Atuagagdliutit - 07.09.1993, Blaðsíða 13

Ktmiydia meemrtaar$imamnqimer(u
Niviarsissattaaq ileqqorikkaluarlutik klamydiaqalersinnaasarput
Ullumikkut klamydia Kalaallit
Nunaanni kinguaassiutitigut
nappaatit nalinginnaanersa-
raat. Nuummi gonorrértartu-
nit klamydiamik tunillanne-
qarsimasut quleriaatingajam-
mik amerlanerusarput. Ukiut
tamaasa Nuummi klamydia-
mik tunillanneqarsimasut
500-t missaanniittut paasine-
qartarput.
Gonorré-p bakteriai, gono-
kokkit, ukiut 100-t sinnilaarlu-
git matuma siornatigut nassa-
rineqarsimapput, gonorrértu-
nillu katsorsaasarneq sorsun-
nerup kingunitsianngua aallar-
tilluni. Kisiannili klamydia-p
bakteriai nassaariniapiloorne-
qamerusimapput, taakkumi
gonokokkitulli misiligutitut ti-
gusinermi amerliartortinneq
ajornartuupput. Gonokokkit
amerliartortinneqarsinnaap-
put, ullullu marluk ingerlane-
ranni takuneqarsinnaalertarlu-
tik.
Kisiannili klamydia-p bakte-
riai amerliartussagunik timip
sananeqaataasa uumassusillit
minnersaannik (celle) pisaria-
qartitsisuupput. Taamaam-
mallu klamydia-p bakteriai
amerliartussagunik taamaat-
tumut pulaqqaartariaqartarlu-
tik. Naak bakteriaagaluarlutik
virusitulli amerliartortarput.
Taamaammallu klamydia-p
bakteriai gonorrép bakteriaan-
nit nassaariuminaannerusar-
put.
Kinguaassiutitigut
nappaat
1970-ikkut aallartinneranni
aatsaat klamydia kinguaassiu-
titigut nappaataasoq paasine-
qarpoq, kiisalu 1980-ikkut aal-
lartinneranni aatsaat katsor-
saariaaseq ineriartortinneqa-
lerluni, aatsaalli tamatuma
kingornagut teknikki nutaaq
ajornakusoorpallaannginneru-
soq atorlugu klamydia-mik pi-
moorullugu misissuisoqarta-
lerluni.
Tamannattaaq tunuliaquta-
ralugu Kalaallit Nunaanni
1990-ikkut aallartinneranni
aatsaat klamydia kinguaassiu-
titigut nappaatitut taaneqarta-
lerpoq. Massakkuugallartorlu
Nuummiinnaq misissugassa-
nik tigusisoqartarpoq, ukiut
tamaasa klamydiamut misis-
sugassanik 5.000-nik tigusiso-
qartarluni. Misissugassatut ti-
gusiffigineqartut 10 procentii
tunillatsissimasarput.
- Misissugassat ilumik mis-
issortinnernik tiguneqartar-
put. Arnat misissorneqarneri-
ni misissugassaq vatpindimik
illissap paavata ammarnanit
quullu aqqutaanit peerneqar-
tarpoq. Angutit misissorne-
qartarnerat arnat misissorne-
qartarnerannit annikinnerum-
mat angutinit paasissutissat
annikitsuararsuupput. Taa-
maammallu nalunaarsukkani
arnat klamydiamik nappaatillit
angutinit amerlanerusutut na-
lunaarsorneqarsimapput,
overlæge Harald Moi oqarpoq.
Ikileriarput
Gonorrértut amerlassusaat
70-ikkunnut 80-ikkunnullu na-
leqqiullugu ikileriarsimasoru-
jussuupput. 80-ikkut qiteq-
Overlæge Harald Moi: - Mannissap aqqutai klamydiap bak-
teriaanikmalussajasuararsuupput. Taamatut nappaateqar-
simanerup kingunerisinnaavaa illissap paavatigut naartu-
lerneq, imaluunniit ajornerpaatillugu meerartaarsinnaa-
junnaameq.
Overlæge Harald Moi: - Æggelederne er meget følsomme
overfor klamydia-bakterien. Det kan let betyde, at man bli-
ver gravid udenfor livmoderen, eller i værste tilfælde, at
man bliver steril. (Ass./Foto: Knud Josefsen)
qunneranni tunillatsissimasut
Kalaallit Nunaat tamakkerlugu
amerlassusaat 14.000-t mis-
saannissimagaluarlutik ullu-
mikkut 1.000-t missaannaan-
niilersimapput, imaassinnaa-
vorlu ikinnerulersimasut.
