Atuagagdliutit - 18.01.1994, Blaðsíða 15

Nr. 4 • 1994
75
M
7/focca^ci^c&%x.€'S€'
GRØNLANDSPOSTEN
Ikinngutinut nutaarsiassat...
All.: Jan Petersen
KNR-imi nutaarsiassaleriumajunnaaqqanermut ilassut
Nalinginnaasumik ikun-
ngutigiittut attaveqaatit er-
linnarnerit ilagigujaat oqa-
loqatigiilluartarnerit qiim-
massaqatigiittarnerit kiisa-
lu isumalluarsaarisarnerit,
inuunerup ulluinnarnisut
innginneranik illugiinni na-
leqalersitsisuusoq aamma
atugarisat ingerlaannarnis-
saannikk arlaatigut isuma-
qalersitsisoq, erligisariaqar-
pullu akunnerni eqqarsaati-
nut ilungersuutinut aamma
anguniakkanut avatangiisi-
nit misigiuakkanit akerliu-
suummata; isigisanit taku-
sanit paasititanit. Tusakka-
nit tusaasanit ilisimatitanit.
Misigisanit malugisanit
qaammaassanit.
KNR-ip nutaarsiassaati-
gisartagai Bosniami toqu-
taasimasut aamma palæsti-
nami ikiligaasimasut qassi-
unerinik imaluunniit IRA-
mut aamma KGB-mut tun-
ngasut pisarsimasut aliana-
mik sussaanngitsut, ikin-
ngummut tusarnaartartu-
mut sutigut qiimmassaataa-
sarlutillu isumalluarsaari-
sarnersut nalilerniartaria-
qalerpoq, tamatumani ka-
laallit inuiaqatigiittut pisu-
artunik tunngaviusumik ili-
simasaqartinerulernissaat
sakkortunerpaamik siunni-
ussimallugu.
Ikinngutigiinneq uterfi-
geqqeriaraanni paasisassa-
nik pissarsiaqarfiusinnaas-
saaq.
Avatangiisini pisunik
inuk eqqarsartitaajuarpoq
qanoq pissusilersornissami-
nik kajumissarneqarlunilu-
sooq piffissap ingerlanerani
atugassaminik, ikinngut
nutaarsiassaqarfigilluarsi-
matillugu inuup massak-
korpiaq atugaanik atttuin-
ngitsoortanngilaq nuan-
naarnermik, kakkaak nuan-
naarnaq nukeqaq tamanit
miserratissaanngitsumik.
Nukik pilersinneqartar-
toq allanut qanigisanut sun-
niutinngitsoortanngilaq nu-
annaarnerup allaassutaati-
gut assigiinngitsorpassuar-
tigut, aamma ikinngutaa-
sup tusarlerfigisaanut qani-
gisaanullu allanut sunniut-
tarmat arlalippassuarnut,
marloqiusamik nuannaar-
nermik paasinnittarnerput
qiviariartigu.
Inuup ileqqoraa nuanner-
soq tusartiinnarnagu aam-
mali pissusilersuutimigut
takutissinnaanngortarlugu
qiimanerusutut uummaa-
rinnerusutulluunniit, »ni-
kallungarpasingaaravit?«
tassaavoq isikkukkut pissu-
serisakkut takuneqartar-
toq, eqqarsarsinnaanerup
nuannaarneq inummut
inuppalaartitsissutigitippa-
gu avatangiiserisanut isu-
malluarsaarissutigisarsi-
massavaa.
Nutaarsiassat uterfigeq-
qikkaanni ilisimasaqartitsi-
nerulernissaq eqqarsaatiga-
lugu isumalluarsaarinermik
neqitaqartoq tikkuarlugu,
ullormiit ullormut pingaso-
riarluni inuusunneq tamaat
ikinnguttut tusarnaartak-
kami ujaraanni, »killilersu-
gaanani oqarsinnaatitaa-
neq« oqummersaliullugu
nutaarsiassaleriunnaarsin-
naasoqarpat »inuiaqatigiin-
nik nutaarsiassaqartitsinis-
saq« pisatut amuarneqar-
sinnaappat isaasalinnik
atornerluineruvoq pissaa-
neqarneruniunnermik »aa-
lisagarneq«.
