Atuagagdliutit - 08.02.1994, Blaðsíða 3

Nr. 10 • 1994
3

GRØNLANDSPOSTEN
Angajoqqaat meeqqaminnut
pimssaqarpallaartannginnerat
meeqqanut
toqqissisimaj unnaarutaasartoq
naalakkersuisunut ilaasortaq Henriette
Rasmussen isumaqarpoq
Henriette Rasmussen: - Meeqqat akisussaaftlleraanni aam-
mattaaq arlaatigut qanoq iliorluni nakkutigisariaqarput.
Nakkutigineqarnerini takuneqarsinnaasariaqarpoq akisus-
saaffilerneqarnerminni iluamik naammassisaqarsimaner-
sut. Ilaqutariissutsip pifTissallu suliffiusartup allanngorne-
risa kingornagut meeqqavut toqqissisimatinniarlugit ilior-
sinnaanerput piffissaqarfigiunnaarparput.
Henriette Rasmussen: - Når der skal gives ansvar til børn,
skal der også på én eller anden måde være tilsyn med dem.
Tilsyn, så man kan se, at de lever op til det ansvar, der bliver
givet dem. Med ændringen af familiemønstret og arbejdsti-
den, har vi ikke længere den tid, der skal til for at vore børn
bliver harmoniske. (Ass./Foto: Knud Josefsen)
NUUK(LRH) - Meeqanik
perorsaanermi meeqqat aki-
sussaaffilerneqarnissaat pi-
ngaaruteqartoq isumagin-
ninnermi suliffissaqartitsi-
nermilu naalakkersuisoq
Henriette Rasmussen inuu-
suttuaqqat pillugit AG-mit
oqaloqatigineqarnermini er-
seqqissaavoq.
- Ukiuni kingullerni suli-
sartunngornitsinni angajoq-
qaat tamarmiullutik suliffe-
qalernerisa kingornagut
meeqqat tunulliunneqarta-
lersimasut isumaqarpunga,
Henriette Rasmussen oqar-
poq, isumaqarporlu piffisaa-
leqineq meeqqanut aamma-
lumi angajoqqaanut toqqis-
sisimanngissutaalertartoq.
- Meeqqat akisussaaffile-
raanni aammattaaq arlaati-
gut qanoq iliorluni nakkuti-
gisariaqarput. Nakkutigine-
qarnerini takuneqarsinnaa-
sariaqarpoq akisussaaffller-
neqarnerminni iluamik
naammassisaqarsimaner-
sut. Ilaqutariissutsip piffis-
sallu suliffiusartup allan-
ngornerisa kingornagut
meeqqavut toqqissisimatin-
niarlugit iliorsinnaanerput
piffissaqarfigiunnaarpar-
put, Henriette Rasmussen
isumaqarpoq.
Qangaanerusoq
- Qangaanerusoq aanaasut
aataasullu perorsaaqataasa-
raluarput. Ilami taakkuin-
naaneq ajorput, tassami ak-
kaat angaat, ajat atsaat ila-
qutaasullu allat meeqqanut
killilersuisooqataas arput.
Tamatuma saniatigut iner-
simasunik najuuttoqartu-
aannarpoq, meeqqallu soor-
lu imertarnissamik aalaja-
ngersimasunik pisussaafte-
qartarput. Aammalu inersi-
masunik najuuttoqartuaan-
nameratigut meeqqat siani-
gisariaqangaannik paasitin-
neqartarput.
- Ullumikkulli meeqqavut
piffissaqarfigilluanngUagut.
Taamaammallu meeqqat
namminneerlutik killissatik
paasiuminaatsittarpaat,
soorlu suna ajortuunersoq
ajunnginnersorluunniit
paasiuminaatsittarlugu.
- Perorsaariaatsini tama-
ni killiliisoqartoqartariaqar-
poq. Aammami meeqqat
namminneerlutik killiler-
sorneqarnissartik kissaati-
gisarpaat - pingaartumik
angisuunngoraangamik.
Ikiuutinngikkutta killiffigi-
sinnaasatik sumiinnersut
paasiuminaatsissinnaavaat.
Taamaammat isumaqarpu-
nga meeqqavut piffissaaruf-
figivallaarsimagivut. Taa-
maalillutik meeqqat inersi-
masunngoraangamik ajor-
nartorsiuteqalersarput.
Aatsaammi inersimasun-
ngoraangamik killissatik
misiligalertarpaat, taa-
maammallu qulalersinnaa-
sarlutik, ilaanneeriarlunilu
ajornartorsiutivissuarnut
pulasarput - tassami mee-
raagallarnerminni killiler-
sorneqarsimannginnamik
pinerluttunngorsinnaasara-
mik.
Inuusuttuaqqat
- Takusinnaavara pingaar-
tumik meeqqat anneru-
maartut - inuusuttuaqqat -
puigungaasartut. Saaffissa-
qanngillat. Atuareerlutik
soraaraangamik illumut-
inoqanngitsumut angerlar-
tarput. Unnukkut klubbi-
nut iseqqusaaneq ajorput.
