Atuagagdliutit - 14.09.1993, Blaðsíða 13

Jens Thorsen tunuarpoq
Ukiut 42-t pisoqarfioqisut Nunatsinnullu angalanerit 100-t missaanniittut
atorsimavai
NUUK(KK) - Kalaallit Nu-
naanni politikkikkut inuus-
sutissarsiornermilu ineriar-
torneq siumut ingerlalluar-
fiusoq piflissaavoq pissan-
ganarluinnartoq pisoqar-
fiulluaqisorlu. 1950-ikkut
aallartinneranni Kalaallit
Nunaanni ineriartorneq ul-
lumikkut 1993-imi isikku-
misut isikkoqalernissaa tak-
orloorsinnaanngilluinnarsi-
magaluarpara.
Ukiuni qulikkaani kingul-
lerni qallunaat inuutissar-
siorneranni nuimasuulluar-
tut ilaat ukiorpassuarni en-
treprenørselskab-imi Mon-
berg & Thorsen A/S-imi pi-
sortaasimasoq, Jens Thor-
sen, 72-inik ukiulik, Kalaal-
lit Nunaannik nunallu ilua-
ni sullissisarnini pillugu
taamatut naliliivoq.
Nunatsinni Sulisitsisut
Peqatigiiffiata Nuummilu
immikkoortortap aaqqissu-
gaannik Restaurant Kristi-
nemut-mi persuarsiorfiunn-
gikkaluamik ataatsitsimii-
titsinermi naliliinini tusar-
liuppaa. Jens Thorsen nuli-
alu Norge-mi inunngorsi-
masoq Tull Thorsen Kalaal-
lit Nunaanni angalaarnissa-
minnut qaaqquneqarsimap-
put. Qaaqqusisuuvorlu Gre-
enland Contractors, Jens
Thorsen-ip ukiorpassuarni
sullivimmut, Jens Thor-
sen-ip 1952-imi Danish Arc-
tic Contractors A/S-imik
taallugu aallartitseqataafll-
gisimasaanut aammalu
ukiorpaalunni siulittaa-
suufiigisimasaanut sunniu-
teqarsimanera taamaalior-
nermigut malunnartinniar-
lugu.
Periarfissaq atorluaruk
Persuarsiorpallaanngikka-
luarluni oqalunnermini
1951-imi Kalaallit Nunaan-
nut tikeqqaarnini ukiullu
42-it tulliuttut pisimasoqar-
floqisut aammalu Kalaallit
Nunaannut 100-t missaanni
angalasarnini Jens Thor-
sen-ip oqaluttuarai:
- Pisimasorpassuit inuu-
ninnut sunniuteqarsimasut
amerlanersarparujussui na-
laatsornerinnakkut pisar-
put, Jens Thorsen oqarpoq.
Pisoqartillugu iluatsitsine-
rinnakkut najuuttarpunga,
taammaammallu periarfis-
sakka takkukkaagata ator-
luarniartarpakka.
- Aammami Jens Thorsen
nalaatsornerinnakkut Ka-
laallit Nunaannut pisima-
voq.
- 1947-imi inuusuttunn-
guullunga katerlaajuvunga
ingeniør-inngorsimallunga-
lu, taamanilu Danmark na-
jugarput sorsunnersuup na-
laani tigusaanermik misigi-
saqarsimavoq aserorterif-
fiusimaqalunilu. Ingeniør-
itut inuusuttutut Danmark-
imi sanaartugassat annerto-
orsuunngillat, aammalu
taamanikkut USA nunaa-
voq unnersuunneqarluar-
toq. USA-mi pisoqartoru-
jussuuvoq, nuliaralu ilaga-
lugu 1947-imi Los Angeles-
imut aallarpunga. Kisiannili
sulisinnaanermut akuersis-
summik pissarsiniarnerput
ajornartorsiutigaarput,
akuerineqannginnannilu
sanaartoriiusunut ornigu-
teqattaartariaqartarpunga
naqqaniit aallartinniarlun-
ga. Nalaatsornerinnakkut
suliffeqarfik 1951-imi Thu-
le-mi sakkutooqarfiup ilaa-
nik suliassaqalersimasoq
naammattoorpara.
