Atuagagdliutit - 08.02.1994, Blaðsíða 11

Nr. 10 • 1994
■■ ■ ■ 1 ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
GRØNLANDSPOSTEN
Tamaasa misigisimavavut?
All.: Hans A. Lynge
Ukiutoqqap ukiortaallu ni-
kinnerata nalaani, Avan-
naani kaperlaap aallarterut-
tornerani Kujataani anorer-
suit taartigiiaartutut takku-
simaartaleruttortut, kitaa-
tali qeqqani sila nillertivis-
sanani unerisimasorsuusar-
toq saqqummerpoq atuagaq
saqqarissaarluinnartoq.
Taaguutigaa »Inuit« ataati-
gullu minnerusunik allassi-
malluni »Inuit issittormiut
kattuffiata oqaluttuassar-
taa«, atuakkiortaraalu Aq-
qaluk Lynge.
Atuakkiortua annerusu-
mik ilisaritissallugu pisaria-
qanngilaq, nuannarinnittai
akeqqersortaalu tamarmik
isumaqarput inuk taanna
qanoq ittuusoq ilisimallugu.
Ukiuni arlaqaleqisuni anne-
rusumik minnerusumil-
luunniit tusagassiutitigut
sammisaasarpoq naalakker-
suinikkut suliaqarnermini,
ICC-imi siulersuisunut ilaa-
sortaanermini, taalliortuu-
nermini, allatulluunniit ar-
laannut attuumassuteqar-
nermini oqaasissaminik is-
sumaliutigQluagaasartunik
noqitaqarani aniatitsisara-
mi.
Atuakkiani »Inuit« aaq-
qissuussimavaa itsarsuarli
inuiaat nikerartuarlutik nu-
natigut inuuffigisainikkut
pisimanerannit ulluumik-
kut ICC-mi kattullutik
ingerlaniarnerminni pissu-
serisaannut, »tamaasa mi-
nitsiviginagit«. Allaaserisaq
tuluit tulorutsillu (franskit)
oqaasiinut nutersimavoq.
Atuakkiortup oqaatigini-
agaani pingaarnertut paasi-
vara qupperneq 96-imi al-
lassimasut qulequttap
»Namminersornerup« ataa-
ni. Ilaatigut allappoq ».. im-
minut tatigineq, kiisalu Is-
sittumik kulturimut ataq-
qinninneq tassaasut Inuit
ataannamissaannut ineri-
artortinnissaannullu inger-
larsuutaanerpaasut. Tassa
inuiaqatigiit ataatsimoorne-
ranni naligiissumik inissisi-
masutut«. Atuakkiortoq
nammineq 1980-imit maan-
namut ICC-p siulersuisuni
ilaasortaavoq pisullu arla-
lippassuit qanimut ilisimaa-
ralugit. ICC-p iluani ajorna-
torsiutinut ilaavoq inuiaat
naalagaaffinnut sisamanut
siaruarsimanerat, taamalu
inatsisinut pituttugaaflim-
minnut assigiinngitsunut
imaalitsiaannaq kaanngar-
sinnaanatik, soorlu killeqar-
finnut tunngasut suleqati-
giilluarnissamut akimmi-
saarutaapput. Atuakkior-
tup ajornartorsiutit arlallit
sammisai soqutiginartuup-
put »ilisimatoorpalaanngit-
sumik« allagaagamik paasi-
uminartuusut, kisiannili
aamma taamatut allagaan-
nginnertik peqqutigalugu
ajornartorsiutit qanoq ititi-
gissusiannik paasinninnis-
samut killeqartitsisut.
Atuakkap aallartinnerani
qangarsuarnitsat eqqartor-
neqarput ullumikkut inuu-
sut tamarmik »attat ataani
kamikunik arsaannerisa«
nalaannili pisimasut. Taa-
maakkaluartoq atuakkior-
tup allaaserisai soorlu atu-
artussaq misigitinniarlugu
peqataasimasutut, tassa ki-
naassusersiutit siulliat qas-
seersiut - uagut - atortarlu-
gu. Periaaseq taamaattoq
atuakkmi oqaluttuassarta-
mut aalajangersimasumut
atussallugu eqqarsamarto-
qarpoq. Ullumikkulli inuu-
suttut kalaallit siulerpaar-
suinut Alaskami nunaqqati-
minnit avissaarlutik kangi-
mukaalersunut ilaasiman-
ngikkaanni kinaassusersiu-
tit pingajuat atorsimasaria-
qaqqooraluarpoq.
