Atuagagdliutit - 18.01.1994, Blaðsíða 14

Nr. 4-1994
» 74
GRØNLANDSPOSTEN
X

På fangst i ferien
KANGAATSIAQ - En 200
kilometer lang kajaktur fra
indlandsisen over bygder,
ørredlejre og fuglefjelde. El-
ler på fangst og jagt i åben
jolle eller hundeslæde. Det
er tilbud, Kangaatsiaq kom-
mune forsøger at friste turi-
sterne med i den kommende
feriesæson.
Med følgeskab af rutine-
rede fangere kan turister i
april komme på en 12 dages
oplevelsesrig ferie på isen el-
ler til vands, hvor hver dag
byder på fangst af især sæler
men også harer, ræve og
fugle. Kommer en isbjørn
forbi, er det kun tilladt at
rette kameraet mod den.
Sommerens kajaktur ar-
rangeres i både juli og au-
gust. Den starter ved Nor-
denskjolds Gletcher og slut-
ter ved Kangaatsiaq. For tu-
ristens vedkommende fore-
går den i en moderne, søsik-
ker kajak, ledsaget af en gui-
de, mens en fanger ror med
i traditionel kajak. Han
skulle være garant for, at in-
gen kommer til at sulte de 14
dage, turen varer.
Begge rejser kan købes
med udgangspunkt i Kan-
gerlussuaq, Ilulissat, Aasi-
aat og Kangaatsiaq.
ROYALMyki i MCA ic
ARCTIC *"■***“ '**
Aqquttutut maskinmes-
teritullu ilinniartunik.
Inuusuttut GU-mi aamma/imaluunniit meeqqat
atuarfianni annertusisamik qallunaatoomermik,
matematiklmik, tuluttoornermik aamma fysiki-
mik soraarummeersimasut siunertaiimmik pissa-
nganartumillu Royal Arctic Line A/S-imi aqumiu-
tut ilinnialersinnaapput.
Ilinniarnermi tunniusimasuunissaq anguniaga-
qarluarnissarlu piumasaraarput, uagulli tungi-
tsinniit umiartorluni sulianik sungiusagaqarne-
rup nalaani akissarsiaqartitsinissaq aammalu su-
mlissuserslornermik imaluunnlit maskinmesteri-
tut atuarfimmiinnerup nalaani ilinniagaqarnersi-
aqartitsinissaq neqeroorutigaarput.
Umiarsuarmik ingerlatsisutut maskinmester-itul«
luunniit angusarissaarluni soraarummeernermi
umiarsuaateqarfiup umiarsuaataani annertuu-
mik akisussaassuseqarfiusumik akissarsiagissaar-
fiusumillu atorfininnissaq periarfissaqarluassaaq.
Aqumiutut ilinniartitaaneq aallartissaaq julip
naalernerani Kogtved Søfartsskolemi Svendborg-
ip eqqaaniittumi qaammatinilu 5-ni ingerlanne-
qassalluni.
STI-HK
Inuusuttunut HK-mi ilinniagaqarusuttunut illo-
qarfinni ukunani allaffitsinni 1/8 - 1994-imiit
sulianik sungiusarnissamut isumaqatigiissuteqar-
ntssaq Royal Arctic Line A/S-ip neqeroorutigaa:
Qasigiannguit, Sisimiut, Nuuk aamma Qaqortoq.
Pifflssaq sulianik sungiusarfissaq ingerlanneqas-
saaq suliffeqarfimmi nutaaliaasumi nunanutta-
malaanut attuummassuteqartumi pikkoriffigisas*
sat misilittagassallu eqqarsaatigaluglt sulisunut
- ilinniartunullu - annertuumik piumasaqarfiusu-
mi. Ilinniarneq naammassineqareerpat Umiarsu-
aateqarfimml atorfininnissamut periarfissaqas-
Soqutiginnittut qinnuigaavut illoqarfinni qulaani
pineqartuni namminneerlutik saaffiginneqqul-
llinniartitaanemut qulaani pineqartunut qinnu-
teqaatit paasissutissartalerlugit kommunemi su-
liffissarsiuussisarfik aqqutigalugu Namminersor-
nerullutik Oqartussanut nassiuteqquneqarput
kingusinnerpaamlk 1/2 -1994.
Ilinniartitaanerit pillugit paasissutissat pissarslari-
neqarsinnaapput Umiarsuaateqarfiup qitiusumik
allaffeqaffianut Nuummiittumut oqarasuaat
2 24 20 atorlugu saaffiginninnikkut.