Kalaaleq Igaffimml
Junimi 1951-imi Jens Thor-
sen USA-miit timmisartu-
mik ilaalluni Thule-p Uum-
mannaanut Knud Rasmus-
sen-ip najorsimasaanut ti-
kippoq, tassani sanasorpas-
suit ingeniør-erpassuillu
siuttuuffigiartorlugit.
Thule-mi sakkutooqarfik
Kalaallit Nunaanni sanaar-
tukkat assersuussassaann-
gitsumik annersaraat, al-
laammi Utoqqarmiut Kan-
gerluarsunnguanni erngup
nukinganik innaallagissior-
filiaq m ikivallaangaj appor-
luunniit. Amerikarmiut
inuinnaat 8.000-t sakku-
tuullu 6.000-t aammalu
Umiarsuit 100-t sinnillit
timmisartullu DC-4-it 40-t
sakkutooqarfimmik sana-
nermi suleqataapput. Inuin-
narnit sakkutooqarfilioqa-
taasunit taakkunannga
800-t nunami najugaqarput,
taakkununngalu Jens Thor-
sen ilaavoq, kiisalu sulisar-
tut 7.000-t umiarsuarni na-
jugaqarflusuni North Star
Bugten-imi Wolstenholme
Fjord-imilu nalugaqarput,
suliartornialeraangamillu
aammalumi soraaraanga-
mik ikaataatinik ikaanne-
qartarlutik.
Thule Air Base-p sanane-
qalernerata kingunerisaa-
nik Thule-mi najugallit
Qaanaamut nuutinneqar-
put, tamannalumi oqallisaa-
qaaq. Sulisartut sakkutuul-
lu amerikarmiuusut illoqar-
fimmi innuttanik attave-
qaqqusaanngillat, kisiannili
Jens Thorsen taamaalluni
inissisimafllmminut anger-
larami neqi qalarlaaq nerri-
viup qaanut ilineqarsima-
voq. Piniartup ataatsip ame-
rikarmiut pisaminik avitse-
qatigisimavai.
- Naammi piniartoq, Jens
Thorsen aperivoq.
Amerikarmiut nutaamik
neqitugassaqaleramik nu-
annarigaluarpaat, ksiannili
kalaaleq nereqatigissagu-
nikku imaassinnaavoq kin-
gunerlutsitsisut...
- Taamanili amerlasoor-
passuariarlunga kalaallit
nereqatigisarpakka, nuan-
nivittarporlimi, Jens Thor-
sen Restaurant Kristine-
mut-mi oqarpoq.
Siuartoq
- Jens Thorsen 1951-imi ju-
nimi Nunatta Avannaanut
Thule Air Base-mik sanaqa-
taajartorluni timmisar-
tuunneqarsimanera paasil-
lugu soqutiginarluinnar-
poq, Aqqaluk Lynge inatsi-
sartut isumannaallisaaner-
mut nunanullu allanut poli-
tikkimut ataatsimiititaliami
siulittaasuusoq Jens Thor-
sen-ip ataatsimeeqatigine-
qarneranut peqataasoq
oqarpoq.
USA-p Thule-mut attave-
qalernera aallartippoq sor-
sunnersuup aappaata nalaa-
ni nunaqarfiup Uummman-
nap eqqaani silasiorfissaq
»Bluie West-6« sananeqa-
lermat. Sorsunnersuaq naa-
riarmat sorsunnerlu niller-
toq aallartilluni amerikar-
miut erngerlutik malugiler-
paat Thule-p nunat pissaa-
nilissuit marluut, tassa
USA-p Sovjetunionillu
akornanni inissisimanera
pingaaruteqartorujussuu-
sinnaasoq. 1947-mi USA
Kalaallit Nunaata Canada-
llu avannaani Thule-mi mit-
tarfimmit ujaraaqqanik qal-
likkamit 13 meterisut takis-
suseqartumit aallaaveqarlu-
tik nuna assiliorpaa, tama-
tumalu kingornagut Thule
Air Base-mut pilersaarutit
pinngorput.