Atuakkap ilaani nunatta
nunasiaatigineqqarsimane-
ra eqqartoramiuk oqaatigaa
danskit nunasiassarsiorti-
taat Hans Egedeusoq. Qal-
lunaatsiaat nuna manna
nunavimmissut isigisima-
gaat ilimanarpoq, tamanna-
lu pillugu 1380-ikkunnili
Danmarkip Norgellu akor-
nanni isumaqatigiissuteqar-
nikkut Norgemut atasutut
naqissusigaasimavoq. Taa-
maattumik Hans Egedep
nunatsinnukamera Qallu-
naatsiaanik naapitsiniaane-
ruvoq nunami Norgemut
atasumi najugalittut eqqaa-
maneqartunik. Ilisimavar-
pullu Norgemiut suli maan-
namut nunatsinnik pigin-
nittutut ilumoorutivillugu
isummertarnerat, allaallu
1930-kkunni Haagimi nunat
tamat eqqartuussiviat
angullugu danskillu »illor-
missaassimapput«. Taa-
maattumik atuakkiortup
danskit Hans Egedemik nu-
nas iassarsiortitsisimanera-
nik oqaatiginninnera eqqor-
tumik naliliinertut taasas-
saagunanngilaq.
ICC-p pingaaruteqassu-
sia, matumani assortorne-
qanngitsoq, atuakkiortup
uniffigigamiuk oqaatigaa
inuiaat Inuit 130.000-it mis-
saannaanni amerlatigigalu-
arlutik taamaattoq »ataatsi-
mut kultureqartut, oqaase-
qarlutik inuunermilu assi-
giinnik atugaqarlutik«. Qu-
larnanngitsumik oqaatigi-
saq taanna annertuneru-
sukkut ilumoorpoq. Kisian-
nili ICC-p ataatsimeersuar-
tarnerinik peqataasarninni
malugitsiartakkama ilagaat
assigiinngisitaartuusugut,
annerussumik kulturimik
paasinninnikkut, pingaar-
tumillu oqaatsitigut.
Kalaallip kulturimut ersi-
u ti tit pingaarnerpaatippai
oqaatsini - inuiaat 130.000-
it inuiassuarnut ujameriat-
tunut naleqqiullutik ilisar-
naataat - tamanna pillugu
annerisaanut annernut ilaa-
voq ICC-p ataatsimeersuar-
tarnerini tuluttut oqalup-
pallaarnersuaq! Tassuunak-
kut kalaaleq qoqassineqar-
tutut ittarpoq, qallunaat
oqaasiinut naaggaariarluni
naggueqatini ilagileraanga-
migit tuluit oqaasiinut paa-
silluanngisaminut »isertin-
neqartarami«. Naggueqa-
taasa, pingaartumik Alaska-
mi, oqaatsitik uumigigaat
paasitinneqartarpugut, tas-
sagooq atuartuunerminni
atoraangamikkik pillarne-
qaatigisaramikkik. Taa-
maattumik kulturiminnut
All.: Hans A. Lynge
Saqqaata titartugartaa ki-
gartugaq ilaguussortunik
piluttanik avalequtinillu, pi-
niagassanik miluumasunik
imarmiunik akulersorlugu
pilersugaq. Qulaatungaani
ilisarnaat »våbeni« nanuu-
nersumik qimmiunersumil-
luunniit assiliartalik qaati-
gullu niaqorutaasigaq, tu-
nuatunganit nivinngakka-
tut saaqqutit ilisat qulaat
paatit, taassumalu naqqa
inuit. Qeqqani naqitann-
guup suuneranik allagar-
taq, tamatumuunakkut
1994 nalunaarlugu. Taassu-
ma ataani nersutit uumaso-
rujussuartut ittut oqarsua-
tik anillallugit imminnut
sammisut niaqorutaasallit
pulateriaarsunnit nimikkat,
siulliivisa akornini uum-
mat. Nersutip talerpilliup
kingulliivisa iluatungaanni
naqinnerit imminnut ila-
guuttuliat SM. Tassa qipe-
ruisuata aqqa - Stephen
Møller. Ilaa ilisarnaq!