Nutaarsiassaqartitsineq
allatuttaaq isumaqarpat
soorlu tusagaq tusarumi-
nartoq, alutornartoq, nas-
suiaassisoq, paasititsiniaa-
soq, siunnersuisoq ilaalu
ilanngullugit apeqquserne-
qartariaqalerpoq KNR-imi
nutaarsiassaqartitsinikkut
sammineqartartut sutigut
tusaruminarnersut, alutor-
narnersut, nassuiaassiner-
sut, paasititsiniaanersut, si-
unnersuinersut ilaalu ilan-
ngullugit naapertuussineq
tunaartaralugu.
Naamik, apeqquserneqa-
rani nutaarsiassalerisartu-
niit tusarnaartartunut tu-
saruminarsarneqarluni (!),
alutornarsarneqarluni (!),
nassuiaassaqarluni, paasi-
titsiniaalluni(l) aamma si-
unnersuilluni(?).
Inuiaqatigiit takusinnaa-
samikkut ajornartorsiute-
qaqisut sooq aamma tusaa-
saat taamaattunik »taper-
sersorneqassappat«? tuussi-
nertaqannginnermikk aju-
allassimaqisunik ulluinnar-
nilu akeqqersimaarnermik
aaqqiagiinnginnermillu tak-
ujuakkatsinnik emumassu-
teqartut, angerlarsimaffitta
nuannernerunissaata sania-
tigut avatangiiseqarusup-
pugut peqqinnarlunilu toq-
qissisimanartumik, kinan-
nguugaluarluunniillu angu-
niaqaqarpoq pilluarnermik
eqqissinermik nuannaar-
nermillu sakkortunerusu-
mik.
Pineqartunik ilungersuu-
teqarnerput iluatsitsiffiul-
luassappat KNR-imiit ta-
persersorneqarnissarput pi-
sariaqartipparput anguni-
akkkagut eqqarsaatigalugit,
nutaarsiassaqartitsinerup
silarsuaa ersarissumik
anguniakkatsinnik assiliar-
taliiniarnitsinnik ikiuisaria-
qarpoq suna tamaat paatsi-
veqanngitsutut assiliarta-
lersuinnarngau, sulimi
annertunerusumik ilisima-
saqarnissarput atorfissa-
qarteqaarput nunarput inu-
iaqatigiittut kingornussi-
sussaqarluartissagutsigu.
Ilisimasaqannginneq
amerlanertigut paasinerlui-
nermut aqqutaasarpoq pis-
sutsinik equtitsiortorner-
KNR-ip nutaarsiassaatigisartagai Bosniami toqutaasimasut aamma palæstinami ikiligaasimasut qassiunerinik imaluun-
niit IRA-mut aamma KGB-mut tunngasut pisarsimasut alianamik sussaanngitsut, ikinngummut tusarnaartartumut
sutigut qiimmassaataasarlutillu isumalluarsaarisarnersut nalilerniartariaqalerpoq, Jan Petersen ilaatigut allappoq. (Asseq
toqqorsivimmiit)
mut kinguneqartartoq, ikin-
ngutigiinneq pissutsinik
equtitsiortorfiujuartoq
inuunerup naleqarneranik
tunussineruvoq nikallunga-
nerup silarsuaaniititsisuu-
soq, inuiaqatigiillu inunnit
ataasiakkaanit tunngave-
qarlutik aaqqissugaammata
naassaanngitsumik taama-
tut ingerlasoqarsinnaanngi-
laq. Imaluunniit naassaan-
ngitsumik taamatut inger-
lasoqarsinnaanngilaq. Ima-
luunniit taamatut nuttaar-
siassaqartitsisarneq inuia-
qatigiinnut kalaallinut ileq-
quliutiinnakkatut »tulluar-
sagaajuassava«?
Inuuneq taama iluatin-
nartigalunilu erlinnartigi-
soq nutarsiassat ileqquliu-
tiinnakkat isumalluarsaari-
nermut saatinnissaat ullu-
mikkut pisariaqartinneqar-
pallaaqaaq inuttut nammi-
neq soqutigisat tunuttaria-
qarallaraluarlutik. Ikinngu-
titut nutaarsiassaqartitaa-
sariaqaraluarpunga...
Kukkukuuaqqat
ajugaapput
All.: Thue Christiansen
Ukiortaami pilluaritsi.
Kalaallit nerisassaativut
pillugit allaatigisartakkan-
nut tapersersuillutik oqalo-
qatiginnittartut ikittuun-
ngitsut qutsavigerusup-
pakkka. Soorunami ilu-
moortortaqarsimammata
saaffiginnittut ikittuinnaa-
simanngillat.
