Atuagagdliutit - 15.10.1990, Blaðsíða 4

OQALLINNEQ - DEBAT
ISUMMAT SAQQUMMIUGUK- SKRIV DIN MENING TILAG
Pisussaaffik puigoraa
Anders Andreassen,
Tasiilami kommunalbestyrelsimi ilaasortaq
Atassutip atuagassiaani
Nuggit nr. 2-mi atuarneqar-
sinnaasut qulaani taaneqar-
tut ilagaat, siunnersuute-
qartutut allassimalluni in-
atsisartuni ilaasortaq Jakob
Sivertsen, Tasiilaq.
Aallaqqaammut oqaatigi-
sariaqarpoq, siunnersuutit
taakkorpiiaat maani Tasii-
lap kommunalbestyrelsiani
akuersaarneqarlutik ukiorli
naalakkersuisoqarfinnut
sulianut attuumassuteqar-
tunut ingerleermata, aam-
malu ilaatigut maani kom-
munemi inuutissarsiutit
pillugit ataatsimiititaliat
Nuummi naalakkersuiso-
qarfinni ataatsimeeqateqar-
nerini apuunneqarsimallu-
tik, taamaattumik inatsisar-
tuni immikkut oqallisigine-
qarnissaat pisariaqanngi-
laq, siornatigut inatsisartu-
ni maani tunisassiorfeqar-
sinnaaneq eqqartorneqarta-
reermat.
Tupinnarporli inatsisar-
tunut ilaasortap allakkami-
ni aallaqqaasiussai, issuar-
lugit imaapput: »Kommu-
neqarfinni isorliunerusu-
niittuni ukiuni kingulliune-
rusuni sunngiffimmi sam-
misassat ineriartortinne-
qarnissaat puigorneqarsi-
mapput naak inatsisartut
pisussaafflgigaluaraat nu-
narput tamakkerlugu assi-
giimmik ineriartortitsisallu-
tik, taannarpiaq tunngavi-
galugu kommuneqarfiit (il-
loqarfiit) tam arm ik nunatta
karsianut akileraartarput«.
Inatsisartunut ilaasortat
tamakku pisussaaffigippati-
git sooq uagut inatsisartu-
nut ilaasortatta pisussaaffi-
ni taamaattoq puigorsima-
vaa? Aasikasik qinersisartu-
nut tamanut oqaatigissavaa
naalakkersuisut piumassu-
seqanngippallaarnerat pi-
suulluni pilersinniakkat
maani kommuneqarfitsinni
pilersinneqarsinnaanngit-
sut.
Kikkut-uku inatsisartut
attatsimiinnerisa nalaanni
sipaaqqusiuartut, tassalu
inatsisartut namminneq, in-
atsisartunut ilaasortatta
namminerpiaq taamatut si-
paarniarneq (isorliunerusu-
nut annertuumik eqquisar-
toq) inatsisartut aningaa-
sartuutissat pillugit taasi-
gaangata taaseqatanermi-
gut tapersertarpaa. Taa-
maalilluni kinguartitsisar-
nernut akisussaaqataasar-
luni, taamaattumik inatsi-
sartuni ilaasortatta erseq-
qilluinnartumik qinersisar-
tut oqaluttuuttariaqalerpai
naalakkersuisut kisimik pi-
suunngimmata, namminerli
inatsisartunut ilaasortatut
aamma pisooqataalluinna-
rami. Tunisassiorfeeqqamik
pilersitsiniarluni sulineq
aatsaat taama pimoorussaa-
tigaluni suliarineqalerpoq,
taamaattumik suleqatigiil-
luarnikkut taanna naam-
massineqartariaqarpoq im-
minnut pasilleqattaanner-
mik nassataqarani. Kom-
munimummi qinigaasima-
vugut innuttaasut sulissu-
tissalugit allat (Kitaani) qa-
noq pineqarnerat, qanorlu
iliorfigineqarsimanerat is-
suarniaannarnagu aamma-
lu utaqqiinnarunnaarluta
uagut namminneq takutit-
siniarluta suleqatigiissin-
naanerput aqqutigalugu kii-
salu kommunalbestyrelsip
akuersissutigisimasaasa pi-
viusunngortittarnerisigut
suliassiissutillu nakkutigil-
luarnerisigut tamatumanilu
borgmesteri siuttuusussaa-
soq kiisaluunniit qinersisar-
tup sulianik malinnaalluar-
tup tamanna arajutsinavi-
anngilaa.
Alianartunut kikkut akisussaappat?
AIL: Samuel Hard, Nuuk
Ulluni makkunani nunat-
sinni amat akornanni oqal-
linnissamik angutinut kaju-
missaarut ilassilluartaria-
qarpoq. Tassa naammale-
qaaq. Pisuusaarnersuaq qi-
mallugu ammasumik ilumo-
ortumillu oqallinniarta.
Kisianni soorunami ta-
matta nalunnngilarput si-
laannarmut qamutilittartu-
tut pissutsit ajortut akior-
neqarsinnaanngimmata.
