Atuagagdliutit - 01.02.1994, Blaðsíða 13

Nr. 8 • 1994
73

GRØNLANDSPOSTEN
Royal Greenland-imi kingumut qiviarlugu
Royal Greenland 1993-imi amigartooruteqarsimagaluartoq siulittaasoq Josef Motzfeldt isumaqarpoq ukiup qaangiuttup
uppemarsaraa Royal Greenland napaannarsinnaasoq
NUUK(LRH) - Royal
Greenland-ip oqaluttuari-
saanerani 1993 ukiuuvoq
tuniakkanut akigititaasut
appariarnerpaaffigissaat.
Tunisassiassanut akigiti-
taasut agguaqatigiisillugit
naatsorsuutigisamit 14 pro-
centimik appariarnerusi-
mapput. Tamatumalu sani-
atigut aalisarneq ukiut siu-
liinut naleqqiullugu aatsaat
taama appariarfiutigaaq.
Tassami Royal Greenland
ukiut siuliinut naleqqiutis-
sagutsigu 1993-imi aalisak-
kanik tunisassiornermini
35.000 tonsinik tunisassior-
nikinnerusimavoq. Akit ap-
partinneqarnerinnaasigut
Royal Greenland 150 milli-
oner kroninik isertitakinne-
ruvoq.
Saarullikinnerulernerata
nassatarisaanik Royal
Greenland-imi suliffiit
1.000-inik ikileriarput.
T aam aakkalu ar tor li
Royal Greenlandimi siulit-
taasup, Josef Motzfeldt-ip
siunissaq taartutut isigin-
ngilaa.
- 1992-imi ukioq naam-
mat 23 millioner kroninik
amigartooruteqarpugut.
Ukiup aallartinnerani mis-
singersuutigut soorunami
sinneqartoorfiusussatut
isikkoqartarput - tamanna-
lumi anguniarneqartarpoq.
Naak 1993-imi amigartoor-
tussaagaluarluta 1993
1992- imit ajornerussanngi-
laq.
- 1993-ip takutereerpaati-
gut Royal Greenland pissut-
sinut naleqqussarneqarsin-
naasoq. Atlantikup avan-
naani aalisakkeriviit arlaal-
luunniit tulluusimaarluni
1993- imik aniguinngilaq.
Tamarmik 1993-ip ingerla-
nerani ajornartorsiuteqar-
put. Kisiannili siunissami
aningaasaqarnissaq qanor-
luunniit ilisimanngitsigiga-
luaranni qularneq atortari-
aqanngilaq. Qulalersimaga-
luaraanni periarflssat anni-
killisinnaapput, ilami allaat
naggataatigut suna tamaat
annaaneqarsinnaalluni.
Taamaammallu ajornartor-
siutaalersut misilittakkatut
tigusar iaqarput.
Sukuluiaatit
- Royal Greenlandip pissut-
sinut naleqqussartuamis-
saa soorunami sulissuti-
gaarput. Tunisassiatta akii
apparujussuaraangata ani-
ngaasartuutit misissuiffigi-
sariaqartarpagut annikifii-
sinniartariaqartarlugillu.
Taamaammallu 1993-imi
teknikkikkut naleqqussaa-
nerput ingerlatiinnassavar-
put. Tassani sukuluiaatit
eqqarsaatigaakka. Sooruna-
mi nioqqutissiagut sanaar-
torneqarnerinit akikinneru-
lersillugit tunisassagutsigit
imminnut akilersinnaan-
ngillat. Tassani pissutsit ar-
lalissuit ilaaqataapput -
akissarsiat, atortussanik pi-
siniarneq, tunisassiorneq,
poortuineq, assartuineq,
atortunik iluarsaassineq al-
larpassuillu. Tamakku tuni-
sinitsinni aningaasanik pis-
sarsiatsinnit matuneqartus-
saapput. Isertitagut annikil-
liartortillugit aningaasar-
tuutiguttaaq annikillisikki-
artortittariaqarpagut.