Royal Arctic Une A/S-ip Kalaallit Nunaanniitl-nut ituanilu
usinik immakkut assartuineq ingerlataraa. Kalaallit Nu-
naanni suliffeqarfiuvugut Nuummi qullenaqarfeqariu ta
aammalu Aalborglml Københavnimllu allaffeqarfeqarluta.
illoqarfinni ukunani umiarsualivlnnik ingerlataqarpugut
Nanortalik, Qaqortoq. Narsaq, Paamiut Nuuk, Maniitsoq,
Sisimiut, Aas/aat Qasigiannguit aamma Ilulissat kiisalu
Aalborg.
Royal Arctic Une A/S Namminersornerullutik Oqartussanit
aamma umiarsuaateqarfimmitJ, teori tåen A/S-imit ataat-
simut plglneqarpoq.
Inuiaqatigiit ataatsimoorussaannut
A/S nalequtinngilaq
Inatsisartunut ilaasortamit, Nikolaj Heinrich »Issittup Partiia«
Inuiaqatigiit Kalaaliusugut
nunasiaanermiit naalagaaf-
feqatigiinnermut, kingorna-
tigullu namminersorneru-
lernermut aqqutit atorsima-
vagut. Aqqutinilu taakku-
nani inuiaqatigiittut inger-
latitaanitsinni maanna qu-
larutissaajunnaartumik
qallunaat naalagaaffiata pit-
saanerusumik ingerlanniar-
simagaatigut takuneqarsin-
naalerpoq. Tamatumani
pissutaanerpaalluni inuia-
qatigiit ataatsimoortumik
niaqqutut atugaasimanerat.
Maanna namminersorne-
rulernitsiniit ukiut 15-ngu-
lersut ingerlareerneranni
kingumut qiviarluni nalilii-
nissaq tunngavissaqaler-
poq. Nunasiaanerup, ki-
ngornatigullu naalagaaffe-
qatigiinnerup nalaani qallu-
naat nunaata nunatsinnut
aqutsinera isornartorsior-
neqartarpoq, isornartorsiui-
sartullu ilaat ullumikkut
nunatsinni politikkikkut
aqutsisunngorsimapput, ta-
malu aqutsilernerminni nu-
tarterinerup iluani inuiaqa-
tigiittut ataatsimoortumik
oqartussaaqatigiittut misi-
gisimanerput annertuumik
annikillilerpaat. Allaat qi-
nikkatut inuiaqatigiinnut
akisussaanerup ilarujussua
qinigaanngitsunut tunniup-
paat, taamaalillunilu nunat-
ta ingerlatitaanikkut aqun-
neqarnerata ilarujussa toq-
qakkanit ikittuinnarnit
aqunneqalersillugu.
Nunasiaanerup, naala-
gaaffeqatigiinnerup, nam-
minersornerulernittalu aal-
lartinnerani KGH-p nunat-
sinnut nunatsinniillu niuer-
nikkut ingerlatsinermini
inuiaqatigiit pisariaqarti-
taat aallaavigilluinnarlugit
pisussaaffini naammassini-
artarsimavaa. Tamannalu
inuiaqatigiit ilutsinni ataat-
simut isigalugu ukiorpassu-
arni pitsaasumik naammas-
sineqartarsimavoq.
Ingerlatsivik pineqartoq
naalakkersuinikkut Kalaal-
lit uagut oqartussaaffigile-
ratsigu ingerlugu marlun-
ngorlugu avissaartipparput,
avammut niuernerput, ava-
taaniillu Nunatsinnut niu-
ernerput avissaartillugit.
Taamaasilluni KTU, kingu-
sinnerusukkut Royal
Greenland-inngortoq KNI-
lu pilersinneqarput.
Avissaartitsinerup ttama-
tuma erniinnaq ersersippaa
ilummut avammullu niuer-
nikkut aningaasatigut ki-
nguneri assigiinngitsorujus-
suusut. Avammut niuerneq
amigartoofiusoq, ilummullu
niuerneq sinneqartoorfiul-
luni.