Oqarama »ajortut« sooru-
nami eqqarsaatigaakka pisi-
masut avaanngunartut ul-
luni makkunanerpiaq tusa-
gassiuutitigut tusartualik-
kavut. Ingerlaqqitsinnanga-
li una oqaatigeqqaarlara:
Sunaana pissutigalugu ul-
lutsinni inuusugut ima eq-
qarsalersimasugut »Uanga
inuunera allat pinnatik uan-
ga anginerpaamik aalajan-
giiffigisassaraara, allanit
akuliuffigineqamanga«.
Aamma, »pisoqqat ullutsin-
nut naleqqunnaarsimasut
tamarmik peemiarlit«. Isu-
maliortaatsit taama ittut
suminngaanneersunukua?
Ullutsinni pissutsinut ali-
anartunut kikkut akisus-
saasuuppat. Ajornaqaaq
utoqqatsissarsiorlutalu pat-
sisissarsiortuaannarsin-
naanngilagut! Isumaqar-
punga siullerpaamik ullumi
pissusiulersunut akisussaa-
sut pingaarnerit tassaasut
immikkut paasisimasallit,
politikerillu.
Taakkuupput maskinat
atorlugit suliffisuartigut
ineriartupiloornermut
inunnik maskinat kingo-
raartissaasut inuusussan-
ngortitsisimasut. Inooriaa-
seq nutaaq maskinat atorlu-
git suliffissuartigut inuunis-
samut naleqquttoq pilerse-
riaraluaramikku, ilaatigut
isummanik kommunistit
isumaliortaasiannik akule-
rujussuarnik, tunngavissa-
lersorlutik.
Taamaakkaluartorli isu-
maqarpunga taakkua kisi-
mik akisussaasutut tikkuar-
neqarsinnanngitsut. Innut-
taasut aamma pisussaapput
immikkut paasisimasallit,
politikerillu, eqqarsartaasii
Politikkikkut
aqutsisuusunngooq
AIL: Ole L. Poulsen, Qaqortoq
Ullut tamangajaasa tu sar-
tuarlugit radiokkut, TV-
kkut allatulluunniit oqalli-
saasut, ila tupinnaqaaq qa-
susuillutik angusaqarniar-
tarnerat. Soorunaana ilaan-
nikkut kamattoorlutik
oqaasissannguatik paariun-
naarlugit puuttaraat. Isigi-
nagu tusarnaartuinnaaga-
luarluni politikereq puul-
laqqissorsuaq peqqusuleqi-
n ar tu tut misiginaUaaraaq,
soorlu meeqqap piumasani
perusukkaluarlugu itigarti-
taasimasoq.
Periuutsit assigiinngitsut
atorlugit ulluinnarput »oqi-
lisaafllginiarsarivaat«, naak
inuiaqatigiinnguit kalaallit
»sutsimut kissaallammul-
lu« qimaaqqajaalersimasul-
lusooq, naalakkersuisutik
tunullugit.
Taamaattumik uanga tu-
piginngilara inuk kalaaleq
taamatut periuseq naker-
narnerpaasutut isigilersi-
mappagu. Mamallatsinngu-
akasillaaraat! Ulluni iluar-
saaffiusuni pakatsisinne-
qartuarlunimi, sunaluun-
niit oqilinavianngilaq.
nalilersussallugit isummer-
figissallugillu. Taamaalior-
toqanngippammi tyskit Hit-
lerip iliuusaanik ilaginnaa-
ginnamerata pissuseqataa
inooqataafilgisussanngus-
savarput.
Ullutsinni tamarluinnat-
ta inooqataasugut 18-inik
ukioqalereersimasugut ino-
oqataasutut pisussaaqati-
giillutalu akisussaaqatigiip-
pugut.
Angajoqqaat meeqqanik
perorsaasutut akisussaas-
suseqarput. Palasit ilagiinni
anersaakkut upperisarsior-
nermi siulersortaasut inoo-
qatigiit anersaakkut qanoq
ittuunissaannut akisussaas-
suseqarput. Atuarflk ilinni-
artitaanermi siulersortaa-
sutut akisussaassuseqar-
poq. Inuusuttut ilinniarner-
minnik iluameersumik in-
gerlatsinissaminnut akisus-
saassuseqarput.
Uanga, imaluunniit inuk
alla, pisinnaatitaavoq oqar-
sinnaalluni, assersuutigalu-
gu oqarta: pinerlunniarneq
unitsinneqamiarli!
Ukiuni qaangiuttuni kuk-
kuneq uaniippoq: Innuttaa-
sut siuliini taaneqartut
nammineerlutik eqqarsa-
runnaarsimasutut ilisi-
mammata, suullu tamavim-
mik immikkut paasisimasa-
linnit politikerinillu isum-
merfigineqartarlutik. Alla-
tut oqaatigalugu: Immikkut
paasisimasallit silarsuaat
(eksperimentverdenen)
iserfigisimavarput. Silarsu-
arlu taama ittoq iserfigisi-
magaanni qanoq iliortoqar-
sinnaava?