- Sukuluiaatip inuit suli-
suugaluartut taarsersin-
naavai. Maskiinat inuit suli-
soralugit tunisassiornermiit
akikinnerusumik tunisassi-
ornermi atorneqarsinnaa-
sut ammaffigiuartariaqar-
pagut. Tunisassiorneq aki-
suallaaraangat uatsinnut
pisiniartartut pisiumajun-
naartarput, tamatumun-
ngalu taarsiullugu Norge-
mut, Canadamut, Islandi-
mut Ruslandimut Savalim-
miunullu saaffiginnittarlu-
tik. Taamaakkaluartorli
Royal Greenland-imi tuni-
saSsiatta pitsaasuutinneri-
sigut aninguijuannarpugut.
Royal Greenland-ip pitsaa-
sunik tunisassiortarnini tu-
saamaneqaatigaa.
- Sulisut ilaannit aperine-
qarpunga; qaquguuna sulia-
gut naammagilissavisiuk.
sulinersi manna tikillugu
naammagisorujussuuarput,
kisiannili qanorluunniit su-
liasi naammagitigigaluarut-
sigit avatitsinninngaanniit
unammineqarnitta aalaja-
ngertarpaa suliap qanoq
sukkatigisumik ingerlanis-
saa. Teknologiinik nutaanik
eqqussuinermi siunertari-
neqartut pingaarnersaraat
amerlanerusunik aningaa-
sarsiulernissarput, aatsaal-
lu tamanna anguneqareer-
pat suliffissanik nutaanik
aallartitsisinnaalissaagut.
Maskiinaannaat
Assersuutigalugu Japanimi-
ut biililioraangamik maskii-
naannaviit atortarpaat.
Taamatut tunisassiomermi
inuit ikittuinnannguit taku-
neqarsinnaasarput. Taama-
tut tunisassioriaaseq nunat-
sinni atuutitilernissaa tak-
orloom eqarsinnaa va ?
- Qujanartumik nammik.
Assersuutigalugu fantailsit
maskiinanit suliarineqar-
sinnaanngillat. Tunisassior-
nitsinni inunnit isumagine-
qartariaqartunik peqartu-
assaagut. Suliffissanik tu-
taanik pilersitsissagutta
aningaasarsiornissaq pi-
ngaaruteqartuassaaq. Fan-
tailsiliorneq Namminersor-
nerullutik Oqartussat ta-
piissuteqartarneratigut
ingerlanneqarpoq, kisianni-
li Royal Greenland-ip nam-
mineersinnaalernissani
anguniartuarpaa - aningaa-
saqarnikkut. Anguniagaa-
raarput faintailsiliornissap
nammineq aningaasaqar-
nikkut ingerlassasoq, nag-
gataagullumi sinneqartoor-
fiusalissalluni. Sinneqartoo-
rutaasut atorlugit nutaanik
tunisassiorsinnaalissaagut -
taamaattuaannartussaavor-
mi.
- Royal Greenland inuia-
qatigiit soqutigisaat saller-
paatillugit sulijuartuuvoq -
taamaattuartariaqassallu-
nilu - naak ingerlatseqati-
giiffik niuertorpalaartumik
ingerlasariaqaraiuartoq.
Royal Greenland KTU-ju-
gallarami milliardit affaasa
missaannik tapiiffigineqar-
taraluarpoq. Piginneqati-
giiffinngoramili niuernik-
kut ingerlatamigut Nammi-
nersornerullutik Oqartus-
sanit tapiiffigineqassaar-
poq.
