Atuagagdliutit - 18.01.1994, Blaðsíða 6

6

Nr. 4 • 1994
GRØNLANDSPOSTEN
Nunatsinni pisinnaasatigut
»kalaalinngorsaaneq« pillugu
All.: Robert Petersen
Qallunaatut oqaaseq »pro-
fession« isumaqarpoq ’ator-
fik inuuniutigisaq’, oqaaser-
lu »professionel« isumaqar-
luni ’atorfippalaartoq’, isu-
magalugu siliap aningaasar-
siutiginera, aammali isu-
maata ilagalugu suliassap
ilai suulluunniit eqarinagit
naammassineqarsinnaassa-
sut. Isumaata ilaa kingulleq
uani sammineqarniarpoq.
Inuiattut allanngoriartor-
nitta ullumikkut killiffigaa
atortorissaarutitigut sulial-
lu tungaasigut suut tamaa-
sa naammassisarsinnaalis-
sagivut, tamaasa naamma-
ginartumik suliarisinnaas-
sallugit. Inuiaat kalaallisut
siamasitsigalutik nunaqar-
tut qularnanngitsumik inui-
annut eqimattaanerullutik
nunaqartunut naleqqiullu-
git inunnit amerlanerusunit
sulissunneqariaqarput. Isu-
maqartoqarsinnaavoq inui-
aat taama ikitsigisut sulis-
sunniarnerat ilungersuut-
tariaqarpallaassanngitsoq,
kisianni tassani suliassap
pitsaasumik akunnaanne-
rusumillu naammassisin-
naanissaa sianigisariaqar-
poq, taamaanngippammi
inunnik sullissineq anner-
tuumik akitsorsinnaammat.
Kalaallit itsaq pissusiat,
inoqutigiit qulaatigut alla-
nik pisortaqaratik, nunasi-
aalernitsinni ima kingune-
qarsinaasoq inoqutigiit qu-
laatigut allanik pisortaqara-
tik, nunasiaalernitsinni ima
kinguneqarsimavoq inoqu-
tigiit amerlanerusut akor-
nanni aaqqittariaqartut nu-
nasiaqartut atorfilittaannit
suliarineqartarlutik. Taa-
matut inuiattut ingerlanne-
qarnerput kinguaariinni
ima amerlatigisuni pisima-
voq sungiunneqarluni allaq-
qussinaanngitsutut isigine-
qarlerluni, taassuma kingu-
neraa isuma inoqutigiinni
ilaasortat inoqutigiit nam-
minneq atorfissaqartitaan-
nik sammisaqartussaasut,
taamaattumillu aamma inu-
it allat assuariissinnaanerat
akuliuffissarinngisaattut
isigineqartarluni. Pissutsit
taamaammata nunasiaqar-
nerup atorfllittaasa inoquti-
giit arlariit akornanni ajor-
nartorsiutaasinnaasut
ataatsimullu iluaqutiginia-
qassartaat suliassariler-
paat. Taakku namminneq,
kalaallillumi, taamani isu-
maqartarput inuiaqatigiit
suliassartaat qallunaanit
isumagineqarpata pitsaa-
nerpaassasoq. Isumaliortaa-
seq taamaattoq qimakkiar-
tuaarneqarpoq, kisianni
namminersornerulereernit-
ta kingornatigut aamma
isuma taanna tutsiuttarpoq,
ilaatigut avataaniit agger-
sitsisariaqarnitta uparuar-
neqartarneratigut, ilaati-
gullu »kalaallisut isumalior-
tarneq« aammalu »qallu-
naatut isumaliortarneq«
oqaatigineqaraangata ilaan-
ni imatut nipeqartumik suli
qallunaat sullissisussatut
kalaallillu sulissutassatut
takorloorneqartarpu t.
