Atuagagdliutit - 12.12.1990, Blaðsíða 3

lerissat juuliisiormat
Oqaluttuaq una ilaqutariit
terissakkut, naqqup iluani
taartumi najugaqartut juul-
lisiornerannut tunngasuu-
voq. Ilaqutariillu taakku
tassapput erinarsuummi
»Naqqup iluani taartumi«
oqaluttuarineqartut.
Juulliaraleraangat teris-
sat ningiuata piaraasalu sa-
pinngisartik tamaat inertik
pinnersaqqissaartarpaat, it-
tuatalu kamippatoqarsuaq
aasiaat qassusiaannik pin-
nersaasersorlugu orpilialia-
risarpaa. Teriaaqqat tamar-
mik qaqqortarissamik
ataatsimik tunissutisisar-
put puulukimerngullu qali-
pakuanik narajugassinne-
qartarlutik. Taamaalioree-
raangamillu kamippakorsu-
aq kaavillugu qitillutillu eri-
narsorsuataartarput qasu-
nermit sinileriaannanngor-
nissamik tungaanut.
Tassa ukiut tamaasa taa-
maaliortarput, soorunalumi
aamma ukiormanna taa-
maaliorput. Imminnut pa-
missumikkut tigooraateri-
arlutik qittassuataalerput.
Aanaavalli naatsiiarsuarmi
issivigisartakkamini issial-
luni issiavissuani ukam ar te-
rusaarpaa, qungujulalluni
ilani isigiitigalugit. Orpilia-
kutsooreeramik ittuat oqar-
poq, tassa unnoqimmat in-
nartariaqalerlutik, teriaaq-
qalli pamiutik iperallaatiga-
lugit nillialerput, »naamik,
naamik«. »Suniarassi, sooq
taama oqarpisi, sinittaria-
qalerpusi«, angutaata aki-
vai.
»Innarusunngilagut«, te-
riaaqqat akipput aanamillu
ukamartorsuata tunuanut
toqqorlutik.
»Sooruna taama naalan-
ngitsigaasi, juulliararun-
naareermat innartariaqa-
lerpusi«, arnaat oqarpoq.
»Naamik, naamik«, teri-
aaqqat akipput aanamillu
uppataasa qaannut qallorlu-
tik. Aanaata asannippaluil-
luni pakkussorpai aperalu-
gillu »Asasaaqqakka, sooru-
na innarumanngitsui?«.
»Pikkununnga majuarluta
orpiliavimmik takusaasa«,
teriaaqqat qinulerput, anga-
jullersaallu oqarpoq, »uanga
matup ikersineratigut orpi-
liarujussuaq pinnersaater-
passualik naneruuteeraler-
sugaq takunikuuara«.
»Uaguttaaq orpiliaq na-
neruuteeralik takoruso-
qaarput«, qatanngutai
naakkisaalivipput.
Aanaavalli oqarpoq,
»ukorsiinnguiinaa kisianni-
mi nalunngilarsi tappikun-
nassalluni qanoq navianar-
toqarsinnaatigisoq«.
»Kisiannimi inuit innare-
erput«, teriaaraq angajulleq
oqaqqippoq.
»Qaa, ilaa«, ilakasii qinu-
jualerput. Angajoqqaavi qa-
noq oqassanerlutik nalu-
suulerput, aammami juulli-
arartorsuummat qitomatik
nangartartuaannarnik sapi-
leramikkit.
Kiisamilu arnaat oqar-
poq, »immaqami tamar-
miulluta sivikitsunnguamik
tappikunnalaaru tta«.
»Qaami taamaarianngu-
arli, kisianni tamassi maleq-
qissaarlunga pissaasi«, an-
gutaat oqarpoq, tassalu aal-
larput. Nipaarsaaqqissaar-
lutik ingerlapput qiflertuu-
sut ammassassuarnik imal-
lit pingasut saneqqullugit,
qillertuusat marluk marme-
ladenik imallit punnerusi-
villu saneqqullugit.
»Maani mianersorluin-
nartariaqarpusi, tassami
maanna puiaasat saftimik
imallit pingasut saneqqun-
nialerpagut. Aanaa, suk ma-
linnaavit?«, ataata aperivoq.
