Atuagagdliutit - 12.12.1990, Blaðsíða 2

»Irnusut
nikalbrtussaa^unaøit«

© PIB copenhagen
- Uumangaa, tassa kingullerpaaq!... Kisianni akikissaqaaq,
naneruutinummi inissaqanngingajappoq!
- Det er det sidste, frue!... men tænk, hvor billigt det bliver
at pynte, der går jo næsten ingen lys til!
ÆbleskiMt glføq-itu
Kingumut juulli piareersar-
figilerparput, qulamanngit-
sumik assigiinngitsumik
misigissuseqarluta. Ilaati-
gut kingullermik juullisior-
nitsinniit suli taakkuusutut
(tamarmiusutut) misigissu-
qarluta ilaatigulli ilanngut-
sinnik annaasaqarsimaneq
pissutigalugu maqaasiner-
put naammattumik atoreer-
soriniarlugu suli sakkortu-
ninngorlugu misigeqqikkal-
lassavarput, juulhmmi na-
laani misigissutsit malussa-
rinnerusutut ilersarmata,
nuannaartaraangatta na-
nertisimasutulluunniit mis-
igisimasaraangatta.
Maanna ullukinneq qanil-
liartuinnarparput, tamatu-
malu kinguneranik nunatta
kujasissortaaniikkaluarluta
ullup qaamasarnerata sivi-
killiartornera, avannarpa-
sinnerusumiikkuttalu ka-
perlaap malunniuteruttor-
nera misigisimanngitsoor-
sinnaanagit, timitsigut pin-
gaartumillu isummatsigut
attorneqaatigisarlutigit.
Taamaalineraniuna ila-
giittut ukiorisatta aallartisi-
malernerani alianaatsumik
pisoqaraluttualerneranik
neriussaarneqalersartugut,
ullunut oqimaanaarlugit
atortakkatsinnut akiussu-
tissamik ersinngikkaluartu-
mik isaassivigineqartarluta.
Juullerpalaartinniarsara-
lugit oqaluttuaaralianngua-
ni juulhp qallilluinnarnera-
ni mulusoqarnera pissutiga-
lugu isumaaluttoqartarne-
ra, qujanartumilli nallersii-
saq tikivitsinnagu isumaa-
lugisat apuulluartarnerat
Qangarsuarooq nunarput
orpeqarallarmalli inuaran-
nguaqarpoq inersimasup se-
eqqua tikiinnarlugu angis-
susilinnik.
Inuarannguit tamakku,
aasaanerani nunap timersu-
ani, nunap iluini iniliorlu-
tik, toquusarlutik sinittar-
put.
Ukiorissitillugu aatsaat
inunnut qaninnialertarput,
orpinnut aliannaarlutik.
Atisarisarpaat atisat qali-
paatigissut, aappalaartuu-
nerusut, aputilimmi ersaris-
sut, imminnut tammaaju-
manatik.
Nerisannaarivaat mama-
risavissuatik, suaasat qa-
qortut qalarlaat, kaniilinik
nakkalataakkat, punnermil-
lu mamarsaqqusikkat.
Inuarannguit taakkua,
tassa juullip inui.
Sakkuisa pingaarnersa-
raat tikkuaatinnguaq tupin-
narluinnartoq, amitsun-
nguanngorlugu sanaaq,
inunnit takuneqarsin-
naanngitsoq.
Attortinnagu nuuatigut
qilertarsimavaat suunersu-
mik inuit nalusaannik, su-
mut tamaanga sammitilluni
ajoqusiinnginniassammat.
Tikkuaatinnguup taassu-
ma aput pinngortissinnaa-
taannarineqartuartarpoq.
Ullumikkullu angallatit an-
neruleqalutillu isuman-
naannerulersimagaluartut
misigissuseq taamaattoq
aanngaaneqamavianngilaq.
Immakkut, nunakkut si-
kukkut silaannakkullu
ilannguaminnik pissarsiui-
niarlutik inuiaqatigimin-
nullu kiffartuussiniarlutik
angalasortatta ornitamin-
nut apuulluartarnissaat
qinnutigittuinnagassatta
ilagaat.
Puigorsimanngilavuttaaq
silarsuarmi anneruniunneq
pissutigalugu tigusaasima-
sut nunagisaminni ilagisa-
minnut apuulluaqqunaralu-
aqisut.
Kiisalu nunatsinni nuna-
nilumi allani napparsimma-
vinni parnaarussivinnilu
juullisiorumaartussat na-
kussatsitaallutik nikallunn-
ginnissaannik ilungersorlu-
ni kissaakkusunnaqalutik.
Ullukilliartorsimanermi-
sulli malunnaqisumik ullor-
tusiartulerumaarpoq. Juul-
limi inunngortukkut An-
naassisitsigut Jesusi Kristu-
sikkut neriugisaligaasima-
nerput agguaqatigiikkumal-
lugu ulluinnarni nunaqqati-
giinnitsinni qanoq immit-
sinnut ilisarisimaqatiginer-
put ilisarisimanngitsiginer-
pulluunniit apeqqutaatin-
nagu juullimi pilluaqqoqati-
giikkisa,
»...Inuusut nikallortus-
saaqqunagit
tipaatsuummik Guutimit
peqqullugit«.
Kristian Mørch, vicebiskop
vaa, meeqqat kissaataat ta-
maviisa malillugit. Kisian-
nili meeqqap kissaateqartup
piumasai pinngortissin-
naanngilai naalanngissi-
mappat naalattaannanngip-
pallu.
