Atuagagdliutit - 01.02.1994, Blaðsíða 15

Nr. 8 • 1994
75
Åbent brev til landsstyret
Af Lars Chemnitz, Atassut
Vedr. den ulovligt nedskud-
te pukkelhval i en våge i
Kangaatsiaq Kommune.
Atassut skal hermed offi-
cielt anmode landsstyret om
at trække den kollektive af-
straffelse af Kangaatsiaq
kommune tilbage.
Selvom lovgivningen gi-
ver landsstyret mulighed for
nedsættelse af kommunens
hvalkvote i forbindelse med
begivenheden, finder Atas-
sut dette skridt helt urime-
ligt af følgende årsager.
1. Atassut finder det ikke
rigtigt at landsstyret optræ-
der som en slags dømmende
myndighed i forhold til en
hel kommune.
I henholdt til lovgivnin-
gen behandles denne sag al-
lerede af politiet, som kan
rejse tiltale mod de perso-
ner, der har begået ulovlig-
heden. Evt. tiltale kan med-
føre bøde for de pågældende.
I vor lovgivning og retssy-
stem er der således fuldt til-
strækkelige sanktioner.
2. I betragtning af at tor-
sken er fosvundet langs vore
kyster samt at landstinget
har begrænset muligheden
for rensdyijagt, finder vi det
uacceptabelt at landsstyret i
denne sag straffer en hel
kommunes befolkning ved
at halvere deres forsynings-
mulighed med hvalkød.
Qipoqqaq piflugu
Kangaatsiap kommuneani qipoqqaq unioqqutitsillunipisa-
rineqartoq pillugu. Matumuuna Atassutip naalakkersuisut
qinnuigissavai Kangaatsiap kommunianik tamakkiisumik
arfattassat affaannanngortillugit pillaaniarnertik tunuar-
teqqullugu.
Vedrørende den ulovligt nedskudte pukkelhval i en våge i
Kangaatsiaq kommune anmoder Atassut officielt landssty-
ret om at trække den kollektive afstraffelse af Kangaatsiaq
kommune tilbage.
All.: Peter Lyberth, Akulliit Partiianni
siulittaasoq
Naalakkersuisunut allakkat ammasut
All: Lars Chemnitz, Atassut
Tallim anngorneq 21. januar
1994 Naalakkersuisut siulit-
taasuata radioaviisimi oqa-
loqatigineqarneranut tun-
ngasoq, Kangaatsiap eqqaa-
ni qipoqqartoqarnera pillu-
gu.
Aammaarluta erseqqis-
saqqittariaqarparput inatsi-
saatsuliorluni piniarneq
minnerpaamillunniit taper-
sersunnginnatsigu taper-
ser sulernaviarnagulu.
Pineqartorli immikkorlu-
innaq isigisariaqartutut na-
lilersoreerlugu oqaaseqarsi-
mavugut, akiliisitsiniamis-
samik tutsiuttoqarmat. Kia-
luunniimmi Nunatsinni
pinngortitap ingerlaasianik
malinnaasimasup illoqarfis-
suarnilu Nuuttut ittuun-
ngitsuni malinnaasinnaasut
takorloorsinnaavaat, piffis-
samik aalajangersakkamik
atuilluni piniagaq suna-
luunniit piniarneqarsinnaa-
ngitsoq. Uanilu arfeq silun-
ngortussaagaluaq silap si-
kullu allanngunnginnerani
taama pineqarsimavoq.
Naalakkersuisut siulit-
taasuat nalunaarpoq Ka-
ngaatsiap Kommuniani ar-
fattassat pillaammik ikili-
sinneqartut. Tusagaq ingal-
luni narrujuumminartoq.
Nunatsinni naalakkersui-
sut innuttaasut qinigaat
kanngusunnginnerpat inui-
aqatigiinnut eqqartuussi-
sunngussallutik pillaatissii-
sinnaasut.
Piniartutut inuunerup
anersaava avatitsinnit nu-
ngusagaareersoq aamma
nunatta iluaniit nungusa-
gaasutut isikkoqaleriartuin-
nartutut ippoq. Tassami
inuiaat taama ikitsigaluta
pissutsit nunani allani
atuuttut malinniarneqarne-
risigut aasit imaatigut inuu-
tissarsiortut katataatitinne-
qaraluttuinnartutut iliartu-
innarput. Allagartassanik
pisisittalerlugit, aallaasaat
nalunaarsulerlugit piner-
luttutullu naqissusertaler-
lugit. Taamaalilluni piniar-
tup pinngortitamut piniak-
kanullu ataqqinnilluni
inuunerat aserorterneqar-
luni. Piniarnermimmi misi-
littagallip malugisaannar-
paa ilaanni piniakkamik pi-
saqarneq pikkorissusermik
nalaatsomerinnarmilluun-
niit pineq ajortoq. Taamalu
pisoqartillugu pilluaammi-
neq, qujamasunneq pin-
ngortitamillu ataqqinnin-
neq pilersartoq piniartup ni-
pituuliuutigineq ajorpaa.