»Ilaanarpit« aanaa akivoq,
»ingerlaUuaannaritsi uan-
gami teriaarakasiugallara-
mali inimiissimagama iser-
figeqqinnissaa qilanaare-
qaara«. »Una pullatikasik
puup naatsianik imallip tu-
nuaniittoq sianigalugu« te-
riaaqqat mikinersaat oqar-
poq.
»Taanna nalunngeqaara«
aanaa akivoq, »tassaana ua-
gut mikisukasiugallarattali
pooq taanna saniatigut pul-
lasertaraat«, taamalu oqar-
luni torrallavillugu pissial-
laannaq saneqquppaa tua-
viinnarlu ilani malillugit.
»Iii, takusiuk orpilissap
kusanamera«, teriaaraq pu-
tuliakkut kissarsuutip kil-
linganiittukkut anillaqqaar-
toq oqarpoq, »kisianni naak
naaneruuta, oqarsorigalu-
arpakkimmi naneruuter-
passuaqartoq«.
»Ilumoorpunga, unnum-
mut naneruuterpassuaqa-
raluarpoq«, teriaaqqat an-
gajullersaat akivoq, »kisian-
ni maannakkut taartuin-
naavoq«.
Tassani orpiliaq kisiat
nakkullugu qeqqeraannar-
put, tassanngaannarli nane-
ruutai ikeriasaarput, na-
lunngiliuk qanoq ilillutik
ikinnersut? Tassaana aa-
naap naneruutit innaalla-
gissamoortut ikittaataat sa-
kattoorsimagaa.
»Iii, takusiuk kusanassu-
sia«, teriaaqqat nillerput,
aammami ataatap anaanal-
lu kusagilluinnarpaat. Orpi-
liaq kaavillugu uummataa-
sat, qaajasut erfalasuaqqal-
lu isiginnaarpaat. Uaalli suli
nuannernerungaartumik
nassaarpoq, tassalu biilee-
raq amoortagaq. Soorunali-
mi teriaaqqat taanna amo-
orsinnaanngilaat, nukappi-
aqqalli taassuminnga tunis-
sutisisimasup amooreersi-
mavaa iteruni aallarteriaan-
nanngorlugu, taamaattu-
millu teriaaqqat tassunga
qaqiniariarmata biileeraq
aallartarpoq.
»Naagga, asu, tassa, nipi-
lioqinaasi« arnaat nipanger-
saavoq.
»Taama nuannertigisoq«,
teriaaqqat akipput ingerla-
qattaarlutillu.
»Qitsummi aggeraluallar-
pat« angutaat oqarpoq.
Tassalumi oqaatsini naal-
luanngikkaaluunniit qitsuk
nipaarsaavilluni matukkut
iserpoq. Anaana ataatalu
putuliamut pulapallapput,
teriaaqqalli biileeqqamiit
niorianngitsoorput. Ingerla-
saqattaartuarput aatsaallu
inuulillaramilli taama iser-
tigalutik. Qitsuk orpiliap
killingani qamajuarpoq sa-
neqqutileraangatalu tiguse-
riaraluartarluni. Qitsulli ki-
gaappallaartarpoq, biilee-
rarmi sukkaqaluni saneq-
quttarmat teriaaqqat ta-
maasa ilaasoralugit.
»Immaqa orpiliamut pis-
seriartuugaluarutta«, biile-
eraq kigaalliartuleriarmat
teriaaqqat angajullersaat
siunnersuivoq, tassalumi
biili uninniariartorlu teri-
aaqqat tarsialuinnaq pissi-
gaapput, ataaseq uumma-
taasap iluanut ikivoq, ataa-
seq naneruutip tunuanut
toqqorpoq, ataaseq qaajasup
qaavanut pivoq ataaserlu si-
aartartunut immuppoq.
Naalliuna angajullersaat,
aa, aapanna orpiliap nooqu-
taata qaavani issiavoq eri-
narsorlunilu:
»Qitsupalaakasik, qitsu-
palaakasik
pisar inavianngilatsigut
qitsupalaakasik, qitsupa-
laakasik
ilami sianiik«.
