Atuagagdliutit - 07.09.1993, Blaðsíða 9

Biolog Peter Nielsen: - Ka-
laallit Nunaata pisuussu-
taasa uumassusillit ilaan-
nanngui annertuumik pini-
arneqarsinnaasarput. Tas-
sani assersuutitut taaneqar-
sinnaapput aataat, natser-
suit eqalussuillu.
Biolog Peter Nielsen: - Der
er kun ganske få ressourcer
i Grønland, som kan tåle en
større udnyttelse. Det er for
eksempel grønlandssælen,
klapmyds og grønlandsha-
jen. (Ass./Foto: Knud Josef-
sen)
Numtsinni pimøortitap
tmniussinmmi killeøarput
Ukiuni 30-nut tulliuttuni aavartartunut isumalluarfiunngilaq
Ukiuni 100-ni kingullemi tut-
tut uummaniamerannut atu-
gassaritaasut qimerloorutsigit
aavartartut ukiuni 30-ni tul-
liuttuni periarfissarissaarpal-
laanngillat.
Pisat allattorsimaffiisa pi-
soqqat takutippaat nunatsinni
tuttut ikilisarlutillu amerlisar-
tut. Piffissap ilaani tuttoqarlu-
artarsimavoq ilaanili ikilin-
gaatsiartarsimallutik. Allattor-
simaffiup takutippaa tuttut
amerlanerpaanngoraangamik
tamanna ukiuni 20-t miss. sivi-
sussuseqartarsimasoq. Ikili-
nerpaagaangamillu ukiuni 30-
ni sivisussuseqartarsimalluni.
Ullutsinni tuttut ikilinerpaaffi-
aniippugut 8.200-nut naatsor-
someqarsimagamik. 70-kunni
tuttut 100.000 missaaniissan-
gatinneqarput.
Nuup eqqaani tuttut 1850-p
miss. amerlanerpaajusimapput
taamaassimavorlu 1950-kkut
tikillugit. Tuttut aatsaat neri-
sassaqarluartillutik amerliar-
tortarput. Pifffissarli tikissi-
mavarput tuttut amerliartor-
nissaminnut nerisassaqassut-
sip apeqqutaajunnaarfia. Pis-
sutaavoq piniagaavallaarnerat.
Misissuineg
H.C. Petersen-p misissuisi-
manerata takutippaa 1920-miit
1950-p miss., tuttuisatsinnera-
ta nalaanut, kitaani inuit 200-t
inorlugit aavartartuusimasut.
Taakkua 600-t 1000-llu akor-
nanni tuttuttarsimapput. Taa-
mannak pisaqartarsimaneq
tuttuqassutsimut nanertuu-
taasimanngilaq.
Ullumikkut Paamiuniit
Kangaatsiallu iluanni piniar-
nennik inuuniutillit 1.600 sani-
atigooralugulu pinialuttartut
2.700 nalunaarsugaapput, taa-
maammat qularutissaanngilaq
ukiumut tuttut 5.000 6.000-llu
akornanni pisarineqartarsima-
nissaat. Tamanna tuttoqassut-
simut kingunerlutitsisussaa-
voq.
1990-mi aamma ukioq man-
na pisumi nunatsinni tuttunik
kisitsisoqarpoq. Taakkua ki-
sitsinerit imminnut sanilliun-
neqarsinnaapput.
1990-mi kisitsinermi tuttut
16.500-nut naatsorsorneqarsi-
mapput. Ukioq-mannali kisit-
sinermi 8.200-namut naatsor-
someqarsimallutik.
- Nalunngilaiput ukiuni
100-ni kingullemi aatsaat taa-
ma ukiorluutigaluta aasaris-
saarsimanata, isumaqanngi-
langalu taakkua tuttut ikilisi-
manerannut pissutaasut. Tut-
tunniameq annertuallaalersi-
mavoq, taama biolog Peter
Nielsen oqarpoq.
- Qangamut naleqqiullugu
ullutsinni tuttut ikinneralaar-
suanngorput, qangaanerusor-
mi piniartut ikinnerupput suk-
kasuulianillu angallateqaratik.
Piniaqaajunnaartik
Ukioq manna misissuinermi
takusinnaavarput ukiut pinga-
sut matuma siornatigutulli
norrakinneralaarsuusoq.