15. februar 1951-imi ame-
rikarmiut suliffissuaanne-
ersut Thule-mut pipput,
martsimilu sanasut piareer-
saasussat 600-t tikillutik.
Aatsaat martsip 27-iani
USA Danmarkilu sakkutoo-
qarfissaq pillugu isumaqati-
giinniarnitik aallartippaat,
isumaqatigiissullu aprilip
27-iani atsiorneqarpoq.
Thule Air Base pillugu isu-
maqatigiissutit qallunaat
naalagaaffianit 8. juni 1951-
imi akuerineqarput, kisian-
nili taamani Thorsen-ip su-
leqataasalu sanaartugassa-
rujussuaq aallartereersima-
vaat.
Taamaattumik amerikar-
miut qallunaat nunaataanni
sakkutooqarflmmi sananer-
tik qallunaat naalagaaffia-
jiut isumaqatigiissuteqar-
nissartik sioqqutigaatsiar-
lugu aallatissimavaat. Sule-
riaaseq pissusissamisut in-
gerlanngitsoq - pifllssami
pissusissamisut ingerlann-
gitsumi.
Avammut
tuniniaanermi Isertitat
1952-imi augu stimi entre-
prenørselskabet Monberg &
Thorsen Danish Arctic Con-
tractors-imik aallarneeqa-
taavoq - aallarnigaallu tas-
saavoq qallunaat suliffeqar-
flisa arfinillit amerikarmiut
mittarflinik inuinnaat sa-
naartornerini, assartuiner-
mi, najugaqartitsinermi, ne-
risassanik pilersuinermi,
isertuussaanngitsunik atta-
veqatigiinnermi, qatserisar-
toqarnermi, silasiornermi,
peqqinnissamut tunngasu-
nik sullissinermi aamma
immikkut ittumik sullissi-
nermi akisussaasuulersima-
sut.
DAC-p amerikarmiunut
isumaqatigiissutaat siulleq
1.145.000 dollarinik nale-
qarpoq. Aningaasat taakku
sorsunnersuup kingornani
Danmarkimut aningaasar-
parujussuupput, National-
bankilu akunnermuliuttari-
aqarsimavoq DAC ameri-
karmiut dollariini qularna-
veeqqusiinissaq pisariaqar-
toq qularnaveeqqusiiffigini-
arlugu.
1952-imi septemberimi
Jens Thorsen Kalaallit Nu-
naannut uteqqippoq, uter-
nerminilu DAC-mi sulisus-
sat siulliit ilagai.
Ukiut ingerlanerini Da-
nish Arctic Contractor-ip,
kingusinnerusukkut Green-
land Contractors-inngortup
amerikarmiunut 150-eriar-
luni isumaqatigiissuteqarfi-
galugit sullissereersimavoq.
Taakku nal in gi aningaa-
sanngorlugit 6 milliarder
kroniupput, taamaammallu
1993-imi kronitta nalinga
pissarsiarissagutsigu talli-
mariaatinngortitsisariaqar-
pugut. Danmark nunanik
allanik sullissinermini iser-
titaqangaatsiarsimavoq.
Isumaqatiglissut
pingaarneq
Ukiuni 20-ni siullerni ka-
laallit sakkutooqarfinni su-
lisorineqarnissaat piumane-
qanngilluinnarpoq. Thule
Air Base immikkoorluinnar-
luni inissisimavoq. Aam-
mattaaq DAC sinerissami
kalaalhnik ilinniarsim asu-
nik pissarsiorusussimanngi-
laq, taakkumi inuiaqatigiit
iluanni amerikarmiut sak-
kutooqarfianiinnerminnit
iluaqutaanerusussaapput.