Qitsuulli tusaanngitsuu-
saaginnarpaa, biileeqqallu
kisiisa paaqqutaralugit, so-
orlumi tassa teriaaraqarne-
raluunniit sianiginngikkaa.
»Uissikasiit soqutiginngil-
luinnarpassi, biileeraruna
pinnguariniariga«, oqarpoq.
»Ha, ha, allatut sapilerial-
larami, nalunngilarput aq-
qaraluarutta malersussaga-
luaritsigut«, teriaaqqat an-
gajullersaat oqarpoq.
»Qanoq aamma juuller-
torsuarmi taamaaliussaan-
ga«, qitsuk akivoq.
Taavalu teriaaqqat ta-
marmik aqqarput, Uumullu-
mi qitsuup sunngilai oqaan-
narlunilu, »tuaviorlusi inis-
sinnukarniaritsi, juullerun-
naareerpammi taama
ajunngitsiginavianngilanga
pinialissallu silu «.
Taava teriaaqqat pisin-
naasannguartik tamaat qi-
maarsuataarput. SunaafTa-
mi naqqup iluani anaana-
mik ataatamillu utaqqigaa-
tik annilaangariililerlutik.
»Ukorsiikasiit, isumaloo-
riilitsingajappatsigut, taa-
maattumik neriorsortaria-
qarpatsigut kingorna ini-
mut majuarumanasi«, ar-
naata oqarfigai.
»Aap, taamaalioqqissan-
ngilagut«, teriaaqqat akip-
put aniguinertillu nuannaa-
rutiginermit juullisiummik
erinarsorsuataarput.
- Akissataqarata pisuutut ileqqulersortarninnguarput nu-
anneqateqanngilaq, uittaasiit takugunitigut naveertorsu-
anngussavaatigut!
- Det bedste ved credit cars er, at de næsten er umulige at
slide op!
\0r
© PIB copenhagen
- Meeqqat piinnavillugit ulapititaajusaarpunga, tuttummi
suliaminnut tunngasumik ataatsimiigiarsimagamik!
- Rensdyrene er gået til fagligt møde!
j-, ;c _ . v- V 1 r
■£> _ p r tjtå J
. ^ •' . ^ • | ■ ' • • . r
Juulllp inuata allagaa. Meeqqat Juullip inuanut
nunatsinni najugaqartumut allassimasut tamar-
mik Juullip inuanit akissutisissapput. Nammi-
nersornerullutik Oqartussat inuutissarsiorner-
mut pisortaqarfiata quppersagaaqqat 70.000-t
A4-tut isikkuliit naqitertissimavai nunarsuarmi
meeqqanut allassimasunut nassiussassatut.
Quppersagaap iluani titartarneqarsimavoq juul-
lip inuata sannavia, tassanilu qimmit, nannut,
amaqqut allallu issittup uumasui ulapputtun-
nguupput meeqqanut tunissutissaliorlutik. Juul-
lip inuata inuulluaqqussummini meeqqat qin-
nuigai ilaquttatik ikinngutitillu inuulluaqqussa-
gai. Birgitte Clematidep juullip sannavia titartar-
simavaa, Namminersornerusullu Kujataata Na-
qiterivianut naqitertitaa AG-p Juullimut normoru-
aniippoq.
Julemandens brev. Alle børn, der har
skrevet et brev til Julemanden i Grøn-
land, får svar fra Julemanden. Hjemme-
styrets erhvervsdirektoratet har fået trykt
70.000 foldere i A4-format, der skal sen-
des til alle børn i hele verden. Inde i folde-
ren er der en tegning af julemandens
fabrik, hvor hunde, isbjørne, ulve, rener
og andre arktiske dyr fremstiller alle muli-
ge slags julegaver til børn. I sin julehilsen
skriver julemanden, at alle har travlt med
deres juleforberedelser, og at børnene
skal hilse deres familie og venner fra ham
selv. Birgitte Clematide har stået for illu-
strationen af værkstedet, og det er Syd-
grønlands Bogtrykkeri, der har trykt fol-
deren, som er med som indlæg i AG'
julenummer.