Atuagagdliutit

Ukioqatigiit
Ataaseq assigiiaat ilaat

Atuagagdliutit - 23.12.1993, Qupperneq 10

Atuagagdliutit - 23.12.1993, Qupperneq 10
70 Nr. 118 ■ 1993 O/i? GRØNLANDSPOSTEN Bussimi naapinneq »Bussimi naapinneq« amap kalaallip Danmarkimi inuunera pillugu atuakkiaavoq ilikkarfiulluarsinnaa- soq. Maaliaaraq Vebæk atuakkiortuuvoq, ullumik- kullu Danmarkimi najugaqarluni. AG-mi nangeqat- taartunngorlugu saqqummertartoq sisamanngor- nerit tamaasa malinnaaffigisinnaavat Kapitel 6 Johannikkut Laarsilu pu- laaqqinngilagut. Taakku- nunnga pulaarnissamut pif- fissaaruppugut. Ikinngutik- ka uannut aggillattaarm ata unnukkut unnuakkullu ni- paanneq ajorpugut. Radio ingerlajuartarpoq Ijemsy- ninngikkutta. Imerluarsi- maaraangattalu aamma ni- paarsaarneq ajorpugut. Malugisarpakka eqqanni inigisallit uannut annuttut. Pingaartumik inissanik nakkutilliisuusoq viceværti annuttarpoq. Allaammi ilaanni naapillugu oqarfi- gaanga unnukkut unnuami- lu nipaanneroqqulluta ataa- siunngitsumik tamnna un- nerluutigisimammassuk. Soqutiginngilarali. Akivara: »Illit sussagakku«! Ullut ilaanni ullaap tun- gaani makinnanga siniffinni nalarusaarlunga matukkut sianerpoq. Isumaliorpunga: »Aamma suna«? Aalariar- nangalu. Aa, mappiunni- anngilara taama uernartiga- lunga. Aammaaqqilluni sak- kortusivilluni sianeqqim- mat makipajuppunga. Pin- gajussaanik sianerniariar- toq matu mapperpara. Ma- tuma silataani arnaq inuu- suttoq kusanartoq, atisaris- soq qeqarpoq aperaluni tas- saanersunga taama atilik tassani najugalik. Angerpa- ra isersinnaanerluni ape- rimmat iseqquara. Paninn- guara atisaqarpiarani nater- mi angalaartoq isertumullu uisalluni isigisoq kisiat isi- gaa. Makittaatiga alinnikuu- soq eqqaallugu atinianngin- nakku kjoleq sinngumma qaagut ativara, annilaara- malu paatsiveerutikujullun- ga sikaritsi ikillugu. Ingim- mat akianut ingippunga isi- galugulu. Torsuusamut ise- rami atini taagaluarpaa su- millu aggerluni. Tupaallan- nersuarmilli oqaasiinik paa- sisaqanngilanga. Oqaaseq ataasiinnaq eqqaamavara tassa »meeraq«. Oqaaseq taanna taagaa eqqaamava- ra. Taamaattumik naalaru- lullunga isigaara. Oqarpoq »paasiviuk sooq aggersun- ga«? Akinnginnanni nangip- P°q: »Børneværnemit agger- punga«, akivoq. »Tassa suna«? aperaanga. »Tassa meeqqanut innal- lisaalliorfik, meeqqat anger- larsimaffimminni paariner- sartagaat«. Taama oqarmat aperipallappunga: »Sooq uannut aggerpit«? »Unnerluutigineqarsima- gavit meeqqat iluamik paa- rinngikkit. Taamaassappat tigusariaqassagatsigu. Un- nerluut ilumoornersoq paa- siniarlugu maannartitaa- vunga. Ullumili aggernera sioorasaarutaannaavoq. Unnerluutigineqaqqissaga- luaruilli meeraq tigusaria- qassavarput. Neriuppunga taamaaliortariaqassanata.« Soorlumi ilukkut pana- mik kapineqarlunga. Nip- pallunga oqarasuarpunga: »Uanga meerara paarillu- arpara! Naamerluinnaq uannit tiguneqassanngi- laq«! Qissaserlunga Emiliann- guaq saninni qeqartoq tigu- pallallugu sarlissiuppara, sakissannullu pakkullugu oqarpunga: »Pisuannik ar- saarneqassanngilanga. Tas- sa aajunannguaq pisuara«! Paninnguara taama ilior- ninnik annilaarsimalluni ta- tamittutut qissaserpoq, eqe- ruloorsimaneralu ippigisi- mallugu peerniarpoq ajat- tarlunga talinnguaminik. Aqqanngilarli. Seeqqunni qerattaannarluni qiavoq. »Sallusumik unnerluuti- gineqarsimavunga! Qular- nanngilaq taassuma vice- værtip sallutigisimavaanga taannarsuaq uannut ajor- tuugami! Tassa sallu illit upperiniarpiuk«? Paninn- guara natermut aqqarteri- arlugu pappiaqqamik igaf- fiup allanitaanik ilanngarsi- vunga kakkissoriarlunga isersimasora pivara nangil- lungalu: »Niviarsiaranngu- aq una kiserluinnaat inuu- ninni pigaara uima ikkati- gimmanga. Taannannguaq tigugaluarussiuk uanga to- quguma