Taamaattumik illoqarfissu-
arni inuulersimasut ullut
tamaasa kialaartumi suli-
sartut aningaasanik sinni-
linnik pissarsisartut piniar-
tut ilisimasaat qulaatiinnar-
lugit atugassaannik aalia-
ngersaaleraangata eqqar-
saateqarnartaqaaq. Taa-
maattoqar tillu gu lu piniar-
tut akerliugaluarlutik nipi-
tuuhorneq ajorput, kalaal-
limmi qangaaniilli inuune-
rat taamaappoq.
Ilungersuummernartut
ilagaat Akulliit Partiianiit
qipoqqartunik qutsassiner-
put akiliisinniarneqarne-
rannillu akerliunerput, naa-
lakkersuisut ilaannit allaat
qineqqusaarnertut isigine-
qarmat. Isumaqarnaraluar-
pormi Aalisarnermut Pini-
arnermullu naalakkersui-
soq nammineq piniamer-
mik aalisarnermillu ingerla-
taqareersimaUuni pisumik
paasinnissinnaassasoq.
Taamalu akisussaaffik ti-
gullugu nunanut avatangii-
sitsinnut pisimasup qanoq
inneranik nassuiaateqassal-
luni. Imanngitsoq nunaqar-
finnguani piniartut Kalaal-
lit Nunaatta arfattassaanik
ikilisaasuusutut aalisakka-
nillu niuernermik aseror-
saataasutut naqissusereer-
lugit.
Kalaallit Nunatsinni
namminersornerulersima-
galuarluta paasinarpoq suh
qanga nunasiaanerup na-
laani pissutsit suh nunat-
sinni katavinneqarsiman-
ngitsut, tassa inuiannik al-
lanik ataqqinninnerujussu-
aq akuersaaginnarpallaar-
nerlu. Soorunami ataqqin-
nittariaqarpugut, kisianni
inuiaqatigiinnguagut ataq-
qinninnermut pilhutigisari-
aqanngilagut pinerluttutut
isigineqalersinniarsaralugit
inuiaat allat pilersitaannik.
Kangaatsiap kommuneani
qipoqqaq unioqqutitsilluni
pisarineqartoq pillugu.
Matumuuna Atassutip
naalakkersuisut qinnuigis-
savai Kangaatsiap kommu-
nianik tamakkiisumik arfat-
tassat affaannanngortillugit
pillaaniarnertik tunuarteq-
qullugu.
Naalakkersuisut taamaa-
Akulliit partia ta tupilliani
qipporaq piniaqqusaanngit-
soq kangaatsiap eqqaani
utertoorutaa arlaatigut
ihuuseqarfigisariaqarpoq
piniartortagut aahsartorta-
gullu pillugit. Tupilliareria-
raluarnerami tamatsinnut
inuiaqatigiinnut tuppoq!
Inuit ataasiakkaat immin-
nut eqqarsaatigalutik suli-
niarsai-isut takutippaat qa-
noq akisutigisoq inuiaqati-
giinnut; Tullianimittaava
suna tupilliarissuaat! Eq-
qarsarnartoqarpoq kalaalli-
sut kiinappallit kalaallit Nu-
naanni tupilhortuarnerat.
Taamatut siunissami piso-
qaqqunagu suleqatigiinnis-
saq pisariaqarpoq.
Suleqatigiinneq
Avatanngiisit inuit uuma-
sussillillu pillugit suleqati-
giiffimmik pilersitsinissaq?
Tamatsinnut iluaqutaallu-
nilu peqqinnarnerussagalu-
arpoq. Naalakkersuisunut
inuiaqatigiinnullu illersui-
sussamik avammut nunallu
iluani pissutsinut aallaavi-
limmik.
Peqqissa artumik
Nalunngilarput aammalu
nalunngittariaqarlugu ava-
taaniik sianiutit malussaris-
hornissaminnut inatsisiti-
gut periarfissaqartitaagalu-
artut Atassut isumaqarpoq
Uiuusaasoq ingasattoq,
makku pissutigalugit:
1. Atassutip eqqortuuso-
rinngilaa naalakkersuisut
eqqartuussisutut iliussap-
pata kommune tamakkiisoq
tapullugu.
