Atuagagdliutit - 03.06.1993, Blaðsíða 7

Tamatta ikioqatigiit-
tussaavigut kisiannili
All.: Emil Petersen, Nuuk
Siusinnerusukkut tuttut
pillugit allagaqarsim anera
oqaaseq SAKKORTUUMIK
utoqqatsissutigeqqaaruma-
vara, imaassinnaalluni nu-
natta uumasuinut akisus-
saasunut ingasaginarsin-
naasoq. Unalu oqaatigigu-
mallugu imaani uumasut
aamma nunamiuusut ta-
marmik illersomeqartus-
saagaluarmata tamatsinnit
immaqalu oqassagaanni eq-
qornerussasoq »aalisartut
piniartut« kattufllisa na-
lunnginnerugaat qanoq
iliornissaannut, tassami
taakkua akisussaassuseq ti-
gumiamerummassuk taa-
maattumillu siunnersuisin-
naallutik inatsisiliortunut
nunap uumasuinik sorler-
nut aammalu inuiannut Ka-
laallinut iluaqutaasunik aa-
lajangiisamissanut.
Immaqalu oqassaguma
kukkussananga inuusun-
ninnut inuunerma sivisu-
nersaa atorsimagiga piniar-
nernut assigiinngitsunut
taamaattumillu tupigissa-
nagu piniakkat suulluunniit
eqqartussallugit, massalu
ukiuni makkunani inuutis-
sarsiornermik ingerlatallit
nersortariaqartumik inuu-
sinnaammata nalunngin-
natsigumi ukiuni makkuna-
ni inuuniarnerup ilungersu-
nassusianik tamatta ilisi-
mannittugut.
Massalu imminut nikagi-
galuarlunga inuutissarsiuti-
givillugu piniartut aalisar-
tut immaqalu uannit ullu-
mikkut piniartarnerit aam-
malu uumasut sorliit iller-
sortariaqarnerunersut na-
lunngilluarlugit.
Tuttut ukiorpassuarni pi-
niagarisimasakka taakkua-
lu qanoq illersomeqarnis-
saat isumaga malillugu ajor-
naatsuinnaagunanngitsu-
tut takorloorsinnaallugu,
kisianni tassa soorlu nalu-
neqanngitsoq qangaaniilli
pinngitsoorneq sapersima-
vagut taamaattumillu uat-
sinnut pissanganassaaq qa-
noq ittunik inemeqaru-
m aar ner at tusassallugu.
Tuttut ukiorpassuarni piniagarisimasakka taakkualu qanoq illersorneqarnissaat isumaga malillugu qjornaatsuinnaagu-
nanngitsutut takorloorsinnaallugu, uatsinnut pissanganassaaq qanoq ittunik inerneqarumaarnerat tusassallugu, Emil
Petersen allappoq. (Ass.: Knud Josefsen)
TV-mi aliikkutassaqarniarneq
All.: Konrad Ananiassen, Alluitsup Paa
Mqj-ip 11-ani nunatsinni isi-
ginnaarutikkut aliikkutas-
saqartitsiniarnermi pisor-
tartaaq, Erna Lynge »Qano-
rooq«-kkut ilisaritinneqar-
poq. Atorfik nutaaq isigin-
naartartuulluni pissan-
gaamminarpoq qilanaarnar-
luni. Kisiannilu apeqqaris-
saarfigilaameqarnermini
aallarteriamissaminik pi-
lersaarutai soorlu imersun-
nippallaalaarlutik pikku-
naatsumik ingerlassamaar-
toq. Imaakkamimi ullutsin-
ni ingerlavigisatsinni TV-
kkut isiginnaartakkavut,
kalaallisuinnaq oqaasilin-
nut annertunerusumik ima-
qanngisaannarput taman-
nalu soorlu pisortartaap isi-
ginngitsuusaalereeraa.
Iluatinnavissut aallaq-
qaataaniit qarsupitsumik
aallartissamaalereerai paa-
sinarmat, makku piliugit:
pilersaarutivit saqqum-
miunneranni oqarputit fil-
mitoqarpaalussuit Dan-
markimiit tunissutisiarisi-
mallugit takutittarnissaallu
qilanaarnaqimmat: »Aallaq-
qaataatigut kalaallisut nas-
suiaaseriarlugit«, takutit-
tarnissaat naatsorsuutiga-
lugu.