- Piginneqatigiiffinngor-
nitta qujanartua tassaavoq
qalermat tamanna annilaa-
ngassutigineqartut ilagisi-
magaluarpaat. Ullumikkut
sulifTeqarfissuaq 100 pro-
centimik Namminersorne-
rullutik Oqartussanit, tassa
inuiaqatigiinnit pigineqar-
poq. Piginneqataassutsit su-
liffeqarfissuarmut allam ut
Kalaallit Nunaannut attuu-
massuteqanngitsumut tuni-
simagaluarutsigit suliffe-
qarfimmi isertitarineqartut
amerlanersaat suliffeqarfi-
up allap pisarsimassagalu-
arpai. Taamaammallu suli-
assaqarfiit pisariaqanngit-
sut matooqqarneqalissaga-
luarput, aalisakkerivippas-
suillu oqaluttuaannanngus-
sallutik.
aningaaseriviit ullukkut
800 millioner kronit angul-
lugit qularnaveeqqusiiffigi-
simammatigut - tassa milli-
ardingajannik. Taamaalillu-
nilu landskarsimut atorsiis-
sutaanngitsumik Sisimiuni
aalisakkerivik sanasinnaasi-
mavarput kilisaatinillu pisi-
sinnaasimalluta. Taamaalil-
luni oqartoqarsinnaavoq
Royal Greenlandip piginne-
qatigiiffinngor tinneratigu t
landkarsi milliardit mis-
saanni amerlassusilinnik
iluanaarsimavoq. Nunatsin-
ni aningaasat allarpassuar-
nut atorfissaqartinneqar-
put. Allatut oqaatigalugu
oqartoqarsinnaavoq suliffis-
suaq piginneqatigiingorsi-
manngikkaluarpat lands-
karsip aningaasat inuiaqati-
giinnut atugassai milliardit
missaannik ikinnerusimas-
sagaluarput.
Nammine ersinnaassu-
seq
Suusut ilaasa immaqa paa-
siuminaatsissinnaavaat
Royal Greenland-ip piginne-
qatigiinngorneratigut sulif-
(imminnik annaasaqartari-
aqarsimanertik.
- Aap. Aalisamerup ajor-
nartorsiorfiginera tunnga-
vigalugu Savalimmiut nam-
mineersinnaassutsinni
1993-imi annaavaa. Royal
Greenland nammineerluni
iliuuseriniagaqartarsiman-
ngikkaluaruni taamatut na-
laataqarsimassagaluarpoq
imaluunniit puttaniapalaa-
lersimassagaluarluni.
Unammillertigut allat uat-
situt angissusillit 1993-imi
akiliis innaaj u nnaar lu tik
matuinnartariaqarsimap-
put, naak ilaatigut tamanna
uppernanngikkaluartoq.
- Aningaasatigut aqutsi-
niarnitsinni pingaartittuar-
simavarput suliffeqarfiit
akiliisinnaajunnaarlutik
matuinnarneqarnissaasa
pinngitsoortinniarnissaat.
Tuniniakkagut tunisinnaa-
juarniartariaqarpagut, taa-
maaliornitsinnilu eqqumaf-
figiuartariaqarparput tuni-
sassiagut qanoq akeqarlutik
tunineqarsinnaanissaat. Pi-
umasaannatsinnik akeqar-
titsiniarsinnaanngilagut.
Pisisartut oqarpata tunisas-
siarput 27 kroniliinnarlugu
pisiariumallugu, oqarsin-
naanngilagut 60 kronilerlu-
gu aatsaat tunisinnaallugu -
taamaammallu piginneqati-
giiffinngornitta kingorna-
gut niuernikkut nukiit ator-
tariaqalersimavagut.
Aningaasartuutit annikil-
lisimaartitt uarniarlugit
inuit amerlanerusut soraar-
sittariaqassavigit?
- Royal Greenland-imi
peqquteqanngitsumik so-
raarsitsinnginnissarput si-
u nner figiuaannnar par pu t.
Kalaallit Nunaanni tunni-
sassiorfiit 15-it Royal
Greenland-ip ingerlatarai.
Taakku assigiinngitsunik
ingerlatseriaaseqarput.