Inatsisit malillugit unioq-
sut nunarput qulangersi-
mammassuk taamaattumik
aamma nunatsinniik sianiu-
tit malussarissuutinnissat
paasineqassaaq inuuniar-
nermi arlaatigut atukkanik
nikerartuartunik malin-
naaqqissaartumik iluamik
peqqinnartumik atugassa-
qartuarnissaq. Aammalu
anguniagassatut siunniutis-
sallugu ulluinnarni ingerla-
titsinermut isiginiartuar-
nissaat avataaniittunik.
Anguniagassat
Kalaallit Nunaatta iluani
akisussaaffimmik tigumiar-
tussamik siulitta atugarisi-
masat angusat ingerlateq-
qissallugit silarsuarmioqati-
gut tikilluaqqusuarnissaat
Nunatsinnut aammalu Ka-
laallit meeqqat, inuusuttut,
inuusuttutullu misigisima-
sut ukiui apeqqutaatinnagit
ilinniartuarnissaat avatan-
giisit inuit uumassussilin-
nillu qulakkeersimasuarnis-
saq arlaatigut ataatsimoo-
russamik anguniagaqartu-
mik!
Pinngitsuugassat
Paatsooqatigiittarnerit
inuiaqatigiinni arlaatigut
naammaginartumik inuia-
qatigiinnut artukkiinngin-
qutitsilluni arfermik toqut-
sineq politiinut suliassiissu-
taareerpoq, taakkulu isu-
magissavaat unioqqutitsi-
sut pineqaatissinneqarnis-
saat. Inatsisitsinni qanoq
iliuusissat naammattumik
tunngavissaqareerput.
2. Saarulliit tammakarne-
risigut tuttullu piniaqqu-
saajunnaamerisigut piniar-
nissaat ingerlattuarnissat
aammalu pitsanngorsaavi-
gineqartuarnissaat. Taama-
Uornikkut arlaatigut aqqu-
tissiuussinissat imminnut
akisussaanissaat annertu-
nerusumik inuiaqatigiinni
misigisimanissaq annertu-
sarneqassagaluarpoq pinia-
gassat politikkilersuunna-
git; Ullumikkummi piniar-
tut aalisartullu atugarisaat
pitsanngorsartuartussat
kinguarsartariaqanngillat.
Atorluaaneq
Atorluarlugit namminersor-
nerullutik oqartussat kat-
tuffissuanut nunarsuarmi
ilaasortaaffigisai taamatut-
taaq Nunatsinni kattuffiit
suleqatigalugit aningaasar-
tuutissat arlaatigut iluaqu-
tigineqarsinnaallutik. Inuit
tamarmik suleqataanissaat
atorluarneqarnissat angu-
niagaralugu.
Aningaasaqartinnissaa
Ullumikkut niuertorpalaar-
tumik ingerlatsineq atorlu-
gu suleqatigiiffissaq inger-
lattariaqarpoq pisariaqarlu-
nilu; Tassami Nunarsuar-
mioqatigut uumasunik iller-
suiniaqatigiiffiit avataaniik
aningaasarpassuarnik piler-
saarusiorlutik atugassaris-
tut inuutissarsiorfilliortin-
neqarput. Tamakkulu tun-
ngavigalugit eqqortuusin-
naanngilaq kommunemi in-
nuttaasut suh neqissarlior-
nerulersissallugit pisassat
affaannanngortinneqarne-
risigut.
saarneri pissutigalugit im-
mitsinnut inuit illersortari-
qarpugut, taamasiornissat
natsorsuutigisariaqarlunit-
taaq, taamasiornerit avataa-
nik isigineqarnerput nunat-
sinnut nanertuutaanngitsu-
mik aningaasatigut qulak-
keersimasuarniassammat.
Isumasioqatigiittarnis-
sat
Tamaliorneq illuatungerisa-
vut kikkuugaluartulluun-
niit tutsuiginarluartumik
pissuseqarflgissavagut,
ataqqissallutigit, pitsaaner-
paamik nunarput inuiaqati-
giinullu sullissinissamut
kiisalu illuatungerisagut
akuersaarnartumik pissuse-
qarfigissallutigit sutigut ar-
laatigut.
Kisiannih Partiit aamma
kattuffiit anguniagaat ataq-
qillugit iliuuseqartariaqar-
luta tassami tamakkua
isummersuisinnaanissaat
siunnersuusiortarnissaallu
qulakkeersimassammat
naalakkersuisunullu sule-
qateqartuarnissaq, taama-
llorneq Nunatsinni uanga
isumaqapunga pisariaqar-
toq tupillioriartarunnaarlu-
tik.Taavalu kissatigalugu
Marina-kut atugaat tupilak.
»Tupilliaq utertoorutiginerqartoq«
All.: Jens Peter Lange, SIS-Ilulissat