Atuagagdliutit - 10.08.1993, Side 19

TIMERSORNEQ
i];|f
Ullumikkut Hans Hansen-
ip qajaq nuannarinerpaa-
vaa. Uani assimi takuneqar-
sinnnaavoq julimi Nuummi
pissartanngorniunnermi
naalittoq.
I dag er det kajak ’en der står
øverst hos Hans Hansen.
Her ses han i harpunkast
under GM i Nuuk i juli.
(Ass./Foto: Knud Josefsen).

Kivittaarisartoq qajartorluartorsuaq
Qajaq Sisimiuni siulittaasoq tassaavoq siomatigut kivittaarisartoq 22-nik ukiulik, Hans Hansen. Taanna
ilisaritissavarput
SISIMIUT(JJ) - Qajartoru-
niaraanni qanorluunniit
angitiginissaq apeqqutaan-
ngUaq. Qajaq Sisimiuni siu-
littaasoq tassaavoq Hans
Hansen 22-nik ukiulik,
taanna angussuuvoq 100
kiilut missaanni oqimaassu-
seqartoq. Hans Hansen ne-
rinnattukasiuvoq, aammalu
kalaallini siullersaalluni ki-
vittaarinermi qallunaat pis-
sartanngomiunnerannut
ilaasimalluni. Qajaq Sisimi-
uni siulittaasoq ilisaritissa-
varput.
Hans Hansen Aasiaat pi-
gisaanni Akunnaami inun-
ngorsimavoq. Kingusinne-
rusukkut ilaquttani ilagalu-
git Qasigiannguanut nuus-
simavoq. Hans Qasigian-
nguaniinnermini 1984-imi
apersortikkami siullermeer-
luni qajartaarpoq.
- Siullerpaamik qajartoq-
qaarama paarninni qajara
immagaarmat kamikka
atorsinnaajunnaarpakka.
Eqqarsaatiginngilluinnar-
parami kameqarlunga qa-
jartorlunga, Hans Hansen
AG-mut oqarpoq.
Tamatuma kingomagut
qajartomissani soqutigiso-
rujussuanngorsimavaa,
Hans Hansen-ilu 1985-imi
Qajaq Qasigiannguit aallar-
nerneqarnialermata peqa-
taasimavoq.
- Kisianni naluara peqati-
giiffik taanna suli ataner-
soq. Kisiannili qEyaq mas-
sakkut atortagara 1985-imi
Qasigiannguani sanaajuvoq.
14-iinnamik ukioqarlunga
qajara siuUeq sanavara,
Hans Hansen oqaluttuar-
poq.
Slslmiunut nuuppoq
Hans Hansen 1989-imi Sisi-
miunut nuuppoq.
- Sooq Sisimiorpiaat toq-
qarsimavigit?
- Illoqarfimmi qanitaqar-
pianngilanga ilaqutaqarna-
galuunniit. Isumaqaramaa-
na Sisimiut nuannersuusut.
Aalborgimi ilinniarnera
naammassigakku Nuum-
mut nuuppunga. 1991-imi
teknisk assistentitut naam-
massivunga.
- Sisimiuni umiarsuali-
vimmi sulisuuvunga, illo-
qarflmmimi tassani teknisk
assistentitut atorfininniar-
neq ajomartuuvoq. Kisian-
nili neriuppunga siunissami
ilinniagara atorsinnaaleru-
maarlugu. Sulinerma ava-
taatigut politiinut ikiortitut
sulis arpunga.
Kivittaarisaraluarpoq
Hans Aalborgimi ukiuni pi-
ngasuni affarmilu ilinniar-
tuutilluni kivittaarisarneq
soqutigilersimavaa. Jyden
Aalborgimut ilaasortan-
ngorsimavoq, taamaalilluni-
lu ajugaanniunnemut peqa-
taasarluni kivittaarisartuni
kalaallini siullersaasimallu-
ni.
- Qallunaat kivittaarisar-
tutut aallarterlaat 110 kiilut
sinnerlugit oqimaassusillit
unammineranni peqataavu-
nga. Taamanikkut 105 kiilut
kivippakka, kisiannili oqi-
maannerpaaq kivissimasara
112.5 kiiluuvoq, Hans Han-
sen oqarpoq.
Hansip ukiuni kingulliu-
nerusuni qitiluttalerami ki-
vittaarisarnini taamaatissi-
mavaa.