Sooq uagut inuiaqatigiit
kalaallit taama soqutaann-
gitsigisumik pineqartuas-
saagut? Qujanaraluartoq
nassuiaasilaarlugit takutit-
siniaravit, kisianni taama
pilersaaruteqarnerit tusar-
naarlugu takutissamaak-
kannik takunissaq soqutaa-
junnaareerpoq, ullumik-
kummi nunatta TV-ata, pe-
riaasia pinnginaviiginnarlu-
gu aallakaatitap siuninngu-
agut kalaalHsuupalaartar-
neq tuppallersaatipalaaq,
qimalersoriniarlugu ima-
luunniit qimanneqalersori-
niarlugu, sunaaffa tamak-
kununnga akuersaartumik
pisortartaartoqalersoq nar-
rujuumminarpoq nuannaa-
jallakkaluarnerput nukal-
lunganinnguuppoq. Imaam-
mammi: aallakaatitamik so-
qutiginavissumik isigin-
naassangalluni, aallaqqaa-
taaniit aserorneqararaaq
tassami isiginnaagassiap,
pisSanganarnissaagalua pe-
erneqareertarmat, assigaa
atuagaq pitsaasoq atuarnia-
raluarlugu naggataa sunaa-
soq paasisoorlugu imaluun-
niit arsartut naggataaniit
aallartillutik arsarneq ajor-
put ullumikkut amerlaner-
paamik isiginnaartakkavut
taama pikkunaatsigisarput
imaluunniit soqutiginassu-
seerutereersut isiginnaarni-
apalaar tar pavu t.
Tassami pinnginnaveeq-
qummik kalaallisut aallaq-
qaasiiginnartarneq ullutsin-
ni naleqqukkunnaarnikuu-
gami soorlumi uagut inuia-
qatigiit kalaallit suusupagi-
saanerput tamatumuunak-
kut ersersinneqaannartar-
toq KNR-TV-tigut. Ullu-
mikkut nunatta sineriaani
TV-qarfippassuaqarpoq
ilaatigut aallakaatitassiul-
lammannguvinnikunik, nu-
natsinni isiginnaartitsisar-
toqarpugut Silamiut pikko-
rissorsuarnik kina oqarami
ukiutoqaannarmi takusas-
sagigut sooq isiginnaartitsi-
sartut taakku sungiussillu-
arnikut aliikkutassaqartit-
siniarnermiluunniit atorlu-
arneqanngillat, ullutsinni
nunatsinni pisartut nuan-
nersut aliikkutaasinnaasul-
lu amigaatigaavut, tusagas-
siortut isiginnaagassiortul-
lu nunani allani arfminn-
gornikkut sapaammilu inui-
aqatiminnut angerlarsima-
rujoorlutik eqqissisimaartu-
nut sammisassaqartitsisa-
qaat, nunatsinnilu ullut
taakku nunatsinni pisus-
saasuniit soorlu qasuersaar-
figineqaannartannguatsiar-
tut tassami ulluni taakku-
nani aallakaatitat ilorrisi-
m aar nar tut amigaataalluin-
nartarput pingaartumik ka-
laallisuinnaq oqaasillit eq-
qarsaatigalugit, ullumik-
kummi KNR-TV-ata isigin-
naagassiat kalaallisut aal-
laqqaasipajoriarlugit sinne-
ri qallunaatut allagartaler-
sukkat ingerlatiinnartarpai
kiisa qallunaatut atuarluta
sinnattuumalerpugut tassa-
lumi qallunaatoortitaangaa-
ratta, KNR-TV-juniaraluar-
tumiit taamaammat nutse-
risunik amerlanerusunik
atorfinitsitsisariaqaraluar-
pusi, aliikkutassaqartinni-
akkasimi amerlanerpaat ka-
laallisuinnaq oqaasiliupput
tamanna misissorneqarsi-
mava? tassaqa.
Ullumikkummi qallunaa-
toortartut annerusumik
akissaajaataanerat naam-
mareeqaaq taakkuuppullu
aamma amerlanerpaat toq-
qaannartumik tuluttut paa-
sisartut, nunattami isigin-
naarummik aallakaatitsi-
sarnermini kikkunukua an-
nertunerpaamik sullikkai?
