Atuagagdliutit - 07.09.1993, Blaðsíða 5

NR. 4- 1993
PEQQINNISSAQ
angajoqqaanngorlaanut saaffiginnissut
Naalungiarsuup ukiua siulleq
inuunerata sinneranut tunnga-
viliisuusarpoq. Tamatumani
pineqarpoq naartugineqamer-
mi nalaa inunngoreemeratalu
kingorna. Nalungiarsuk inersi-
masut ajungitsunik ajortunillu
pisagaannut killiqanngiusartu-
mik periarfissaqarluni inunn-
gortarpoq.
Inoorlaap sunnertinneqar-
nera alliartomeralu ukiumi
naatsiivimmut, naggorissaru-
maagasssamut, assersuutigi-
neqarsinnaavoq. Iigai qalialu
igalaaminiusut sananeqarput,
naqqalu naatitsiviusussaq is-
sumik naatitsilluartussamik
ulikkaarneqarluni. Naalungiar-
suup naartuulemera nunamut
naggorissarneqartumut asser-
suunneqarsinnnaavoq.
Itumanniit nunamut ilivatit
naatsiiassat assigiinngitsut
imerterlugillu. Naatsiiviullu
siunissaa qanoq ikkumaamer-
soq paarineqarnerata aalajan-
giisuutilerpaa. Akuttunngit-
sukkut imerterlugulu naggo-
rissarsinnaavat »inuussutissa-
qarluartunik«. Naarlaat put-
tussuuttut peqqissaarulluarlu-
git paarilerpatit. Naatsiiviup
naatitsivigineqanngitsuatigo-
orputit mianersorlutit naasu-
piluillu naasimasutpeqqissaar-
lutik piiarlugit. Naasullu kin-
gusinnerusukkut nuannaaru-
taalerumaartut qaamanermik
silaannarimmillu isumassorpa-
tit. Immaqami naasut annerit
kusanarnerillu nivinngarpatit
namminneq qalianut seqiner-
mullu angusiniassammata.
Isumagitwginnitmeq
Naatsiiviit isumaginngitsoor-
sinnaavat. Nuna panerpallaa-
lersinnaavoq qaqutikkullu
naggorissarneqartarluni. Naa-
supiluit naggoreqisut naasut
kusanartut annertoqisumik
nungusarsinnaavai piaartumik
iliuuseqangikkuit.
Inuunermi peqqissimissutaa-
sinnaasut nalugukkit naatsi-
vinnguit kingunerlutsissin-
naavat, allamullu saaffissaa-
rukkuit annersaaniartutullu-
sooq pissuseqalersinnaallutit.
Narrassimaaqalutit naarlaan-
guit træskoonnit tullaaraatit.
Inoorlaap inunngoraangami
inersimasutut ajungitsumik
ajortumik naapertuilluartumil-
luunniit eqqarsaaseq pigineq
ajorpai. Inunngortarpulli kille-
qanngiusartumik periarfissa-
qartitaallutik. Asannittumik
naamagittarnermillu takutitsi-
guit sakkortuuliornermillu
takutitsisanngikkuit taava siu-
nissami inuk peqqissoq asan-
nittoq qanilaartoriu perortissa-
vat.
Perorsaanerit aallaqqaataa-
niit asannittumik tunngave-
qanngippat meeqqap inersima-
leruni sakkortuuliortarnera ta-
tigisaqannginnera avatangiisi-
minullu tunuarsimaanera/ersi-
nera akisussaaffigissavat an-
nertooq.
Naartuneq
Naartunerpit nalaani illit qa-
noq inuunerit naartumut aala-
jangiisuulluinnarpoq. Ukiumi
naatsiivimmut assersuutitsin-
nut uterqikkutta assersuutigi-
neqarsinnaavoq naasussanik
ikkusuereernerup nalaa naar-
laalli suli qaamanermut appa-
kaassimanngitsut. Asuleerne-
runngilluinnarpoq timinnit
paarsilluarneq toqqissisimasu-
millu inuuneq. Eqqarsarluarsi-
manak mianersuaalliornitit
ilinnut kingunerlutitsisartut
naartunnut malunniuttarput.