Ajornanngeqaaq oqassal-
luni tamanna siumukarne-
rup ilagigaa pissusissamiso-
ortoq, taamatulli aamma
ilumoortigaaq oqaatigissa-
gaanni: Tamatumuuna qan-
garsuarli inooqatigiit aner-
saakkut ataatsimut peqati-
giinnerat aseromeqarsi-
mammat. Inooqatigiit aner-
saakkut ataatsimut peqati-
giinnerat tassaajuarsima-
voq kinguaariinni ajunngit-
sunut ajortunullu immikko-
ortitsisinnaanermut, immi-
nullu tatiginissamut, tun-
ngaviujuarsimasoq. Tama-
tuma kingunerisimasaasa
ilagaat inooqatigiit utoqqaat
meeqqallu akornanni aner-
saakkut avissaartuunneq.
Anersaakkullu avissaar-
tuunnerup kingunerisima-
vaa inooqatigiittut inuune-
rup naleqassusiata aseru-
gaanissaminut navianartor-
siulemera. Taamatullu pi-
soqamerani ajortut ajomar-
torsiunnguaratik inuit
akornanni sunniuteqaler-
nissaminnut periarfissinne-
qartarput.
Isumaqarpunga ullutsin-
ni utoqqaat inuusuttullu
anersaakkut avissaartuussi-
manerup aseqqukui kater-
soqqinniartariaqaleraat,
pissutsillu qanga maannalu
qanoq ittuusimaneri im-
minnut sanilliussuullugit
oqaloqatigiissutigeqqittari-
aqaleraat.
Makkulumi tusagassior-
nermi atortorissaarutit pit-
sassuit iluamik atorneqara-
tik ullutsinni toornaarsi-
vimmut aqqutissiuussisuu-
ginnalersimasut utaqqiin-
nartut.
Unioqqutitsinerusimappat
naalagaaffik taarsiili
All: Pavia Nielsen, Nuuk
Uisimaneqartutut Maarmo-
ri limmi aatsitassarsiorne-
rup aallartinnissaa nunat-
sinnut ministeriaqarfiup
akuersaarinnissutigigaa.
Aatsitassarsiorneq aallar-
tinnialermat taamanikkut
landsråde aammalu Uum-
mannami Kommunalbesty-
relse aallaqqaataaniilli ataa-
vigineqartuarsimasut oqaa-
tigisinnaavara.
Aatsitassaq, Maarmori-
limmi aatsitassamik akuiaa-
vittalerlugu ingerlanneqar-
tussanngorlugu akuerine-
qarsivoq. Taamaattumik
aallaqqaataaniilli imaq eq-
qaaviuvoq, tassa aqerlussaq
zinkissarlu immildtoortite-
rivimmi immikkoortiterne-
qareeraanngata sinnikut
immamut eqqarneqartar-
put. Imaq eqqaviummat
ukiut tamakkiallugit AfTar-
likassaa eqqaalumi misis-
someqartuarput, nalilersor-
neqartuarlutillu, tassa min-
gutitsinerup annertussusia
uumassusilinnut uumaat-
sunullu sunniutai kingune-
risinnaasaalu aalisakkallu
ulorianartumik akui aam-
ma misissorneqartarlutik.
Oqaatigineqartarluni killis-
sarititaasoq qaanngersi-
manngikkaat, uillut eqqaa-
sanngikkaanni.taakkumi
nereqqusaajunnaarsimam-
mata.
Soruna Maarmorilik aat-
saat matummat Danmarkip
naalagaafliata imartaani
aatsitassat sinnikuinik eq-
qaaqqusinnginnermik ima-
limmik inatsiseqarnera tik-
kuarneqartoq. Sooq aallar-
tinnialermat tamanna upa-
ruarneqanngila, inatsimmi
taaneqartoq inatsisinngore-
ersimavoq Maarmorilimmi
aatsitassarsiorneq aallartin-
nialermat.
Maarmorilimmi pissutsit
pisussallu ima isertugaan-
ngitsigaat, fællesråde qallu-
naat Folketing-init aamma
ilaasortaatitaqarluni. Sooq
taakkuluunniit oqarnian-
ngillat imaanut eqqaaneq
inatsimmik uniuinerusoq.
Maarmorilik aallarteq-
qaarmalli mingutitsineq pil-
lugu uparuartuisarsima-
vunga, tamatigulli akine-
qartarlunga nassuiaasoqar-
tarlunilu »mingutitsineq
killissarititaasunik qaangii-
simanngitsoq«. Taamatut
annertutigisumik kukku-
luttortoqarsinnaanngilaq.
Inatsisilerituut siunnersor-
taasimapput ministereqar-
finni aamma fællesrådemi,
illuatungaanilu aatsitassar-
siorflmmi ingerlatitsisuni.
Inatsisilerituutigut misis-
sorniarsiuk kikkut eqqortu-
mik oqarnersut. Ilumut in-
atsisinik uniuinerusimap-
pat, Danmarkip naalagaaf-
fia akisussaatittariaqarpoq.
Inatsisinimmi uniuinerusi-
mappat taarsiiffigitinnissaq
sulissutigisariaqassaaq.