1990-mi norraat nassaavut ag-
guaqatigiissitsinermi amerlas-
susaat 20 procentiusarput,
93-milu nassaavut 5 procenti-
innnangorsimallutik, toquso-
qartarneralu nalinginnaasima-
qaluni. Tuttut ikiliartussann-
gippata tunngaviatigut tuttut
amerliartuutaannit amerlane-
ranngitsunik pisaqarsinnaaso-
qartariqarpoq. Taammammat
naatsorsuutigaarput amerleri-
aatit agguaqatigiissillugu 8
procentiunissaat imaluunniit
tuttut 650-nissaat.
- Pinngortimik ilisimatuutut
isumaqarpunga ukiumut 600
iml. 700-nik tuttuttaraanni tut-
toqassutsip attassinnaagaa.
Apeqqutaavinnarporli massak-
kut taamaaliortoqassanersoq
imaluunniit ukiut arlallit qaan-
giuppata aatsaat piniaqqusaa-
lissanersut, ukiummi arlallit
eqqisitikkutsigit amerliartor-
nissaat naatsorsuutigisinnaa-
gatsigu. Qularutissaagunann-
gilaq nerisassaqassutsimut
akornusiinngitsumik 8.200-
nik tuttoqarsinnaasoq.
Paasissutissat tamakkut
tunngavigalugit politikkerit
aalajangerput ukiuni marlunni,
tassa juli 1995-p tungaanut tut-
tut eqqissisimatinneqassasut.
- Tuttut amerliartoqqinnis-
saasa periarfissinnissaanut
taamak aalajangerneq tunga-
vissaqarluarpoq, neriuppunga-
lu tamanit paasineqarluaru-
maartoq, Peter Nielsen oqar-
poq.
Kisit sin eg
Ukioq manna tuttunik kisitsi-
neq ikittuunngitsunik assuari-
neqartarsimavoq. Arlalippas-
suit nunatta kitaani kisitsisi-
maneq qaapiartutut isigaat.
1990-mi 93-milu kisitsisima-
nerit assigeeqqissaarput. Tim-
misartoq atorlugu nunat taak-
korpiaat kisitsiffiusimapput.
1990-mi tuttut 4.300-nut tikin-
neqarsimapput ukioq mannali
Peter Nielsen-p piniamermilu
nakkutiginnittuutitap Sisi-
miormiu Hans Mølgård-p tut-
tut 2.000-ngajalluinnaat taku-
simavaat.
- 1990-mi tikitseqataasunit
isigiarsunnerusimanngilagut.
1990-mitut kisitsiviit taakkor-
piaat qulangiuaarsimavavut,
tamaattumik kisitsisimanerit
taakkua marluk assigiinngis-
sutaat salluunngillat, taama
oqarpoq Peter Nielsen.
Timmisartukkut kisitsiner-
mi timmiffissaq aalajangersi-
masoq Nassutuup Sioqqallu
akornanniittoq pilersaarusior-
neqarsimavoq. Ukioq marts-
mi april-milu kisitsinermi
akunnerit 50-it atorneqarsi-
mapput akeqarsimallutillu
400.000,00 kr-nit.
- Taamaammat sumiiffinni
aalajangersimasuniissimann-
ginneraanerit tunngavissa-
qanngilaq timmiffiusussammi
20-25 procentia misissuiffigisi-
mavarput. Nunani allani taama
kisitsisoqartarpoq. Canada-lli
ilaani kisitsinerni kisitsiffiu-
sussap 10 procentertaanni tim-
miffiusarsimavoq.
Kattussimagatiqiinnquit
Timmisartumik kisitsinermi
inuit marluk illugiittarput na-
sittarput saavaniittarpullu
båndoptagerit mikrofonertallit
toortagannguarlu.
- Tuttumik/nik takugaan-
gatta takusagut qassiunersut
båndi-mut immiuttarpavut.