Taamatut eqqarsartar-
nermi nunatsinni ukiut qu-
likkuutaat matuma siorna-
gut pisartut suli sunniute-
qarsorinartarput. 1980-ik-
kut ilanngullugit tusartaan-
narpara qallunaat suliamin-
nik ulapputilittut aningaa-
sanillu niaqormiullittut eq-
qartorneqartartut, illuatu-
ngiliunneqartarlutik kalaal-
lit inoqatiminnik soqutigin-
ninnerusutut isigineqartar-
lutik. Taannami aamma eq-
qortortaqarunarpoq, kisian-
ni kalaallinik qallunaanillu
taamatutu immikkoortitsi-
niarneq soorunami ingasap-
poq. Taamatut isummat aa-
lajangiusssatutu isikkullit
1950-ikkunni 1960-ikkunni-
lu nunatta piorsarnerata
ulapputigineqalernerani pi-
sunit aallaaveqarsinnaap-
put. Taamani ppilersaarusi-
at aningaaasartaallu Dan-
markimit aaqqissugaapput,
aammali suliassartaasa
naammassiniarneranni
anguterpassuit aggersitat
sulisuupput. Ilaquttatik qi-
mallugit aningaasarsipal-
lanniarlutillu - immaqa ila-
quttaminnut angerlapallan-
niassagamik - sullipput,
qaangiuttooqattaarlutik, ar-
fminngornikkut, ilaannilu-
mi sapaatikkut, sulisarlu-
tik, imalu ulapputsigipput
nunaqqatigilikkaminnut
ajuliunnissamut ilarpassui
piffissaqaratik. Soorluuna
pissutsit tamakku tunulia-
qutaralugit qallunaanik ka-
laallinillu »sullissisutut«
»sullissatullu« immikkoor-
titsineq suli oqaatiginiarne-
qartartoq.
Taamatut isumaliortaa-
seq namminersornerulersi-
manitsinnut tulluanngilaq,
aamma inuiattut silarsuar-
miut akirnanni inissinnit-
sinnut tulluanngilaq, maan-
nami ikikkaluarluta siama-
sikkaluarlutalu inuutissar-
siomikkut unammilersin-
naanissaq aamma pingaarti-
leratsigut. Soorunami taa-
matut inissisimanerput
aamma paasinnittarnitsin-
nut sunniuteqarpoq. Ka-
laallinik qallunaanillu im-
mikkoortitsisarnermi assi-
giinngissutit ikinnerulersu-
tut ipput. Ullumikkut nu-
natsinni sulifliutit nunat-
sinnik sullissisutut isigine-
qarnerujussuanngorput, ki-
mit pigineqarnerat nipputi-
gineqarpallaarunnaarluni,
aammalu piginnittut oqaat-
sinik sorlernik atuinerat
aamma tusarsaannginneru-
lerpoq. Tassani inuit sunik
atugaqarnerat inuinnut sor-
lernut qanoq tunngatinne-
qartiginersoq nalorninarsi-
sarpoq. Qanga KGH-p inui-
aat akornanni suliassat: pi-
ulersuineq, tunisassiorneq,
aningaaseriveqarneq, angal-
lanneq ilaalu ilanngullugit
kisermaakkallarmagit ta-
manna aamma taamaattari-
aqartutut takorloorneqarta-
runarpoq. Inuiaqatigiit aaq-
qissuunnerat nutaaq ersit-
sunik takussu tissar talik
ilinniartitaanikkullu nu-
taanngorsaaneq inunnut
oqariartuuteqartutut ipput
inuiat ataasiakkaat naala-
gaaffiullu akornanni allatut
aaqqissuussisoqarsinnaa-
soq. Nutaat pisut tamakku
ukiut qulikkuutaat amer-
lanngitsut matuma siorna-
tigut aatsaat pipput.