Danish Arctic Contractor
erngerluni qallunaat suli-
sartuisa peqatigiiffiannut
LO-mut sulisuni tamaasa -
900.t 1.200-illu akomanniit-
tut - ilaasortanngortippai.
Jens Thorsen LO-p DAC-llu
suleqatigiinnerat pillugu
nersualaarneqaqaaq, eqqu-
miikkaluartumillu LO-p
Grnlandsudvalg-iani siulit-
taasoq kingusinnerusuusut
LO-rpiami siulittaasunn-
gortarsimapput: Thomas
Nielsen, Knud Christensen
aamma Finn Thorgrimsson,
taamanikkut Kalaallit Nu-
naanniinnermini ilinniar-
tinneqarluarsimasoq.
Saamerliit
Kalaallit sulisartuisa peqa-
tigiiffiat GAS taamaattumik
isumaqatigiissuteqarnissa-
minik kissaateqarsimanngi-
laq, Jens Thorsen-illu oqar-
neratut tamatuma kalaallit
sakkutooqarfinni sulisin-
naanerat akornusersima-
vaa. Suliat tungaasigut aa-
laj an gersim asunik malerua-
gassaqanngikkuni DAC-p
kalaalhnik atorfmitsitsinis-
sani kissaatigisimanngilaa,
ajornartorsiutimmi sulia-
mut tunngasut aaqqinniar-
neqartarneri sivisusarpal-
laaqimmata.
Jens Thorsen-ip 1977-imi
Inngili Qernertumi isuma-
qatigiikkunnaarneq asser-
suutigalugu pingaarnermik
isumaqatigiissuteqarsi-
mannginnerup qanoq kin-
guneqarsinnaanera erseq-
qissarpaa. Taamanikkut
akerleriilernermi GAS Mar-
morilimmi suliumajunnaar-
titsilluni ersarilluinnartu-
mik ukioqqutitsivoq. 31. ok-
tober 1977-imi akerleriin-
neq akissarsiat nalingiisin-
neqalernerisigut aaqqinne-
qarpoq.
Jens Thorsen-ip Philip
Lauritzen-ip atuakkiaa
»Inngili Qernertoq« aliikku-
tassiatut taavaa, kisiannili
pisimasunik sakkortuunik
saqqummersitsiniarnermi-
ni illuatungaannaasiorpal-
laarsimavoq.
- Atuakkap taassuma su-
liumajunnaarnerullu taku-
tippaat qallunaat saamer-
liunerusut Danmarkimi ilu-
atsitsinngikkaluarlutik Ka-
laallit Nunaannut sunniute-
qarsimasut, Jens Thorsen
oqarpoq, kalaallillu sulisar-
tuisa peqatigiiflli 1977-ip
kingornagut qallunaanit
saamerliunerusunit sun-
nerneqartarsimapput, sun-
nerneqarnerallu Kalaallit
Nunaanni sulinerannut ajo-
qutaavoq.
Kalaallit
amerlanerusut
1985-imi Namminersorne-
rullutik Oqartussat Grøn-
lands Baseselskab-imik pi-
lersitsipput, tassuunalu Da-
nish Arctic Contractors-
imut ilanngullutik, taman-
nalu iluatsillugu Danish
Arctic Contractors Green-
land Contractors-inngor-
poq. Kangerlussuarmi Pi-
tufilmmilu pissutsit allann-
gornerisa nassatarisaanik
Greenland Contractors-it-
taaq suliassai allanngorput,
tamatumalu inemerisa pin-
gaarnersaraat Greenland
Contractors-ip kalaallinit
inuusuttunit sungiusarfit-
tut atomeqartalernera.
Massakkumut kalaallit
inuusuttut 15-it 25-illu
akornanni Greenland Con-
tractors-imi ilinniartorine-
qartarput.
Sulisorineqartunit 608-
sunit 103-t kalaaliupput.