Meeqqat inunngutsiaannar-
toq - soorlu naatitat puttuter-
laat - eqqarsaatigiuaannassa-
vat qanoq ilillutit naasut kusa-
nangaartut kusamartuutittu-
aannamissaat.
Asannittumik eqqarsartu-
aannarit sapinngisarlu tamaat
naammagittartuugit paasinnit-
tuullutillu.
Naak ajornakusuussagalua-
qisoq meeqqavit avatangiisi-
nut pissusilersuusia paasillugu
malinnaaviginiarniariuk.
Asanninneq asanninnermik
pilersitsisarpoq nakuuserner-
lu nakusernermik.
Inoorlaanguup avatangiisi-
migut ilikkakkani, minnerunn-
gitsumillu angajoqqaaminit,
inuunermi sinneranut attattu-
assavai. Naasupalaat piiarne-
qareerpata naasullu naalluare-
erpata taava naasupiluit naaqq-
qinnissaminnut ajornakusoor-
titaalissapput.
Naarlaannguit tamangajam-
mik parnguppata naasinnaa-
junnaarpataluunniit naasupa-
laallu ukiumi naatsiviit ulik-
kaarpassuk taava kingusinne-
rusukkut naasunut kusanartu-
nut inissaarutissaaq periarfis-
saarutissalluniluunniit. Imma-
qa ilungersornikkut naatsiivip-
pit ilamininngua eqqiarsinnaa-
vat eqqarsaatigisimasatulli pi-
viusunngortissinnaanngilat.
Aattamisartuarneq
Peqqinnissaq saqqummersus-
sani arlalinni angajoqqaann-
gortussanutangajoqqaajulersi-
masunullu peqataajumavoq
meeqqap aallaqqaammut toq-
qissisimasumik perorsarne-
qamissaanut siunnersuinissa-
mut, imaluunniit naatsiivik as-
sersuutigisartagarput eqqaaq-
qikkutsigu, Peqqissaasup
naatsiiviutillit amerlasuut
naatsiivilerisuulluarnissaan-
nut siunnersuuteqarfigeru-
suppaa.
Pissutsit naartumut pingaa-
ruteqarluinnartut sammisas-
savagut inunngorlaallu inuu-
nera ineriartomeralu ilanngul-
lugit - anersaaqqaarneraniit
atualeqqaarnissaata tungaa-
nut.
Siullermik meeraaqqamut
malunnaataalluartut sammis-
savavut peqqissunngornissaa-
nut asannittunngornissaanut
qanilaartunngomissaannullu
pingaarluinnartut. Aammat-
taaq meeraaqqap ineriartorne-
rani akornutaasinnaasut ima-
luunniit timikkut tarnikkullu
sanngiillisitsisinnaasut sam-
misamiarpavut.
Naalungiarsuup asannissusia naammagittassusialu atatiinnarnialugit passuttarukku,
aammalu kamajassusia ajortumillu isumaqassusia mianersorlutit piiarlugit peqqissuullu-
ni, asannittuulluni paasinnilluartuullunilu perornissaanut pisooqataassaasinnaavutit.
Hvis du pusler om det kærlige og det tålmodige hos barnet og forsigtigt luger det aggressive
og uheldige væk, så er du stærkt med virkende til skabelsen af et fremtidigt sundt, kærligt
og forstående menneske. (Ass./Foto: Knud Josefsen)
Naalungiarsuit avatangiisiminit ilinniagassani pingaarnerit angqjoqqaaminnit pissarsiari- Hvad det helt lille menneske lærer fra sine omgivelser, og det er først og fremmst fra sine
sarpai, ilikkakkatillu inuunermik sinnerani attatiinnartarpaat. forældre, vil blive siddende fast resten aflivet. (Ass./Foto: Knud Josefsen)