Taama aaqqiinerit naat-
sorsuutitigut takutinneqar-
mata Inatsisartut sukka-
suumik periarnermikkut
aalajangiipput avammut
sammisumikk niuernerput
piaarnerpaamik A/S-nngor-
tinneqassasoq. Taamalu aa-
lajangertoqarpoq annerusu-
mik eqqarsaatiginngilluin-
narlugu Kalaallit Nunatta
sumi inissisimanermigut,
aammalu ukiumiit ukiumut
aalisarnikkut pissutsit al-
lanngoriatarsinnaaneri qivi-
aqqaanngilluinnarlugit.
Taama aalajangerneq ataa-
ni atsiortunga kiserluinnar-
ma akerleraara, ilaatigut
tunngavigalugit ukiorparu-
jussuarni aalisarnikkut, pi-
niarnikkut, minnerunngit-
sumillu KNAPK-mi ukior-
paalussuarni sulisimanik-
kut paasisimalersimasakka
tunisassiornitta A/S-tut
aaqqinneqartariaqarnera-
nut samminngilluinnarma-
ta.
Aap kisianni tassa inatsi-
sartut aalajangerput avam-
mut tunisassiornikkut inui-
aqatigiittut ataatsim oo rus-
sar put piginneqatigiiffittut
A/S-tut ingerlanneqalissa-
soq. Taamaaliorpullu inuia-
qatigiit qigaattut akisus-
saafhmmik tigummisamik
ilaanik atorunnaarsitsinis-
sartik soqutigiunaarlugu.
Inuillu qassikattaannan-
nguit inuiaqatigiit ataatsi-
mut pigisaannut aqutsisun-
ngortillugit. Tamanna aali-
sartut piniartullu aningaa-
sarsiornerinut annertuu-
mik eqquinerluppoq, suli-
sartut amerlasuut suliffitik
annaavaat, avammut tuni-
sassiagut malunnaqisumik
ikileriarput, tunisassiaasin-
naagaluartut atorumanee-
rupput, ilalu pisortat ikiuu-
tit aqqutigalugit aningaa-
sartuutaat qaffakkiarto-
qaat. Taamaasilluni qular-
narsivoq ilumut A/S-tut
aaqqiisimaneq inuiaqati-
giinnut akilersinnaanersoq.
Maanna Nunatsinni inis-
siarpassuit amerlanerpaati-
gut inuiaqatigiinni pissakin-
nerusutut taneqarsinnaasu-
nit najugarineqartut, ilaati-
gullu ilaqutariinnit ukior-
passuarni aalajaatsumik na-
jorneqartuarnermikkut al-
lat akitik arlaleriarlugit aki-
lerneqareersimasut aamma
piginneqatigiiffittut aaqqin-
neqartussanngorlugit aala-
jangiiffigineqarput. Taama
Inatsisartuni aalajangerneq
kisiartaallunga akerleraara.
Tamatumani anermik pis-
sutigalugu ingerlataq taama
pingaaruteqartigisoq, aam-
ma sociaalertaqartigisoq
isumaqarama inuit qinigaat
aqqutigalugit aaqqiisimane-
rit tamanit inuiaqatigiinni
pitsaanerpaallutillu isu-
mannaannerpaasut.
Nalunngilarput piginne-
qatigiiffiit suugaluartut siu-
nertaat anguniagaallu tas-
saasartut niuernikkut pit-
saanerpaamik, iminullu ta-
matigut napatittumik inger-
latsinissaq. Aamma pinngit-
soorani taamaanniartussaa-
voq maanna pilersinneqar-
tussanngortoq INI A/S.
INI A/S aallartilluaruni
nammineerluni qinigaan-
ngitsunik siulersuisoqalis-
saaq, taakkuulersussaap-
pullu nunatsinni inissiar-
passuarnik piginnittutut
aqutsilertussat. Taakkulu
anguniagassaasa pingaar-
nersarissavaat inissiaatile-
qatigiiffiup imminut napa-
tittumik ingerlernissaa.
Taama ingerlatsineq qula-
rutissaanngitsumik atuisu-
nut ajomartorsiutinik ilaa-
tigut annertuunik atugassa-
qartitsilersinnaassasoq qu-
larutissaanngilaq. Tassami
kialuunniit ineqartup naat-
sorsuutigisinnaajunnaassa-
vaa qaammammut akilin-
ngikkuni inigisaminiigin-
narnissi, aammalu qularu-
tissaanngilaq qaammatip
aallartinnerani ulloq akiliif-
fissaq kingulleq killihunne-
qarsimasoq kingoqqullugu
akiliissagaanni akiliutip
qaavatigut pillaammik erni-
anut akiliisalernissaq.
