Atuagagdliutit - 07.09.1993, Blaðsíða 11

NR. 87 1993
ATUAGAGDLI UTIT/GRØNLANDSPOSTEN
11

Saamit sanalugaat
isumassarsiorfigaat
Sisimiuni pikkorissamermi saamit kusanartuliaat
ilinniartitsissutigineqarput
NUUK(PM) - Sisimiuni in-
miitsuliortut aqqaneq mar-
luk illoqarfinnit assigiinn-
gitsuneersut pikkorissaati-
galutik isumasioqatigiipput.
- Nunatsinni kusanartuli-
anut atortussaqqissorpas-
suarnik peqarpoq, tamak-
kulu atorluarnerunissaat
ilaatigut siunertaralugu
saameq nunaminni sana-
lunnermik ilinniarfimmik
ingerlatsisoq, Per Andersen,
pikkorissartitsisussatut ti-
kisipparput, Thue Christi-
ansen Namminersornerul-
lutik Oqartussani kulturip
iluani suliniarnermi siun-
nersorti aallannginnermini
AG-mut oqarpoq.
Ukiuni makkunani
Namminersornerullutik
Oqartussat eqqumiitsulior-
tunut sullissinerisa timita-
lersorneranut ilagitillugu
isumasioqatigiissitsineq in-
gerlanneqarpoq, aaqqis-
suussinerillu pingajoraat.
- Saamit kusanartulior-
nerminni tuttut nassuinik
amiinillu atorluaasorujus-
suupput, pinnersaasiarisar-
paat kusanartuliaminnullu
allanut pinnersaatigisarlu-
git, taama oqarnermini
Thue Christiansen-ip asser-
suutigalugu alussaat tuttup
nassuanik sanaaq takutip-
paa.
- Soorlu kuisittunut taa-
maattoq tunissutissaqqisso-
rujussuuvoq, alussaatinut
sølvinut taarsiullugu.
- Minnerunngitsumik su-
linermi teknikki atorneqar-
tartoq pingaartillugu peqa-
taasunit ilinniarneqassaaq,
taakkulu illoqarfimminnut
uterunik ilaminnik ilinniar-
titsisinnaanissaat pingaar-
nerpaavoq. Taamatuttaaq
sunngiffimmi atuartitsineq
aqqutigalugu ilinniartitsi-
sinnaanissaat Thue Christi-
ansen-ip oqaatigaa.
Nunatsinniit aamma pik-
korissartitseqataasoqarpoq,
tassa Maniitsormiu nunatta
ujaraanik pinnersaasiortoq
Elizæus Nuka Kreutzmann
pikkorissartunik ilinniartit-
simmat.
Oqalugiarnerlt
Pikkorissartitsinerit sania-
tigut oqalugiarnerit inger-
lanneqarput, soorlu Juullip
Inuata Sannavia periaasialu
oqalugiaatigineqarput, taa-
matuttaaq Namminersor-
nerullutik Oqartussat Kul-
turimut tunngatillugu poli-
tikkiat Thue Christiansen-
imit oqalugiaatigineqarluni.
- Ullumikkut Nunatsinni
takomariartitsinerup pior-
saavigineqarnerani eqqu-
miitsuliortut sanaluttartul-
lu suliaat tamakku aqquti-
galugit tuniniameqarsin-
naapput, soorlu aamma Ju-
limaap Sannavia annertuu-
mik periarfissiisoq. Taa-
maattumik tuniniakkat pit-
saasuunissaat assut pingaa-
ruteqarpoq tassungalu ilagi-
tillugu Juullip Inuata san-
naviani tuniniagassanut pit-
saassutsimik allagartamik
pilersitsiniarpugut.
Thue Christiansen-ip er-
seqqissaatigaa aamma sana-
luttartut kusartunik naam-
massisanik tuniniaasarner-
mikkut aningaasanik amer-
lanemik isertitsisinnaam-
mata.
- Siunnersortitut sineris-
sami angalasarninni ullu-
mikkut piorsarsimassutsi-
mut tuhngasunut politikkip
qanoq ittuuneranik paasi-
sitsiniaaneq ingerlattarpa-
ra, tassami eqqumiitsulior-
tut sanaluttartullu naapisi-
maartamerini malunnar-
tarpoq ullumikkut Nammi-
nersornerullutik Oqartus-
sanit tapiiffigineqarnissa-
mut periarflssat amerlaner-
saasa ilisimaneq ajoraat.
Ilaat isumaqartarput eqqu-
miitsuliortut ilisimaneqar-
nerinnaat kisimik tapiissu-
tinik qinnuteqarsinnaasut,
taamaammat amerlaner-
paat paasitinniarlugit oqa-
lugiartarpunga.
Thue Christiansen-ip
oqaatigaa Nunatsinni Nam-
minersornerulernerup kin-
gorna 1980-mi 200.000 ko-
ruunit kulturimut atugas-
sanngorlugit immikkoortin-
neqarsimasut. Ukioq man-
na aamma nunap inoqqaavi-
sa ukiuannut atatillugu an-
ingaasat immikkoortinne-
qartut ilanngullugit 4 mil-
lioner koruunit kulturimut
atugassatut immikkoorti-
taapput. Aningaasalli amer-
lassusiat ukiumiit ukiumut
allanngorartuuvoq.
Peqatigifflllornerit
- Eqqumiitsuliortut, sana-
luttartut, mersortartut alla-
tullu kusanartuliortartut
piffmni assigiinngitsuni im-
minnut ilisareqatigiinnissat
aamma nukittorsaqatigiin-
nissaat anguniarlugu peqa-
tigiiffiliornissaannut kaju-
missaarlugillu aallarnisaa-
qatigisarpakka, aamma
amerlanerit pilersinneqari-
arpata KattufTiliornissaq
anguniarparput. Kattufli-
liortoqarpat Kulturrådimik
pilersitsisoqarnerani taak-
ku aallartitaqarsinnaanias-
sammata, Thue Christian-
sen AG-mut oqarpoq nangil-
lunilu angalasarnermini
aamma eqqumiitsuliortut,
sanaluttartut, mersortar-
tut, erinarsortartut kulturi-
millu allatut ingerlataqar-
tut nalunaarsortarlugit
ataatsimoortumik nalu-
naarsuiffeqalernissaq angu-
niarlugu.
- Tassa arlaanni aaqqis-
suussisoqassappat immaqa
tusarnaartitsinermik nalu-
naarsuiffimmi imaaliallaan-
naq kikkut piukkunnarsin-
naanersut takuneqarsin-
naassaaq. Aamma siunissa-
mi tamakkiisuunngikkalua-
mik eqqumiitsuliortugut
atuakkiarineqarnissaannut
allattukkat atorneqarsin-
naasut Thue Christiansen-
ip oqaatigaa.
Saamit erngusaat, qisuminermik sanaaq tuttullu nassuanik Samekop skåret ud af birketræ og pyntet med rensdyrtak.
pinnersaasigaq. Tuttup amimernganit qilerusigaavoq qite- Snoren der sidder i skaftet er af rensdyrskind.
qummut nivinngarsinnaanngorlugu.
wmmm
iannguaq
Unnuar
NNOVHSINU'