Ilaat akisunerutitsipput
ilaallu teknikkikkut allanik
atortoqarput. Siunissamilu
aningaasartuutit annikilli-
sinniarlugit suliniarnitsinni
aalisakkeriviit assigiinngit-
sut taakku sunik pisinnaa-
saqarnersut. Tassa akikin-
nerusumik raajalerisinnaa-
nersut, qalerallerisinnaa-
nersut, saarullilerisinnaa-
nersut uukkerisinnaaner-
sullu allanilluunniit sulia-
qarsinnaanersut.
Aalisakkeriviit arfinillit
- Ikkattuarakasimik oqaati-
gissagaanni ullumikkut raa-
jat aalisakkallu tulaanne-
qartartut aalisakkerivinni
arfiniliinnarni suliarineqar-
sinnaagaluarput - tassa niu-
ernerinnakkut iluanaarsin-
naaneq kisiat eqqarsaatigis-
sagaanni. Kisiannili Kalaal-
lit Nunaanni aningaasarsi-
orfinnik arlalinneq soqan-
ngilaq, taamaammallu
Royal Greenland illoqarfnt
amerlanerpaartaanni sulif-
feqarfiit pingaarnersarisar-
paat. Taamaammallu aali-
sakkeriviit 15-iusut tamaasa
ammatittariaqarpagut.
Tassa Kalaallit Nunaanni
aalisakkeriviit namminer-
sortunit pigineqarsimagalu-
arunik arliniliinnaat amma-
tinneqassagaluarpat ?
- Royal Greenland-imi pi-
ginneqataassutsinik tunini-
aasoqarnissaa eqqartorne-
Piginnittut
Aalisakkeriviit arfiniliin-
naat ammatinneqaraluar-
pata Royal Greenland sinne-
qartoortassagaluarpa?
- Aap.
Ullumikkut amigartooru-
teqarlusi ingerlatsinissin-
niit tamanna imminut aki-
lersinnaannginn erua ?
- Taassuma aalajangiiffi-
ginissaa uagut piginnittullu
akornitsinni naliliiffiginiar-
tuarparput. Inuiaqatigiin-
nik attuisussanik qaquguk-
kulluunniit nammineerluta
iliuuseqarsinnasanngi lagut.
Qanorluunniit piginneqati-
giiffiutigigaluarutta ulluin-
nami aqutsisut siulersui-
sulluunniit aalajangiisin-
naanngillat, aalajangiisin-
naasulli tassaapput pigin-
nittut - ataatsimeersuartut.
Nunatsinni aalisakkat raa-
jallu tulaanneqartartut ima
annikitsigipput aammalu
ima akikitsigipput, allaat
aalisakkeriviit arfiniliinnaat
suliarissallugit naammassi-
sinnaagaluarlugit.
Pilersaarutit nutaat
Qanoq iliorlusi sinneqar-
toorsinnaanerlusi sooruna-
mi oqallisigisimassavarsi.
Nutaanik pilersaaruteqarpi-
si?
- Ukioq 2.000 tikillugu pi-
lersaarusiaqarpugut, taak-
kulu januarip aqqarnani si-
ulersuisut ataatsimiinne-
ranni oqallisigaagut. Siuler-
suisut akuersissutigaat,
taannalu aatsaat naalakker-
suisunut saqqummiunneqa-
reeruni tamanut saqqum-
miunneqarumaarpoq. Piler-
saarusiaq taanna nunatta
avannaaniit kujataanut tu-
numullu tunngasuuvoq. Aa-
lisakkeriviit sunik tunisas-
siussappat, ilaallu ilanngul-
lugit.
- Ammassalip eqqaani
saarullerqartuaannarpoq.
Tamanna tunngavigalugu
Kuummiuni aalisakkerivik
1994-ip ingerlanerani iluar-
saanneqartussaavoq.