- Gonorrértartut ikileriaru-
jussuarsimanerinut peqqutaa-
sut annersaraat ilagisimasaan-
nik ujarlertamikkut pitsaasu-
mik katsorsaasimasalerneq,
tamatumalu saniatigut aamma
80-ikkut ingerlaneranni inuit
atoqateqartarnerat allannguu-
teqarsimavoq. Siornatigumut
naleqqiullugu inuit ikinneru-
sunik ilaqartalersimapput. Ta-
manna allanngorsimavoq, kisi-
annili massakkut unnuit ta-
maasa allamik ilaqartoqassaar-
simavoq, immaqalu sapaatip
akunnikkaarlugit aatsaat alla-
mik ilaqartarneq pisalersimal-
luni. Kisiannili gonorré inuia-
qatigiit ilaannaanni aalajanger-
simasuni gonorre-mik tunillat-
sittuartartunit atorneqartaler-
simavoq.
- Tamatuma akerlianik kla-
mydia inuiaqatigiinni siam-
marsimaneruvoq. Niviarsis-
sattaaq ileqqorikkaluit klamy-
diamik eqqorneqarsinnaasar-
put. Taamaammallu pisaria-
qarpoq gonorrémik akiuiniar-
nermit allaanerusumik pissu-
silersorluni klamydiamut
akiuunniarnissaq.
- Tamatuma nassatarisaanik
pisariaqartilersimavarput
inuit, pingaartumik inuusuttut
napparsimavinnut misissortik-
kiartornissaannut kajumis-
saartalernissaat.
Ifuamik paasineg
ajomartog
Klamydia iluamik paasineq
ajornartuuvoq. Tunillatsissi-
magaanni tamatigut malunniu-
teqameq ajortuuvoq. Naallu
misissortittut 100 procentiisa
allamik ilaqarnialemerminni
usuup puui atortarsimagaluar-
lugit imminnut ilisarisimallua-
leraagamik atorunnaartarpaat.
Taammaammallu tunillatsitto-
qarsinnaasarpoq.
Klamydia kingullerlutsitsi-
nerpaatilluni amat nalingin-
naasumik naartulerlutik mee-
raartaarsinnaajunnaarneran-
nik kinguneqartarpoq. Tama-
tumattaaq aamma nassatari-
sinnaavaa arnap illissami paa-
vatigut naartulersinnaanera,
taamatullu naartulernermi
inuuneq ulorianartorsiortinne-
qarsinnaavoq. Aammattaaq
klamydia mannissaqarfiit aq-
qutaasigut imaluunniit nag-
gu ssatigut aseruuttoornermik
kinguneqarsinnaasarpoq, an-
gutinullu qinersitsigut ase-
ruuttortitsisinnaalluni.
- Mannisaqat aqqutai klamy-
diap bakteriaanik malussajasu-
ararsuupput. Manissat aqqu-
taanni meqqunnguit malussaa-
teeqqat ajortikkaagata mannis-
sat illissamut ingerlaqqissin-
naajunnaartarput. Tamatuma-
lu nassatarisaanik mannissat
aqqummini nippussinnaasar-
poq, taamaaliillunilu illissap
paavatigut naartusoqalersin-
naasarluni. Tamanna Kalaallit
Nunaani annertuumik siumu-
gassaasarpoq, Harald Moi
oqarpoq.
Incidence of genital Chlamydia trachomatis infection and of
gonorrhoea in Nuuk 1992 and of Chlamydia trachomatis infection in Halmstad,
Sweden 1984 (female) and 1988 (male).
250
200
O.
Z3
O
cn
CD
en
o
150
c
o
_Q
O
- 100
CD
CD
CD
50
0
Nuuk, CT, Halmstad, Nuuk, gc, Nuuk, CT, Halmstad, Nuuk, gc,
women CT, women women men CT, men men
Klamydia ullumikkut Kalaallit Nunaanni kinguaassiutitigut nappaatit nalinginnaanersa-
raat. Piffissami matumani Nuummiinnaq klamydiamik misissuisoqartarpoq, ukiumullu
misissugassat 5.000-t tiguneqartarlutik. Taakkunannga 500-t tunillatsissimasut paasine-
qarpoq.
Klamydia er i dag den mest udbredte kønssygdom i Grønland. Hvert år tages der i Nuuk,
det eneste sted man i dag kan undersøge for klamydia, 5.000 prøver. 500 viser sig at være
positive.