AIL: Hans A. Lynge
Qallunaaq qallunaanit ta-
manit nunarsuarmi tam ar-
mi tusaamasaanerpaanut
ilaasoq ateqarpoq Hans
Christian Andersenimik.
Inuuvoq 1805-imi toqulluni-
lu 1875-imi. Tusaamasaas-
sutigai meeqqanut oqalut-
tuaharpassuit atuakkiortu-
tut inuunermini suliarisi-
masani. Atuakkianik alla nik
inersimasunut naatsor-
suussaminik allagaqaalup-
poq erinarsugassanillu taal-
liarpaaloqarluni. Kisiannili
oqaatigineqareersutut oqa-
luttuahai tusaamaneqarne-
ranut aammalu ullumimut
nuannarineqameranut
tunngaviupput.
Oqaluttualiani arlalissu-
arni arlaleqiusanik paasine-
qarsinnaasunik periaase-
qarpoq. Soorlumi ikiariis-
saarisarsimasoq, siullermik
qallikkuinnaq paasineqar-
sinnaasunik oqaluttualior-
tarluni, meeqqap atuagas-
saanik imaluunniit atuffan-
neqaatissaanik. Ikiariissu-
nilli qallerpaaq peeraanni
sunaafla oqaluttualiaq tu-
sarnersuliaannaanani iner-
simasumut oqariartuute-
qartarpoq eqqarsaatissaal-
luartunik. Taama periaase-
qarnermigut qallunaat
oqaaseqatigiit isumaat nu-
taanik paasisassanngortit-
taramigit qallunaat oqaasii
meeraanermit sungiusima-
nagit assut takkuitsoornar-
tunik.
Taama ikkami oqaluttua-
liaasa nutserniarneri ajor-
nakusoortuupput. Illuatun-
gaatigut meeqqanut paasi-
nartuusariaqarput, illua-
tungaatigulli aamma oqaat-
sit oqaaseqatigiillu isumaa-
sa isummamikkut arlaleqiu-
saassusiat nutserisutut
isummerllgisariaqarluni.
Frederik Nielsenip oqalut-
tualiaanik »Unnuarianngu-
aq«-mik kalaallisuunngor-
titsinera ataatsimut isigis-
sagaanni meeqqanut naleq-
qussagaanerusutut oqaati-
gisariaaqqoorpoq. Qallu-
naatut allassimaqqaarnera
misissoraanni kalaallisuua-
nullu sanilliullugu tupin-
nanngitsumik oqaluttua-
liortup isummaminik oqaar-
sinut »toqqorterilluni«
oqaatiginiagai ersernerlup-
put.
Isumaliorpunga kalaalli-
suunngortitsinermini inuup
H.C.Andersenip imminut
avatangiisuminullu sammi-
titsilluni oqaatiginninniar-
nera paasinarsassallugu
pingaarnerutissimanngik-
kaa.
Nutsernera 1950-60-ik-
kut missaani suliaavoq, taa-
manikkut Frederik Nielse-
nip oqaluttualiat nutsersi-
masani atuakkanut marlun-
nut avillugit saqqummer-
simmagit. Qujanarpoq atua-
ruminarnerusumik naqillu-
gu, allaatsimullu akuerisaa-
sumut nuullugu maanna
saqqummersinneqarmat.
Assiliartarissaartuuvoq,
meeqqanullu atufTassissuti-
ginerani assiliartai oqaluu-
serilaartassallugit soorlu
nuannissasoq.
H.C. Andersen:
Unn uariannguaq.
Kalaallisut
Frederik Nielsen,
assiliartai
Elisabeth Nyman.
Qupp. 32,
qeratasuumik ungalulik,
akia 112,00 kr.
Atuakkiorfik 1993.