Siulittaasunngorpoq
Siorna (1992-imi) Hans
Hansen-ip »qajatoqanngua-
ni« Qasigiannguaniit Sisi-
miunut pissuppaa. 1991-imi-
li Qajaq Sisimiuni ilaasor-
taalersimavoq, kisiannili
aatsaat nammineq qaanna-
ni tigummileramiuk qajar-
tortalersimalluni.
- Ataatsimeersuarnermi
kingullermi peqatigiiffim-
mut siulittaasunngorpunga.
Peqatigiiffitsinni siulersui-
sut pikkorillutillu sulilluar-
torujussuupput. Nammi-
neerluta illuteqarpugut
aammalu pingasunngorne-
rit tamaasa siulersuisut
ilaasortallu soqutiginnittut
ataatsimiittarput. Piffissa-
mik aalajangersimasumik
Qajaq Sisimiut siulittaasuat, Hans Hansen, peqatigiiffiup
illuutitsialassuata saani.
Qajaq Sisimiut’s formand Hans Hansen foran det flotte
klubhus. (Ass./Foto: John Jakobsen).
sungiusartarfeqanngilagut,
kisiannili ullut tamaasa il-
luuterput inoqartuarpoq,
taamaammallu suliaqarto-
qarluartuartarluni.
- Ullumikkut qajartortar-
tut inersimasut 50-t mis-
saanniittut aamma meeqqat
qulit missaanniittut ilaasor-
taraagut. Tamatuma sania-
tigut peqatigiiflimmut ta-
persersuisunik 200-nik ilaa-
sortaqarpugut. Qajartortar-
tut ulluinnami sungiusar-
tarnerminni ikioqatigiittar-
put, kisiannili aamma Ove
Hansen, Karl Olsvig, Mads
Jeremiassen, Kaaleeraq
Bech uangalu paarlakaajaal-
luta sungiusaasuusarpugut.
- Peqatigiiffimmi ataatsi-
moorluta sammisassarpas-
suaqartarpugut. Nuummi
pissartanngorniunnissaq
ullunik 14-inik sioqqullugu
sapaatip akunnerata naane-
rani nunaqarfitoqqami As-
saqutami sungiusartitsivu-
gut, p>eqatigiif£immilu sule-
qatigiinnerput pitsaaqaaq,
Hans Hansen nangippoq.
- Kalaallit qallunaallu
unamminermi qajarisarta-
gaat assigiinngeqaat?
- Aalborgimiinnerma na-
laani qallunaat qajaannik
misiliivunga. Sap>ernarne-
runngilaq, kisiannili paa-
taat allaapput. Kalaallit
paataat narlorissuinnaap-
put, kisiannili qallunaat
paataasa isuata illuatungaa
90 gradimik equngallutik.
- Taamaammat aquutigi-
uminaannerupput, nassue-
rutigisariaqarparalu paati-
ga tigunerliorlugu upperia-
taarninni arlaleriarlunga
isittarama.
Qajaq Sisimiut siulersui-
sui ullumikkut ukuninnga
inuttaqarput:
Siulittaasoq: Hans Han-
sen.
Siulittaasup tullia: Poul
Kreutzmann.
Aningaaserisoq: Nukan-
nguaq Davidsen.
Allatsi: Mette Sofie David-
sen.
Siulersuisunut ilaasor-
taq: Kaaleeraq Bech.
Aningaasaiiisussaale-
qipput
Sisimiut kommuniat qaan-
nat peqatigiifliannut ikiuul-
luarsimasorujussuuvoq. Ju-
nip 21-iani kalaallit inuiat-
tut ullorsiorneranni peqati-
giiffik silami qitittarfimmik
peqatigiiffiup illuutaata
ilassaanik tunineqarput.
- Kommunitta taperser-
sorluarmatigut nuannaaru-
tigisorujussuuarput. Qitit-
tarfiup saniatigut talittar-
fimmik puttasumik tunine-
qarpuguttaaq, taamaalillu-
tik qajartortut isikkatik ma-
satsinnagit nunamut niu-
sinnaalerput.
Kommunit saniatigut al-
lanik tapersersuisussaqar-
pianngilagut. Aningaasaler-
suisussatsinnik sivisuumik
ujarlersimagaluarpugut, ki-
siannili pissarsiariuminaa-
qaat, Hans Hansen nagga-
siivoq.
Qajaq Sisimiunut taper-
sersuiniartunik aningaasa-
lersuisoorusuttoqalissaga-
luaruni uunga saaffiginnit-
toqarsinnaavoq: Siulittaa-
sup tullia Poul Kreutz-
mann, tlf.: 1 5088.