iluarnerutissava- ra«. Taama oqarlungalu pa- ninnguara tigoqqippara in- gillungalu sarlissiuUugu qi- aqqilerlunga. Arnaq isersimasiga anim- mat sajuttorsuuvunga anni- laarsimallunga aamma na- lungau panninnguara ajunnginnerusumik paari- sassarisimagaluarlugu. »Qanormi ilillunga ajunn- ginnerusumik pissavara? Anissaguma qimatsivissa- qartinngilara. Meeqqanut paaqqinnittarfimmi inissa- qanngilaq. Uiga allamik ar- naateqarpaluppoq. Nuann- naarnanga inuullunga ajunngitsuliortuarsinnaa- vunga«? Imminut tuppaller- sarpunga. Hardy ualikkut isermat oqarfigaara: »Taama tuk- kullattaartigalutit uannut nuuinnaruit ajunnginne- russaaq. Uanniinnangajak nérisaqarputit. Emilie ilaannikkut paarisassavat. Nerisatit taamaalillutit aki- lissavatit«. »Sooq akiliinissara oqa- luuserilerpiuk? Ilinniittar- nera taama iluaritigalugu oqartarlutit. Uiimmi tikeri- ataassagaluarpat qanoq oqassagavit?« Akivoq. »Erik uanga sussarinngi- lara. Tikikkumaguni tikik- kumaarpoq. AUaffigereer- para tikikkuni uannut in- gerlaqqunagu«! Akivara. Uffa nalunagu ningarner- mit uiga soqutiginngitsuu- saarlugu. Hardylu uannut nooqqusimagiga arnap iser- simasugisimasama oqaasii piinnarlugit. Hardy uannut nuuppat angerlarsimaneru- lersinnaagama. Qaammatini kingullerni Hardy angutaatigisimavara. Qangali qaninniartuartoq angutipalaakujuusorli paa- seriarakku soqutiginngik- kaluarakku, tusartinneqari- arama Erik qaqortumi ar- naatilik narrugiunnaarlugu piumaqimmat angutaasiup- para. Suliffeqanngimmami . ilaanni uanni ullisarpoq, imaallaat ilaqutaqartarpu- gut. Qamuunaii neriuppun- ga Erik tikippat tammassa- soq, uagullu aappariinerput iluarsiumaartoq. Qanorli ililluni iluarsiumaartoq isu- maliutigineq saperpara taa- ma aseroreertigisoq. Hardy uannut nuuppoq. Erik isumaqatigiissut ma- lillugu qaammatit arfineq pingasut nunatsinniittus- saavoq. Maanna angerlarfis- saa qanilligaluartoq ullo- qannginnama qaqugorpiaq tikinnissaa naluara. Unnuit ilaanni Hardymut oqarpunga arnaqatinnut pulaarniarama Emilia paa- reqqullugu aninngilluin- naqqullugulu. Unnuaroqisoq angerlara- ma matukkut sianerpunga Hardyp mappiutissamman- ga. Ilimaginngeqisamali mappiuppaanga. Erip anno- qaluni matu mapperlugulu ulussakkut isappaanga su- kannersumik oqarluni: »Tassa taamak meerarput paaraajuk«, Annilaarlunga kamaam- merlungalu akivara: »Ajunngitsumik paaraara! Paarsisoqartoq anivunga. AngutipaJaaq! TikillutiUu nuliat isattalerrpat«! »Pisassat pivat! Salloqit- tassanngilarma. Kisimiittoq iserpunga, sivisuumik iser- simareerpunga«. »Qanormi ilillutit iseravit matu pamaarsimasoq iser- simasoqanngippat«? »Qanoq ilillunga isernera illit susassarinngilat! Matu- luunniit parnaarsimagalu- arpat iserniaruma isissaan- ga inigisannut«. »Matuer- saateqanngilatit, eqqunngi- laq inoqanngitsoq iserlutit. Illmuna paarsisiga anisissi- magit«! »Oqarfigereerpakkit qa- noq ilillunga uanga nammi- neq inigisannut isernissara uannut ajornatoqanngitsoq, illit tamanna isumakuluuti- gissanngilat! Akinngali, so- oq meeraq kisimiittoq taa- ma sivisutigisumik unnuak- kut qimassimaviuk«? »Oqareerpunga paarsisu- lik anivunga. Kavaajara pe- erlugu issiaviup tunuanut ileriaraluarakku natermut nakkartoq ilaginnarpara eq- qarsaatikka ulappusermata kisiannili paatsiveqaratik. Isumaliorpunga viceværtip mappiussimavaa, immaqalu pitsaanngitsumik unikkaa- risimavaanga. Hardypalaa- kasik anisimavoq. Ila iseria- taassappat Erip iluartis- sanngUaa taamallu ilua- rinngereertigalugu. Isinngi- larli, ullunilu tullerni, tupi- ginnilara ilaanni ullut arlal- lit tammaqqasarmat. Ingit- tunga talikkut tigoruloor- lunga nikuitippaanga oqar- lunilu: »Kakkaak, aasarsuaq an- ingaasanik nassissorpassi inigisaqartillusi nerisaqar- tillusilu. Mikinerpaaq iliuu- tissaraluit