1970-ikkunni malunnar-
sisumik allanngoriartuler-
neq ilinniarfiusinnaasut
Danmarkimiit nunatsinnut
nussukkat amerliartulerne-
rat suli ingerlavoq. Nunat-
sinni ilinniarfiusinnaasut
amerliartortut ilinniarner-
tuunngorniarnermik uni-
versiteteqalernermik suli-
nermillu ilinniarfinnik ila-
qarput, taamalu kalaallinik
sulUissisoqarsinnaaneq alli-
artorpoq. Soorunami suli
ilinniartitsisut pisortallu
amerlasuunik qallunaarta-
qarput. Isumaqarpunga
namminersornerulernitsi-
gut akisussaaffullu nunat-
sinnut nussorneqarnerati-
gut qallunaat atorfillit ajor-
nartorsiutigisartagassaasa
ilaat miUisinneqassasoq,
tassa inunnik sullissanik
nuannarisaqarneq atorfinit-
sitsisunullu ilumoorniar-
neq. Nunatsinnut ministee-
riap atorfllittaasa sullissa-
minnut atorfeqarfimmin-
nullu ilumoorniarnerat ka-
laallit naalagaaffiullu akor-
nanni avissimasutut ippoq.
Maannakkut qallunaat tiki-
sitat nunaqqatigiit akornan-
niinnerulerput, namminer-
somerullutillu oqartussanit
atorfinitsitaallutik, taamalu
sulinermi ilumoorfigisassat
akerleriinngitsutut isigineq
ajornannginnerulissapput.
Maannakkut qallunaat nu-
natsinniittut siornatigumut
naleqqiullugu sivisunerusu-
mik tamaaniittalernerat
aamma immini inooqataa-
sinnaanermut tapertaasin-
naassaaq, massa naalakker-
suinikkut qiterisap isorliu-
nerusullu assigiingissutaat
nungunngikkaluartoq. Taa-
matut pisoqarnera aamma
sullissinikkut »kalaalin-
ngorsaanermut« ilapittuu-
taassaaq. Tamatuma kingu-
nerisa ilagaat nunatsinni
ilinniarnermi nunatsinni
pissutsit aamma qanillat-
torneqarnerat. Tassanilu pi-
ngaaruteqartut ilagaat suli-
assat qanoq naammassine-
qarsinnaanerat nunatsinni
pqartussaasunit ilusilerne-
qariartormat. Tassani taa-
neqarsinnaasoq alla pingaa-
rutilik unaavoq aamma ka-
laallit atorfinnut qulliune-
rusunut anngunnerat.
Tassami ilinniarluarsi-
masunik sulisoqartariaqar-
neq malunnartumik erser-
qissiartorpoq inuiaat akor-
nanni pisartut ilisimanis-
saat siornatigornit oqi-
maannerulermat. Inuiaat
akornanni aaqqissuuttaris-
sat annertusiartorput, taa-
maattumillu piffissanngo-
runarpoq eqqarsaatigissal-
lugu sutigut allatigut ka-
laallit naluninnut naleqqut-
tumik sullissisussatut piuk-
kunnarsartariaqalinngin-
nersut. Tassami avatitsinni
pisartunit sunnigaasinnaa-
vugut, sunnerneqartarluta-
lumi, taamaattumik nutaa-
mik pisoqaqqajaaleraangat
ilanngullugu sullissisussa-
nik piareersimanissaq eq-
qarsaatigisariaqartassaaq.
Qanittukkut Danmarkimi
oqallinnermi nunatsinni eq-
qartuussisoqarnikkut ilin-
niarsimasunik annertune-
rusumik sulisoqarnissaq eq-
qartorneqarpoq, tassa eq-
qartuussisut suliaasa ilaat,
pingaartumik inuit isuma-
qatigiinngittarnerannut
tunngasut imaannaajun-
naariartormata. Aamma
taanna isumaliutigineqar-
sinnaassaaq nutaanik piso-
qartillugu avataaniit suli-
sussarsiornissaq taamaat-
tuartussatut takorloornagu.