Taamaahlluta aqqusiniin-
narmiitittutut ippagut. Uki-
uni taakkunanerpiaq meeq-
qat misigissusaat imminnut
akerleriittorujussuupput.
Piffissamimi tassani misi-
gissutsit ilusilersomeqale-
ruttortarput.
Ukiuni taakkunani
angajoqqaat ajomartorsiu-
lersimappata inuiaqatigiit
tungaanniit inuiaqatigiit tu-
ngaanniit annikippallaamik
ikiortaaniartaratta ilassuti-
galugu oqaatigisinnaavara.
Inuiaqatigiit tungaanniit
angajoqqaat meeqqallu suu-
supagivagut. Meeqqat sam-
misassaqartinniarlugit ne-
qeroorfigineq ajorpagut
aammalu angajoqqaat ta-
persersorniarlugit arlaati-
gulluunniit suliniuteqarata.
Angajoqqaat kisimiitittoru-
jussuuagut, uffali angajoq-
qaat inuusuttuaqqanik
meerallit piffissaq taannar-
piaq oqimaatsorujussuullu-
nilu paatsiveerunnartartoq.
- Tamattaalluta ajomar-
torsiutit aaqqinniartariaqa-
raluarpagut. Angajoqqaat
ilisimatittariaqaraluarpa-
gut ajornartorsiutit oqi-
maatsut atoraat nalunatigu.
Pisortat - pingaartumik
kommunit immaqa Nammi-
nersomerullutik Oqartus-
sanit aningaasatigut tapiif-
figineqarnermigut ajomar-
torsiutinik aaqqiiniartaria-
qaraluarput. Kommunini
kulturimut isumaginnin-
nermullu ataatsimiititaliat
annertunerusumik aaqqii-
niaqataasariaqaraluarput.
Inuusuttut ullukkut un-
nukkullu sammisassaqar-
tinneqamissaat aallunneru-
sariaqaraluar paat.
Uaqutariinnik
ilinniartitsineq
- Ilaqutariit eqqumanerusa-
riaqarput inuusuttuaqqat
ukiuni taakkunani atukka-
mini ajornartorsiulersin-
naammata. Inuusuttuarar-
passuit ajornartorsiutigi-
sarpaat ullup ingerlanerani
angajoqqaaminnik sivikit-
suaraannarmik najortara-
mikkit. Ullaakkut immin-
nut qimakkaagamik unnuk-
kut takoqqinnerminni anga-
joqqaajusut alapittorujus-
suusarput nerisassiorniar-
lutillu. Tamatuma kingor-
nagut angajoqqaajusut bi-
ngoriartarput ataatsimiigi-
artarlutillu, taamaalillutillu
imminnut qimaqqittarlutik,
taamaammallu inuusuttut
akornanni susoqarnersoq
eqqumaffiginerusariaqar-
parput.
- Ajornartorsiut taanna
eqqumaffigaarput. Taa-
maammallu Sisimiuni ila-
qutariinnik ilinniartitsiner-
mik aallartitsivugut. Ilinni-
artitsinerit taakkuu mas-
sakkumut pissarsiaqarfigil-
luartorujussuagut. Ilinniar-
titsinermi perorsaaneq,
angajoqqaat ataqatigiinnis-
saat aammalu meeqqanik
ajornartorsiuteqaleraanni
saaffigineqarsinnaasut eq-
qartorneqartarput.
- Isumaginninnermi Pi-
sortaqarfik ilinniartitsiner-
mut tassunga aningaasati-
gut tapiissuteqarpoq, ilinni-
artitsinerlu Sisimiut kom-
munianni ingerlatseqatigiif-
finnit assigiingitsunit inger-
lanneqarluni.
Meeqqat puigukkat
- Isumaqarpunga sullisseri-
aatsimi tam ar mi inuusuttu-
arartagut puigungaasima-
sut, ilaatigummi nunatsinni
tamani paaqqinnittarfiit
amigaataapput. Meeqqat
immikkorluinnaq iliorne-
qarnissaminnik pisariaqar-
titsisut aallussimavagut.
- Ungasissorsuunngitsuk-
kut meeqqat Nunatta Atua-
gaateqarfianiittartut ajor-
nartorsiutigineqarnerat
oqallisigineqarpoq. Meeqqa-
nut taamatut atugalinnut
taakku assersuutissaalluar-
put. Eqqissisimanngitsoru-
jussuupput. Isumaqarpal-
laarsimavugut taakku nam-
minneq sapinngitsut. Im-
maqa tulleriiaarinitsinni tu-
nulliussimagatsigit taa-
maapput.
- 1992-imi meeqqat pillu-
git nalunaarusiami meeqqat
taakkorpiaat ajornartorsiu-
taat aallaavigaagut.