Imminnut tikkuarlutik
allisittarput inuit angeqqa-
tigilerlugit. Isettorniaraan-
gamillu tikkuaannarlutik
angissusertik atisarsima-
vaat, mikisunngoqqillutik.
Angallatigissorujussuup-
put. Tikkuaatinnguartik
atorlugu qamutit tupinnar-
tut, tuttuliu qimuttut qan-
gataqatigisinnaalersarpaat.
Taarsigaanganngooq
ulapputilertarput, meeqqat
angerlaagaangata.
Juullip nallilernerani,
juullillu nalaani nunarsuaq
tamaat angallavigisalersar-
paat, meeqqanik naalattu-
nik ujaasillutik. Juulliaqqa-
milu init silataanni nuan-
naarlutik isiginnaartarput
orpiliartunik puiaasunillu.
Iniminnut utialersarput
juulli naagaangat, ulapissi-
manermit qasutavillutik.
Tassanilu innakaasarput
tullianik juulleriartoqqiler-
nissaanut qasuerserluaru-
mallutik.
Frederik»Kunngi« Kristen-
sen, Nuuk
Decemberip ingerlanerani
æbleskiiverpassuit gløgg-ilu
sassaalliutigineqartaqaat.
Aajuku æbleskiiviliornermi
gløgg-iliornermilu najoqqu-
tassiat.
Æbleskiivit:
Manniit pingasut
sukkut 100 grammit
saviup nuuanik taratsut
alussaateeraq ataaseq kar-
demommit
Citronip qalipaa aserorteri-
gaq citronip affaanit
Alussaateqqap pingajua
qeqqa pullassaatit
300 gram qqjuusat
3 dl immuk
alussaateeqqat pingasut
punneq aatsitaq
Manniit sukkullu aalateru-
jussuarnassapput akule-
ruutsillugit, taava taratsut,
kardemommit cintronillu
qalipaa akulerunneqassap-
put.
Qajuusat pullassaatillu
akulerunneqassapput,
ajunnginnerussapput issin-
gersikkoortikkaanni, im-
mummik kuisiffigillattaar-
Æbleskiver og gløgg bli-
ver serveret mange sted-
er i december. Her er op-
skriften på begge dele
samt opskriften på en
gløgg til børn.
ÆBLESKIVER:
3 æg
100 gram sukker
1 knsp salt
1 tsk kardemomme
revet citronskal af en halv
citron
21/2 tsk bagepulver
300 g mel
3 del mælk
3 spsk smeltet smør
Æg og sukker piskes grun-
digt sammen, derefter til-
sættes salt, kardemomme og
citronskal.
Mel og bagepulver blan-
des, helst gennem en sigte,
og røres i skiftevis med
mælk. Til sidst tilsættes det
lugit. Taava naqittagaq na-
qittarluameqassaaq.
Æbleskiivinut siatsimmi
ikisiflissanut punniliisoqas-
saaq, 3/4-lialu naqittakka-
mik ikisiffigineqassaaq. Si-
atsimmi kissartumi æble-
skiivit kajortinneqassapput,
ajassaammik nuersaammil-
lu muminneqassaput, aam-
ma mumingat taamaasior-
neqassapput.
Æbleskiivit mamarneru-
sunngortinniaraanni, iibilit
sukkumut qalatsinneqare-
ersimasut æbleskiivip mu-
minneqannginnerani ikine-
qarsinnaapput.
Taakkulu mamartumik
juullerpaluttumik nerinia-
raanni gløgg-i pinngitsoor-
neqarsinnaanngitsut ila-
gaat. Gløgg-ilu imigassarta-
qanngitsoq aamma imatut
sananeqarsinnaavoq:
Rødviinni atornagu
gløgg-imut akussaq paarnat
isserannik 3/4 literimik aku-
neqarsinnaavoq, soorlu sol-
bærip hyldebærilluunniit is-
serannik.
smeltede smør. Dejen røres
godt sammen.
Kom lidt smør i hullerne
på den opvarmede æbleski-
vepande og fyld dem ca. 3/4
op med dej. Bag æbleskiver-
ne lysebrune ved god varme,
vend dem med en strikke-
pind og en gaffel og bag dem
på den anden side.
Hvis man har lyst til, at
æbleskiverne skal leve op til
deres navn, kan man koge
små æblestykker møre i
sukker og lægge dem i æble-
skiverne, før de vendes.
Hvis man vil lave gløgg,
skal man bruge gløgg-ek-
strakt. Den kan enten købes
færdig, eller man kan lave
den selv.
I stedet for rødvin kan ek-
strakten blandes med 3/4 li-
ter rød druesaft eller anden
frugtsaft, f.eks. halvt sol-
bærsaft halvt hyldebærsaft.
immmd ÆMtøM

- Ersaartaqiuk, piumasaniaa pinngikkuniuk qaqugor-
suarmut nipangernavianngilaq!
' - Nu skal Dejo passe på, De ikke tager illusionerne fra
ham...!
© PIB copenhagen
- Iidannguarngaa, taama naaqartigisorsuaq taanna
pisariaqanngilaq.
- Nej, i år tror jeg ikke, vi behøver nogen pude, lille
Ida.
%
y/ © PIB copenhagen Wfåf
- Eqqoriarlara, - julefrokostersimaqaasiaasiit!
- Lad mig gætte, - du har været til julefrokost i firma-
et...?