerlussu-
armi qaqqat avatangiisit
qorsooqqipput. Naasut isu-
maqatigiissimapput maan-
na sikkerarniarlutik - sunali
tamarmi sioraavoq, anor-
saartarneratalu kigutit seq-
qulaarpaluttuinnanngortip-
pai. Taamaattumik qaneq
ammanngilluinnartariaqar-
poq - ippernat Kangerlussu-
armiunit amerlanerungaan-
gaarput. I laan ni misiginar-
tarpoq ippernat nunatsin-
neersut tamakkerlutik aala-
jangersimasut aasaanerani
Kangerlussuarmut suliar-
torranniarlutik. Kangerlus-
suarmiulli oqarput ipper-
naarakasinnut, assakkut
kingusinnerusunut tikittar-
tunut sanilliullugit taakku
kapisisarneri suunngitsit.
Kapisigaangamik neqimi-
nertalerlugu tingisarput....
Ippemalli - niviorumato-
qaat, ilaatigullu ilummut
anersaarujussuartooraanni
inuunermik navianartor-
siortitsisinnaasarlutik
aammali mittarfiup eqqaa
pitsaanerunngilaq. Tamaa-
ni silaannarik ippernanik ig-
giserlugu iiorameqarneq
ajorpoq. Mittarfiup eqqaani
angalaarniaraanni inuussu-
tissaq tassa benzinarsun-
nersuaq SAS-illu timmisar-
tuata qangattaqqammersup
tikka.
Aammali allaavoq
Kangerlussuarli ippernaan-
naananiluunniit, pujora-
laannaananiluunniit timmi-
sartoqarfiup illutaata cafe-
teriaaniit igalaakkut isigin-
naarnerinnaanngilaq.
Pujoralaap qoorua qaqqa-
nit qalipaatigissaaqisunit
ungaluneqarsimavoq, kuul-
lu tassuuna kuulluaqaluni -
sarfaqaaq ittoqaaq, sermer-
suarmiillu 25 kilometerinik
ungasissusilimmiit imermik
isortuinnarmik nassataqar-
luni, kangerlullu kusanaqi-
soq seqinnarinnerani tun-
gujualaartuinnaavoq.
Pinngortitarlumi orneq-
qusaarpoq.
Aqqusernit amerlaqaat.
Timmisartoqarfiup illutaa-
ta silataaniippoq tikkuut
Tokyomut, Qalasersuarmut
avannarlermut allanullu
tikkuaqqasoq, tamaanili or-
ninneqarsinnaasut tikkuu-
titaqanngillat. Kangerlus-
suarmiuugaanimi taakku
pisariaqanngillat - kikkum-
mi tamarmik sumi soqaner-
soq nalunngilaat... takorna-
riamulli paasissutissinne-
qatsiameq pitsaaqqajaqaaq.
Immaqa ulloq ataaseq Kan-
gerlussuarmiittussamut ilu-
aqqajaqaaq aqqusineq una
tammaarsimasarfitoqqa-
mut, barakkitoqqat ilaanni
hotelersuit »Hilton«-ip
»Sheraton«-illu aqqinik al-
lagartallit, tungaannut in-
gerlasoq, aqqusinerlu una
»The port of Sondre
Strom«-imut - Kangerlus-
suup umiarsualivianut in-
gerlasoq. Tassaniipput nun-
nigussissussuit sissamut
qaqisartut manissunik naq-
qallit, umiarsuarsuit pajut-
taatit tikinnissaannut usin-
giaanissamut piareersima-
sut. Allanik, umiarsualiviup
qulaanukartunik, aqqusine-
qarpoq. Aqqusineqarpoq
sakkutooqarfimmiit tatsi-
mut imeqarfimmut Roklub-
bimullu ingerlasumik, ta-
maanilu umimmaat nerini-
artarput, umimmaat meq-
qui katersorneqartarlutik,
ippemallu soorlu ulluni ar-
lalinni nerisimanngitsutut
saassussisarlutik. Aqqusi-
neqarujortaaq qaqqap qaar-
piaani radareqarfiminut
majuartumik, tassanngalu
Kangerlussuarmi isikkiviit
kusanarnersaat illuni. Aq-
qusinissaaleqisoqanngilaq -
takornarialli nalunngittari-
aqarpaa taakkua sumut aq-
qutaanersut.
Cykkelit
Kangerlussuup nunataa al-
lakkajaallunilu kusanartuu-
voq. Tamaani pisuinnaq an-
galaartoqarsinnaavoq, biili-
limmik ilisarisimasaqaraan-
ni ilorrisimaarluni angalaa-
runneqarsinnaavoq, sakku-
tooqarfiunngitsumiittullu
suliniuteqalaartuuppata na-
lunaaquttap akunneranut
pingasunulluunniit cykkeli-
nik atorniartarfeqarsinnaa-
galuarpoq. Taamaaliorto-
qartuuppat Kangerlussuup
siunissaa, amerliartuinnar-
tut isumaat naapertorlugu,
unaassagaluarpoq: Kanger-
lussuaq aamma tassaasor-
taaq PIFFIK takornariap
puiugassarinngisaminik
misigisaqarfia.
Soorlumi tassa The Wild West-imi panemersuaqamerani nersutaatit toqorarsimaannakasillartut - tassaliuku Kangerlus-
suarmi tuttut innaarsukkut nakkarlutik toqusarsimasut.
Det kunne ligne en scene fra The Wild West, h vor et kreatur er bukket under for tørken - men det er Kangerlussuaq og det er
et rensdyr, der ikke overlevede et styrt ud over klippekanten. (Foto: Randi Sandbæk)