Royal greenlandimi ator-
fillit ilaata kalaallit nerisas-
saatitta akisunerunnginne-
ranik oqaatiginninnera ilaa-
tigut ilumoortortaqarsin-
naagaluarpoq nioqqutissat-
ta illersorneqarnissaannut
oqaatigisai atassuteqarpal-
laanngillat.
Pisiniarfinni alakkarteri-
gaanni takuneqarsinnaavoq
kukkukuuaraq 27 kruune-
qaraangat appa amiiginna-
gaq 36 kruneqartartoq mi-
terlu 38 kruneqartarluni.
Sooq kukkukuuaqqat taa-
ma akikinnerutigaat? Pissu-
tigalugu kukkukuuaqqat
tukernerminninngaanniit
tapiissutinik tuniorarneqar-
tuarsimagamik! Tapiiffigi-
neqartarput kalaallit neri-
sassiaannut unammillersin-
naaniassammata. Appat
taama pineqarsimanerpat?
Tamanna akuersaaginnas-
sanerparput?
Nioqqutissiaativut tapiis-
suteqarnertigut akikinne-
rusunngortittariaqarpavut
taama iliuuseqarnikkut nu-
annaarutiginnillutik pisi-
sussat amerlanerusunngor-
tinniarlugit. Taamaalior-
nikkut piniartortavut ulluni
makkunani ajornartorsiu-
taat pillugit eqqartorneqaqi-
sut pitsaasumik periarfis-
sinneqartussanngussapput.
Tapersersornerusariaqar-
pavut.
Nioqqutissat eqqussuk-
kat nerisassiatsinnut unam-
millertuusut akitsuuserne-
qarlit taamaaliornikkut eq-
qussuinerput nunatsinnut
nammagasseeqisoq annikil-
lisaaffigineqartussaammat.
Naalakkersuisunut ilaa-
sortaq Henriette Rasmus-
sen isumaqatiginaqaaq atu-
agassiami PRESS-imi nr.
97-imi 1993-imi saqqum-
mersumi ilaatigut imatut
oqaaseqarmat:
»Isumaqarpunga nunat-
sinni nioqqutissanik eqqus-
suinersuaq millisarniarlugu
tamaviaarnerusariaqarluta.
Nerisassat, atisat pequtillu -
nioqqutissat nammineq su-
liarilluarsin naasaraluagu t. *<
Kyllingen vandt
Af Thue Christiansen
Jeg vil gerne sige tak til alle,
som har tilkendegivet deres
støtte til mine artikler om-
kring grønlandsk proviant.
Antallet af henvendelser ty-
der på, at mine argumenter
ikke har ramt ved siden af de
reelle forhold.
DEt er muligt, at medar-
bejderen i Royal Greenland,
har ret i flere forhold men
hvad ønsket om beskyttelse
af vore egne ressourcer an-
går kom han desværre ikke
ind på dette med et løsnings-
forslag.
Lad os kikke i en af vore
butikker. Her kan du få en
kylling til 27 kroner, en flået
alk til 37 kroner og en eder-
fugl til 38 kroner.
Hvorfor er kyllingen så
billig? Fordi kyllingen fra
»barns ben af« har været be-
lemret med støtteordninger!
De får støtte for bedre at
kunne konkurrere med
grønlandske produkter!
Hvad med alken? Her står vi
og gør næsten ikke noget.
For at tiltrække flere
kunder med hang til vore eg-
ne produkter må vi have
støtteordninger som letter
salg af disse peodukter.
Støtteordninger vil også be-
tyde bedre vilkår for vore
fangere, som netop i disse
dage omtales som dem der
sidder i den nederste del af
den grønlandske sociale lag-
deling. De trænger til op-
bakning.
Vi importerer meget i for-
hold til vores eksport. Af-
giftbelæg de produkter, som
udkonkurrerer vore egne
produkter. Vi vil hermed
med garanti formindske im-
porten og dermed forbedre
vores økonomi.
I månedsbladet PRESS’s
nr. 97 fra 1993 udtalte
landsstyremedlemmet Hen-
riette Rasmussen meget
rammende:
»Jeg synes, vi skulle gøre
mere her i Grønland for at
begrænse importen. Vi im-
porterer mad, tøj, møbler -
ting vi sagtens selv kunne
producere heroppe.«
*-
3
w