Nunaqavissullu aallaqqaa-
siivigipalaaginnarfigisarlu-
git oqaaseqatigiinnik qu-
liunngitsunilluunniit sinne-
ra imminiik, nunaqavis-
suulluni pineqarneq iluarsi-
sarialivik kiisalu ima oqaru-
suppunga: TOQUP ALIIK-
KUTAANERA NAAMMA-
REEQAAQ, unnuimmi ta-
marluinnangajaasa isigin-
naarutikkut isigisavut taa-
maapput, ila soorlumi ullut-
sinni pisartunut tamatuma
attuumassuteqamera isi-
ginngitsuusaagaavallaartoq
sunniisarunarpormi. Isigin-
naagassiat alian aatsunik
imallit nipilersukkat, nu-
natsinnullu tunngasut ami-
gaatigaavut. Soorlu makku:
Nunarput angisoorsuum-
mat avannarpiaaniittut ku-
jaterpiaaniittullu inuussu-
tissarsiutaat assigiinnge-
qaat, kujataamiuulluni qi-
mussit takkutituaraangata
isiginnaarutikkut, alutorna-
raluallaraangamik sukka-
niunnerit tusaamaannak-
kuvut sooq taama suusupa-
gineqartigaat, tamak-
kuunnginnerput isiginnaa-
gassiaraluit aamma inger-
lanneqarsinnaasut ilami
amerlagaluaqaat.
Nunatsinni TV-qarfinnut
atorfilinngortoq Erna
Lynge attaveqarluartaria-
qassaaq taakkunanimi suli-
sut saaffigiinnaraanni iluat-
sinneqarsinnaasunik aalla-
kaatitseriaanernik peqaru-
naqaat. Ullutsinni nunatta
TV-ata periaasia pitsaginn-
gisara nunavilinnullu min-
nerutitsisutut periaaseqar-
tuamera qaangerneqaqqu-
nermik, taama naakkalua-
mik nuannerpallaanngikka-
luartumillu tusaaqqusaa-
laarpunga oqallittariaqali-
vippugummi, nutaamillu pi-
sortanngortumut malugeq-
qullugu isiginnaartartut
ilaasa suut piumasarigaat.
Flypolitik og turismen
i Ostgronland
Af: Landstingsmedlem, Jakob
Sivertsen
Gennem mange år har
turismen i Østgrønland
udviklet sig til at være et
velfungerende erhverv
der giver Ammassalik
kommune vigtige ind-
tægter og arbejdspladser.
Turismen er den eneste
erhverv i Østgrønland
som viser en positiv ud-
vikling i disse for fangst
og fiskeri hårde tider.
Østgrønlands succes på
turistområdet skyldes
den geografiske nærhed
til Island som har en stor
international turist tra-
fik (100.000 + /året).
Landstyret og Lands-
tinget har besluttet at
fremme turismen i Grøn-
land og i den sidste tid er
der omtalte million inve-
steringer for at forhøje
antallet af turister til
landet. Gælder disse pla-
ner for Østgrønland?
Vi har ikke hørt om
prisforhøjelser i Vest-
grønland for udenland-
ske turister der skal flyve
internt i Grønland fra
Kanger lu ssuaq/Narsar-
suaq. Derimod skal turi-
ster fra Island til Kulu-
suk, Østgrønland nu be-
tale forhøjede priser i for-
hold til gældende billet
takster for flyvning fra
lufthavn til byen Am-
massalik. Dette forhold
skaber en krise for tu-
rist-erhvervet i kommu-
nen.
Ammassalik kommu-
ne har henvendt sig til
Landstyremedlemmet
for Trafik der har fore-
lagt sagen for selskabet
Greenland Tourism. Re-
aktionerne viser at man
accepterer en forskelsbe-
handling både mellem
turister og andre passa-
gerer, Ugeledes meUem
turisme i Østgrønland og
Vestgrønland.
Turismen i Østgrøn-
land er hovedsagehg dre-
vet af private selskaber
(Østgrønlandsk og Is-
landsk) men har en stor
samfundsmæssig betyd-
ning i form af arbejds-
pladser og skatteindtæg-
ter til kommunen. Er-
hvervet har klaret sig på
trods af minimal offent-
Ug støtte, men Landsty-
ret har ønsket at give de
private en chance.
Da turist-sæsonen i
Østgrønland er umiddel-
bart forestående er det
nu presserende at Grøn-
landsfly eUer Landssty-
ret stiller med en repræ-
sentant på stedet til løs-
ning af denne uholdbar
situation. Hvis Grøn-
landsfly og Greenland
Tourism A/S er for hele
Grønland må jeg opfor-
dre til at Greenland Tou-
rism A/S går ind med et
kontant tilskud til flyv-
ning mellem Kulusuk og
Ammassalik således at
forskelsbehandlingen
ophører og der bliver
genindført ens-priser for
alle.