- Soorunami pilersaaruti-
gut allanngorartuaannavip-
put. Nunarsuarmi periarfis-
sat malinnaaffigiuartaria-
qarpagut. Kisiannili aamma
tunisassiassanik nutaanik
nassaarniartuartariaqarpu-
gut. Oqallisigineqartut ila-
gaat ammassaat iluaqutigi-
niarneqarnerunissaat. Nipi-
sat suaat kujasinnerusumi
annertunerusumik iluaqu-
taasarsimapput, massak-
kullu aamma paasineqarpoq
Qeqertarsuup eqqaani ilua-
qutigineqarsinnaasut
annertuumik, taamatullu
aamma 1994-imi assagiar-
suit tunisassiaralugit misi-
linniarpagut.
Danmark
- Taakkua saniatigut Royal
Greenland Danmarkimi
marlunnik aalisakkeriviute-
qarpoq. Aappaa namminneq
sanatissimavaat aappaalu
pisiaalluni. Pilersaarutigut
malillugit taakkunani tuni-
sassioriaatsit ilaat Kalaallit
Nunaanni atomeqarsin-
naapput. Taamaaliornikkut
nunatsinni suliffissanik
annertusaasoqarsinnaavoq.
Taava aappaa immaqa tu-
nineqarsinnaassagaluarpa?
- Piserusuttoqarpat tuni-
sassagut arlaqaraluarput,
suu. Aamma Danmarkimiit-
toq.
Aalisakkerivik sorleq eq-
qarsaatigaajuk?
- Massakkut eqqartussal-
lugu pisariaqanngilaq. Kisi-
anni naiinginnaasumik
oqaatigisariaqartoq tassaa-
voq tunisassiassaatigut tu-
nisassiorfitta pisinnaasaan-
niit ikinnerupput. Tunisas-
sioriaatsinik nutaanik nas-
saanngikkutta sakkussat pi-
ngaarnersaraat tunisassias-
saatitta ataatsip piserusut-
tunut tunineqartarinissaat.
Kisiannili aalajangersima-
sunik pilersaaruteqartoqan-
ngOaq, suliniutillu anner-
tuut eqqarsaatigineqalis-
sappata piginnittut aqqu-
saaqqaar tar iaqarput.
Tassa imaannerluni Pris-
co 1991-imi kukkullusi pisia-
risimagissi?
- Naamik Priss og Co pisi-
arigatsigu kukkulluta pisia-
risimagipput oqartoqarsin-
naanngilaq, tassami taanna
pisiarisimanngikkaluarutsi-
gu nunani allani allaffinnik
pilersitsiortortariaqarsima-
galuarpugut, kisiannili Pris-
co pisiarigatsigu allaffiit pio-
reersut tiguinnarsinnaasi-
mavagut taamaalillutalu
u namm iller sinnaaner put
patajaallisarneqarsimallu-
ni. Kisiannili aalisakkeri-
vinnik nunatsinni pissutsit
peqqutaallutik Kalaallit Nu-
naannut nuutsisoqartaria-
qalissagaluarpat Danmarki-
mi aalisakkeriviit marluk
pisariaqartippagut.
Nunat allat
Tassa imaappa; takorloor-
neqarsinnaanngilaq Royal
Greenlandip alliartomis-
saa?
- Immaqa eqqumiiginalaas-
sagaluarpoq oqarama unin-
ngaannartariaqannginnat-
ta, kisiannili periarfissanik
nutaanik nassaartuarniar-
tariaqarluta aammalu sulif-
fmnik nunarsuulluunniit il-
luatungaaniittunik suleqa-
teqarluta nassaarsiortuar-
nissaq ammaffigiuaannar-
tariaqarparput. Suliniuti-
nut nutaanut Royal Green-
landip aningaasarsiorfigi-
sinnaasaannut ammajuar-
tariaqarpugut.
- 1994-imi Kalaallit Nu-
naanni sanaartugassanut
atugassatut 40 millioner
kronit siulersuisunit akue-
rineqarput. Tassunga sanil-
liunneqarsinnaavoq 1993-
imi sanaartugassanut 20
Qupp. tull. nang.