Tassa »paasisimasallit« nu-
natsinni amerlisarsinnaas-
savavut. Tamatumani isu-
maga imaanngikkaluarpoq
suut ilinniartariaqartut ta-
marmik nunatsinni ilinniar-
feqalernermik kinguneqar-
tariaqartut. Tassani paasi-
niartariaqarpavut sulUssisi-
sussatut atorfissaqartitavut
qassiunersut, ilinniarnerlu
qanoq akisutigisoq aallartis-
saneripput. Tassami nunar-
put qimallugu ilinniariar-
tortarnissamik isuma taa-
maatiinnarsinnaanngilar-
put, kisianni nunatsinnut
naleqqu ttuu sariaqaru tu t,
akisu naar pallaarnagillu
ilinniartitsissutaasinnaasut
salliuttariaqarpavut.
Sullissisussatut piukkun-
nassuseq pikkorissusiinnar-
miinngilaq. Aammali sulia-
mut tunniussimaneq pisari-
aqarpoq suliaq aningaasar-
siutaannartut pinnagu,
aammali inernera inuttami-
nut tulluusimaarutissatut
pingaaruteqassappat. Sulia-
mut tunniusimaneq ilu-
moornerlu sulissussilluar-
sinnaanerup sulipalaarne-
rullu assigiinngissutaannut
ilaavoq. Suliamut tunniusi-
magaanni suliaq inipallari-
arlugu aningaasarsiutigi-
pallannissaa tunulliuttaria-
qarpoq, kisianni tassaniip-
poq suliap peqqisaarussap
pissusissamisut inikkap tul-
luusimaarutigisinnaanera.
Siornatigut ataatap inuuni-
utaa qitornat »kingornutta-
rallaramikku« meeraaner-
minnilli suliamut tunniusi-
masariaqarnermik isuma
pigilereerajuppaat. Sulia-
mut tunniusimanissamik
isuma ullumikkut taamatut
kingornukkuminaanneru-
lerpoq suliat ilaqutariit ilu-
anni nanginneqartarnerat
annikilleqimmat, allanilli
immikkut ilinniarsimasu-
nik ilinniartitsisoqarnikkut
anguneqartalerluni. Imma-
qalu suliassamik ilinniagas-
samillu qinersinermi suliap
nuannersortai nalunngisat
sallinngorniartarlutik. Suli-
assarli sunaluunniit aamma
qasunarsinnaasunik ilaqar-
tarpoq, tunniusimanikkulli
suliap kajuminnanngitsor-
tai nuannernerusortaanut
aqqutitut isigineqarsinnaa-
sarput.
Taamaattumik aamma
inuit suliaminnut isiginnin-
nerat sunnerniagassanut
ilaasariaqassaaq, suliaq
inuunermi pingaartitanut
annertunerusumik sunniu-
teqassappat.
BOGHOLDER
søges
Til at forestå vort bogholderi og udføre enkelte sekretær-
opgaver søges en bogholder.
Stillingen besættes som en halvdagsstilling.
Henvendelser vedrørende stillingen og skriftlig ansøgning
vedlagt relevante eksamensbeviser og referencer rettes til
advokat Kield-Gustav Erichsen.
Kønig, Homann & Erichsen
ADVOKATFIRMA
FJELDVEJ 16 • POSTBOX 59 • DK-3900 NUUK
TELEFON (299)2 U 70 • TELEFAX (299) 2 4117
I konkursboel
Diskobyg A/S
Vandbakkevej 793, Dulissat
holdes afsluttende skiftesamling
onsdag, den 2. februar 1994 kl. 11.00
til stadfæstelse af udkast til udlodning med en
dividende på 37,65 til priviligerede krav.
Udkastet ligger til eftersyn i skifteretten. Udbeta-
ling foretages 4 uger efter stadfæstelsen, med-
mindre anke forinden er sket.
Skiftesamlingen afholdes i Grønlands Landsret,
retssal 3, Tjalfevej 1, 3900 Nuuk.
Grønlands Landsret
den 5. januar 1994.