Taamaaligaangattalu nalunaa-
quttap qassinngornera bånd-
imut aamma immiunneqartar-
poq qanga qassinullu tuttunik
takusimanerput qaquguluun-
niit takusinnaaqqullugu. Taak-
ku saniatigut timmisartup su-
miissusia sumut ingerlaarne-
ra, sukkassusia qatsissusialu
nalunaarsorneqartarput taa-
maalilluta sumiissimanerput
nakkutigiuaannarsinnaagatsi-
gu-
- Taamaaliomitsigut immik-
koortukkuutaani tuttunik qas-
sinik takusimanerput malin-
naavigiuaannarsinnaavarput.
Immikkoortukkuutaanilu tak-
usavut ataatsimut kiseriarlugit
nunatami pineqartumik tuttut
amerlassusaat missingersin-
naalersarpavut
Ukioq manna kisitsinermi
immikut maluginiagassaavoq
tuttut amerlagatik eqimattak-
kuutaartut takussaaqimmata.
Eqimattaq ataaseq simamat ti-
killugit tuttuqakkajuppoq.
1994-mi misissuinissamut 1
miil. kr.-nik qinnuteqartoqar-
nikuuvoq, taamatuttaaq 1995-
mi nutaamik misissuinissa-
mut, tamatumuuna nunakkut
kisitsinermut misissuinissa-
mullu atugassanik. Taamaa-
liomikkut tuttut toqusartut
amerlassusaat tuttoqassutsillu
ataqatigiinnerat ilisi asaqarfigi-
nerujumallugu.
Pisuussutit
Peter Nielsen aamma isuma-
qarpoq, nunatta pisuussutaat
uumassusillit pillugit oqallin-
neq kukkusumik tunngave-
qartoq.
- Oqartoqartarpoq nunarput
uumassusilinnik pisuussuter-
passuaqartoq. Oqaaseq pi-
suussuseq aatsaat atorneqar-
sinnaavoq ataavarsinnaasumik
pisuussuteqarutta atorluarsin-
naasatsinnik. Saarulleerunne-
ra qiviarutsigu appanniamissa-
mullu qinnuteqartartut arfineq
marloriaammik amerleriarsi-
mappata tuttunniarsinnaati-
taanerullu killilersorneqaler-
neratigut eqalunniartameq an-
nertusineqarpat, taava nunar-
put uumassusilinnik pisuutut
oqaatigineqarsinnaanngilaq.
Kikkuunersut missingersi-
mavaat inunnut 20.000-nut
nunarput uumassusilinnik pi-
suussutinik tunniussaqarsin-
naasoq.
Pisuussutit annikitsukkuu-
taat annertunerusumik atorlu-
amiarneqarsinnaapput. Soorlu
ataaq, natsersuaq eqalussuar-
lu.
- Annertunerusumilli ator-
luaanissamut umimmak peri-
arfissaavoq. Uumasoq taanna
nerinnattuuvoq, nerisassanul-
lu tapertassatut 60-kkut aallar-
tilaarnerani kitaanut taakku-
ninnga nuussisoqarsimalluni.
- Tamanna 60-kkunni pivoq
taamaaliomissamulli oqallin-
neq 40-kkunni aallartereersi-
mavoq tuttuisannerata nalaa-
ni. Tassalu nussuineq kingusi-
naartuusoq oqaatigineqarsin-
naalluni. 1986-mi umimman-
nik Avanersuarmut nuussiso-
qarpoq, 1987-mi Ivigtuunut
1991-milu Siggummut qanit-
tukkullu Aasiaat kujataani Na-
ternamut. Aappaagu Qeqertar-
suarmut nuussisoqarnissaa ili-
magineqarpoq immaqalu aam-
ma Nuup eqqaanut. Ilimagaara
umimmaat siunissami inuus-
sutissarsiuutaalerumaamis-
saat, Peter Nielsen oqarpoq.
»dyrreservat
Ukioq manna 1990-imilu Isortumiit Sioqqamut tim-
misartumik tuttunik kisitsisoqarpoq. Taamaammal-
lu kisitsinerit taakku marluk imminnut assersuunne-
qarsinnaapput. 1990-imi tuttut 4.300-t kisinneqarput
ukioq mannalu 2.000-erpiaannaat.
Ved rensdyrtællingen i år og den i 1990 blev der lagt
flyvelinier ud fra Nordre Strømfjord til Frederikshåb
Isblink. De to tællinger er derfor helt sammenligneli-
ge. 11990 talte man 4.300 dyr, i år godt 2.000.
cr>