Kangerlussuarmi ingerlat-
sineq Mittarfeqarfmnut
nuunneqarsimavoq, tassa-
nilu sulisut 51 procentii ka-
laaliuppu, kisiannili Thule
Air Base-mi suli amerikar-
miunit sakkutooqarfigine-
qartumi sulisut 17 procenti-
innaat kalaaliupput.
- Greenland Contractors-
imi sulisut kalaallit amerli-
artortinneqarnissaannut
suli periarfissaqarpugut,
Jens Thorsen oqarpoq. Su-
liffiit qanoq amerlatigissa-
nersut taassagukkit kukko-
qinuunga, kisiannili ukior-
passuarni sulisut kalaallit
angusarisinnaasaat takusa-
reerlugit Greenland Con-
tractorsimi annertunerusu-
mik suliassaqartitsilernis-
sarput periarfissaqarluar-
poq.
PENGEåPAPIR
10. september 1993
AKTIE TOPUSTE FORLØBNE UGE
Nr Selskab Oms. Bors Off. kurs %-ændr.
1 Finans.selsk. Gefion 43862 1 43.0 54.7
2 DLH 1000 kr. 50 1 1200.0 20.0
3 Faxe Kalkbrud 50 1 925.0 19.7
4 Spændbeton A 102 1 550.0 10.0
5 SkandiaSEK 3365 1 138.0 9.5
6 Dansk Trælastkomp. 1100 1 243.0 8.0
7 Thrige-Ti. B 1000 kr 120 1 270.0 8.0
8 Jyske Bank 38349 1 374.0 7.2
Bemærk! Toplisten er ikke nødvendigvis vor recommendadon.
Udvalgte pengeinstitutter, noteret pr. 10. september 1993:
Den Danske Bank 384-385
Unidanmark 201-204
Bikuben 207-209
Grønlandsbanken 215-218
OBUGATIONER, TOP 10
Nr. Rente Papir Kurs E40%
1 12.00 KRF Danmark 23 S 2020 102.75 7.12
2 12.00 KRF Danmark 22 S 2010 102.80 7.02
3 12.00 KRF Danmark særl rea 12 102.70 6.98
4 7.50 Danmarks Skibskredit 93 99.35 6.97
5 12.00 KRF Danmark Alm Real 12 102.80 6.95
6 12.00 KRF Danmark 93 S 2013 103.00 6.95
7 12.00 Nykredit 2 S 2010 103.00 6.94
8 11.00 KRF Danmark 22 S 2010 100.75 6.67
9 8.00 Dansk Statsgældsbevi 93 99.65 6.64
10 11.00 Nykredit 2 S 2007 101.30 6.58
UDVALGTE VALUTAKURSER PR. 10.09.93
Valuta Notering kontant kontant Rejsechecks
Kob Salg Kob
USD 664.85 654.85 679.85 663.20
GBP 1028.19 1013.19 1051.19 1025.34
DEM 413.85 409.85 418.10 412.85
SEK 84.26 81.26 85.51 83.98
NOK 94.70 91.70 95.95 94.45
FRF 117.69 115.19 120.69 117.34
CHF 472.70 464.70 481.20 471.60
ITL 0.4289 0.3989 0.4389 0.4259
ESB 5.1500 4.9500 5.2900 5.0800
CAD 505.67 490.67 530.67 503.47
JPY 6.2486 6.0486 6.3686 6.2356
Gebyr for kob/salg af kontant valuta DKK 30.00
Gebyr for salg af rejsechecks 2.0% min. DKK 150.00
Gebyr for køb af rejsechecks - pr. eksp. DKK 50,00
Rente på konto 200 i kommende uge:
Saldo Kr. 500.000,- og højere 825% pa. af hele saldoen
Saldo under Kr. 500.000,- 625% pa. af hele saldoen
Saldo under Kr. 200.000,- 2,75% pa.

A
GRØNLANDSBANKEN
Aktieselskab