Eqqarsaatigineqarsin-
naavoq inuusuttuaqqat
taakku atuareernerminni
sammisassarisinnaasaan-
nik neqeroorfigineqartaler-
nissaat. Immaqa atuarfim-
mi imaluunniit katersortar-
fmni. Sammisassanik inuu-
suttut namminneerlutik pi-
ar eersaaqataaffigisaannik.
Taamaalilluni akisussaaffi-
lerneqarsinnaammata.
- Tulleriiaarinermut tas-
sumunngarpiaq atatillugu
siorna aningaasaateqarfim-
mik pilersitsivugut, meeq-
qanik ilaatitsillutik suliniu-
teqartut akisussaaffiliisullu
qinnuteqarfigisinnaasaan-
nik. Taanna atorluarneqar-
torujussuuvoq, ukiorman-
nalu aamma aningaasaate-
qarfik qinnutigineqarsin-
naasunik aningaasaateqar-
poq. Suliniaqatigiit kaam-
mattorniarpakka meeqqat
namminneerlutik isumas-
sarsiaat tunngavigalugit
aallartitsiniarnissaminnut
qinnuteqaqqullugit, aam-
malu meeqqat aningaasanik
atuinissamut sunniuteqar-
figisinnaasaannik aallartit-
siniartut taamaaliorsin-
naapput.
Inuusuttut
paasisimasallit
- Neriuppunga inuusuttuaq-
qart namminneerlutik ilisi-
malissagaat atorsinnaasa-
minnik aningaasaateqarfe-
qartoq. Aningaasat sumut
atorneqarnissaannut nam-
minneerlutik tulleriiaarisa-
lernissaat assut kissaatigi-
galu arpara. Ullumikkut
soorlu peqatigiiffinni inersi-
masuunerusut aningaasa-
nik inuusuttut atugassaan-
nik qinnuteqaassisarput.
Tamannami aamma ajun-
ngilaq. Kisiannili neriuppu-
nga inuusuttut nammin-
neerlutik eqqumaneruleru-
maartut aningaasallu atu-
gassatik namminneerlutik
qinnutigisalerumaaraa.t
- Aammattaaq pitsaaqqa-
jaqaaq inuusuttut peqati-
giiffmnik assigiinngitsunik
ingerlatseqataasinnaalera-
luarpata, aammami atuar-
nerup ingerlanissaa skolerå-
dit aqqutigalugit pilersaaru-
teqaqataasaleraluarpata.
Kisiannili inuusuttut ullu-
mikkut periarfissatik ator-
neq ajorpaat, nalusaramik-
kumi periarfissatik suuner-
sut. Suliniuterpassuarnut
peqataasinnaallutik nalu-
sarpaat.
- Inuusuttut qinnuteqar-
sinnaapput, kisiannili suli-
niutit tamanut ammasut
salliutittarpagut. Sisoraatit
pigisallu ataasiakkaat allat
aningaasaateqarfinnut alla-
nut qinnuteqaatigisinnaa-
vaat. Kisiannili suliniutit
inuusuttunut tamanut ilua-
qutaasinnaasut aningaasaa-
teqarfimmut tassuinga qin-
nuteqaataasinnaapput.
Aningaasaliissutit
Aningaasaateqarfiup 1993-
imi katillugit 653.000 kronit
aningaasaliissutigai. Ani-
ngaasaateqarfiup 1993-imi
aningaasaliiffigisaasa ila-
gaat Nanortallip kommuni-
ani inuusat atorlugit isigin-
naartitsiviliorneq, tassanilu
meeqqat angajoqqaatik su-
leqatigalugit inuusat atorlu-
git isiginnaartitsissusiorsin-
naapput. Suliniut taanna ki-
ngusinnerusukkut meeqqat
namminneerlutik ingerlati-
lertussaavaat.
Sisimiuni Sukorsit ani-
ngaasanik tapiiffigineqar-
put meeqqat inuusuttullu
inersimasunik ikiorteqarlu-
tik illuutiminni iluarsaassi-
nissaannut aamma atortus-
sanik soorlu bordtennis-
inut sisoraatinullu atugas-
saannik.
Nuummi fritidshjemmet
Aqqalu tapiiffigineqarpoq
aquuteqaralassiniutissaan-
nik, taamaalilluni meeqqat
inersimasumik ilaqarlutik
piniariarsinnaalissallutik.
Qaqortumi katerisimaar-
tarfimmut tapiisoqarpoq,
taamaalilluni meeqqat
inuusuttullu angajoqqaa-
minnik ikiorteqarlutik ulloq
atugassartik pUersaarusior-
sinnaalerlugu.
Uummannap kommunia-
nut naamaartarneq imigas-
sarlu pillugu paasisitsiniaa-
nissamut tapiissuteqarto-
qarpoq, suliniamermilu tas-
sani meeqqat inuusuttullu
peqataasussaapput.
Qasigiannguani meeqqat
inuusuttullu tapiiffigine-
qarput, taamaalillutik anga-
joqqaatik suleqatigalugit
pinnguartarfeerannguamik
sanasinnaalerlutik.