tassa inigisaq meerapullu paaralugit. Qa- norli iliorsimavit«? Issiaviup taliusaa ajaper- lugu qialerpunga. »Ajjaa, aj- jaa« kisiat nipigaara. »Aasiit qianeq sakkugini- alerpat. Massakkulli taman- na iluaqutigissanngilat! Kil- lissarput tikipparput. Piu- maguma anisissavakkit. An- iguit kisivit anissaatit mee- raq nassarnagu«! Nipiliornitsinnit paninn- guarput iterpallappoq qia- lerluni. Angutaata sinittar- fimmut iserfigipallappaa. Tigupallariarlugu oqarfiger- pallakkaa tusaavara: »Ataa- tanuna«! Meeqqap paaserpiarunar- nagu suli qiasoq annimma- gu tiguara. Pakkullugu sin- nassalerpara arriitsumik or- faallugu, oqqannerput ininnginngutsiarmat oqaa- siss£ikka piareersaatigalugit Erik immiamik kuiseqqit- toq pujOortarlunilu. Emiliannguaq sinileqqim- mat oqallinneq imaluunniit oqqanneq nangipparput. Ui- laanngulersoq Erik nalaa- saarfimmi sinilermat utaq- qilaarsinnarlunga nipaar- saavillunga taskera immer- para atisaminernik, pin- gaartumik meeqqap atisaa- nik aningaasaatikkalu ikil- lugit. Assut mianersorlunga Emiliannguaq siniffianit ti- guara siniusartoq mamartu- nik piareersimasannik qa- ninnguanut mangussillun- ga. Oqummikkani millua- taarpaa iluamillu iterani, assut uernarluni tuinnut palugami sinileqqippoq. Unittaqattaarlunga aniar- torpunga Erip qannguinera- lugaasut inissinneqarfigi- * * * * & $ $ * & # * & * $ $ # * * * * * * * SIK-p juttllisiorluamissassmiiik ukiumullu nutaamut iserlttarnissassirniik kissaappaasi 1993-imilu vSiileqatigiilltiarsiinaiiitsiiiiiut m % * 0 é * * & $ $ * $ $ * SU $ Si! $ Si! $ si! si! Si! * Si! ^E Si! s& Si! Si! S|! SIK-ml siulersuisuunerit sulisullu sinnerlugit: På hovedbestyrelsens og medarbejdernes vegne: TVANGSSALG Efter begæring af advokat Henrik Hey, Box 510,3900 Nuuk, pa vegne en panthaver afholdes der tvangssalg over ejendommen: B 230 af Qaqortoq by’s koordinater 659/412, beliggende Storesøvej, 3920 Qaqortoq. Tvangssalg sker i overensstemmelse med reglerne i bekendtgørelse nr. 201 af den 3. maj 1978. Ejendommen er en forretningsejendom med et brut- toetageareal på 76 kvm. opført i 1958. Ejendommen indeholder eet stort rum og er beliggende på fjeld- skråning med udsigt over Storesøen. Enhver interesseret opfordres til at fremkomme med skriftligt bud på køb af ejendommen. En kopi af de vedtagne tvangssalgsvilkår og en tvangssalgsopstilling kan rekvireres hos: Advokat Henrik Hey, Box 510, 3900 Nuuk tlf. 2 12 52, telefax 2 58 77 Journal nr. 7799-18. I medfør af bekendtgørelsens § 3,2 opfordres alle, der mener at have uregistrerede rettigheder til oven- nævnte ejendom om. inden endeligt tvangssalg at an- melde disse overfor Landsretten i Grønland. Rettig- heder, der ikke er gjort gældende inden tvangssalget, fortabes. Endeligt tvangssalgsmøde afholdes i Grønlands Landsret, Tjalfesvej 1, retsal 3, 3900 Nuuk: Tirsdag, den 11. januar 1994 kl. 10.00. Skriftlige tilbud kan fremsendes til advokat Henrik Hey. Et skriftligt tilbud må være endeligt fastsat til et bestemt beløb og skal være advokatkontoret i hænde senest fredag den 10. januar 1994 kr. 16.00. På tvangssalget vil eventuelle tilbud blive fremlagt, ligesom der for de mødende vil være mulighed for mundtlige overbud. Nuuk, den 14. december 1993. Landsdommeren i Grønland Box 1040 ■ 3900 Nuuk Tlf. 2 42 00 • Fax 2 39 75

x

Atuagagdliutit

Direct Links

Hvis du vil linke til denne avis/magasin, skal du bruge disse links:

Link til denne avis/magasin: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Link til dette eksemplar:

Link til denne side:

Link til denne artikel:

Venligst ikke link direkte til billeder eller PDfs på Timarit.is, da sådanne webadresser kan ændres uden advarsel. Brug venligst de angivne webadresser for at linke til sitet.