Matuma siuliani ajornar-
torsiutaalersinnaasut eq-
qaatsiakkama qularutis-
saanngitsumik kingunipilu-
isa ilagilissavaat ukiuni
makkunani inissaaleqiffiu-
suni init imaqaratik unin-
ngaannartut amerliartuler-
neri. Kommuunimmi soci-
aalimut atuinertik annertu-
seqqissallugu nukissaaruk-
kiartuinnartut aamma na-
lunanngimmat. Taamaattu-
mik inuiaqatigiit ataatsi-
moortumik pigisaannut AJ
S-nngortiterinerit inuiaqa-
tigiinnut Kalaaliusunut na-
leqqutinngilaq.
Nunatta siunissaa qallunaat
assaanniinngilaq!
All.: Makkorsi E. Olsen
Nunatta siunissami nammi-
niilivikkumaarnissaa, Atas-
sut-ikkormiut qularigaluar-
passulluunniit, uanga uppe-
raara ullut ilaanni inuutillu-
nga, soralussakka nunatsin-
ni aningaasarsiornikkut
inuujumaartut kiffaanngis-
sersimi!
Upperaara; inuuttissarsi-
ornikkut kalaaleq imminut
napatissinnaalerumaartoq,
siunissaq ungasinnerusoq
qimerluussagaanni. Uppe-
raara; soorlu ullumikkut
pissutsit Nuuk-mi, sineris-
sami kkalaaleqatimma misi-
gissanngikkaat. Pissutsit
imaattut:
Qallunaaq akimarngit
ilaanni, kalaaleq Brugsenip
eqqaani. Qallunaaq atorfin-
ni qaffasinnerusuni (Nam-
minersornerusut allaffian-
ni), kalaaleq allaftimmiuul-
luni. Una ilumoorami: Påvi-
aaraq Heilmann-ip Qano-
rooq-mi ilinniartitaaneq pil-
lugu naliliinera!
Ilumoorami; ilinniartitaa-
nermi politikkitta pissutsi-
nut pissusiviusunut naleq-
qutinnginnera. Ilumoorami;
kalaaleq ilinniagartooq
atorfissamini qallunaanik
taarsiiniaruni, piginnaaneq
sakkussaa amigarluinnar-
toq!
Ilumoorami; ilinniartit-
siinnarsinnaanngitsugut,
siunissami ungasinnerusu-
mi qulakkeersinnaanngik-
kutsigu, ilinniakkap sumut
atorfissaqarsinnaanera?
Qallunaallu taarserniakka-
gut kalaallinik nuliarlutik
uinissimallutillu uniinnar-
simappata! Uniinnarsimap-
pata, atorfissatsinnilu inuu-
nertik naallugu atorfeqas-
sallutik. Politikki taamaat-
toq piaarnerpaamik aaqqit-
tariaqarpoq!
Imaanngilaq
Isumaqartitsissaguilli; qal-
lunaaluartunga. Taava una
eqqarsaatigilaaruk: Siunis-
saq ungasinngilaq. Sulias-
saq pissanganartoq peqati-
giilluta isumagigutsigu suli
anguniagaq qaninneruleru-
maarmat!
Oqaaseq: Kalaallit nunaat
kalaallinut. Isumaqanngim-
mat; nunarput kalaaliin-
naalluta najorniaripput! Pi-
ngaartikkigaliuna, manna
nuna, inuisa namminneq ta-
makkiisumik oqartussaaffi-
gisariaqaraat. Namminerlu
sulifTigisariaqaraat. Oqaat-
sinik nutserijuamissaq, pif-
fissaajaatit akissaajaatillu
ilagisaat minnerpaaffissaa-
niitinniarlugu.
Inuit nunatsinni nqjuga-
qartut, tamarmik kalaaliu-
sut qularutiginngilara. Ka-
laaliussusermilli misigisi-
massallutik soqutiginnin-
ngitsut, misigisimarusus-
sallutilluunniit qanoq iliuu-
seqalaarsinmanatik nunasi-
simasut - sussarinngilakka!
Kalaaleq kalaaliuvoq, nu-
natta tunniussinnaasaanik
ataqqinnilluni atuilluarler-
simaguni. Nunatsinni inuu-
lissalluni nunasisimasoq,
kalaaliuvoq; nunap inuia,
ataqqillugu oqaasii atorlugit
attaveqatigisinnaalersima-
guniuk!
Kalaaleq imaannaanngi-
laq, qeqertami inuugami!