Pissusiusoq malillugu
»peqitap« tunuani »piniar-
nermut eqqissisimatitsiner-
mullu malittarisassat« aam-
malu qaammatip seqernullu
aqqutaasa nalunaarsorneri
allassimapput. Kisiannili
qaammatisiutitaani ukiup
affaani kingullerni sulinn-
giffissat amerlisimanngivip-
put!
Peqitap tunuani paasissu-
tissat mikivallaanik naqin-
nerlugit allataaput, taamak-
kamillu atuarniarneri akim-
misaarnarlutik pingaartu-
mik isikujulersimagaanni.
Pisariaqalinnginnerpoq eq-
qarsaatigeqqissallugu allaa-
nerulaartumik aaqqissuun-
nissaa, annerulaartunik na-
qinnilerlugu naqinneqartar-
lernissaa siunertaralugu.
Kalaallit Nunaanni Qaam-
matisiutit,
ukioq 1994.
Peqitaq arlineq pingasunik
immikkoortulik.
Akia kr. 10,00.
Atuakkior/ik.
//
ersiutitut pingaarnerutitaat
allaanerupput, tassaanerul-
lutik ileqqulersuutit qitta-
sillu qangarsuaaniilli pigi-
sat.
Atuagaq Inuit issittormi-
ut kattuffiata oqaluttuas-
sartaanik imalittut nalu-
naarsimammat amigaati-
gaakka nalunaarsuutit oqa-
luttuarisaaneranut paasis-
sutissat. Soqutiginassagalu-
arpoq inuit eqqartorneqar-
tut naatsunnguamik ilisari-
tinneqartaraluarpata aam-
malu ukiut immikkut eq-
qaamasassat nalunaarsu-
gaasimagaluarpata. Ataatsi-
meersuarnerni aalajangius-
sat anguniagassallu pi-
ngaarnerit nalunaarsorsi-
magaluarpata ICC-p sulini-
arnera atuartussanut taan-
na pillugu ilisimasaqan-
nginnerusunut erseqqinne-
rulissagaluarpoq. Tupigiku-
jupparattaaq naggueqatitta
qallunaavi atuakkakkut
annerusumik saaffigineqar-
mata uagut qallunaavut mi-
nillugit.
Aqqaluk Lynge:
Inuit,
Inuit Issittormiut Kattufli-
ata oqaluttuassartaa.
Qupp. 132,
assiliartalik,
ungalua qeratasooq.
Akia 182,00 kr.
Atuakkiorlik 1993.
TaalliatnutaatTaalliortoq Mariane Petersen siorna Kalaal-
lit Atuakkiortut siulersuisuisa Nunat Avannarliit atuakkior-
tunut nersornaasiuttaagaannut innersuuppaat taalliai »Ni-
viugaq aalakoortoq allallu« tunngavigalugit. Juullip kingu-
ninngua Mariane Petersen talliaminik saqqummersitseq-
qippoq »Inuiaat Nunaallu« taasaminik. Arfininngornermi
29. januar Mariane Petersen Nuummi atuagaarniarfimmi
»Atuakkat«-ni taalliaminik pisiniartunik naapitsivoq pisiallu
atsiortarlugit. Atuagaarniarfimmi ningiu, Inger Hauge, AG-
mut oqarpoq atuagaq tunisaallualereersoq.
Nye grønlandske digte Digteren Mariane Petersen blev
sidste år indstillet til den Nordiske Litteraturpris for sin
digtsamling »Den fulde flue og andre«. Knap et år efter har
Mariane Petersen udgivet en ny digtsamling »Inuiaat Nu-
naallu«. Forfatteren signerede sin bog i lørdags i boghan-
delen Atuakkat i Nuuk. Indehaveren af Atuakkat, Inger
Hauge, siger til AG, at bogen allerede sælger godt.
Ved dekret af den 27. januar 1994 er
Ejendomsselskabet K.L.E. Byggeri
Nuuk ApS
rcg.nr. ApS 153.227
taget under konkursbehandling efter begæring
modtaget den 21. januar 1994.
Selskabet har hjemsted i Nuuk kommune, og
selskabet/skyldnerens adresse er:
Nukapplapiluk B 2590
3905 Nuussuaq.
Som midlertidig bestyrer af boet er antaget
Advokat Jess Aagaard
Postboks 249, 3900 Nuuk.
Der indkaldes til skiftesamling til valg af bostyrer
torsdag, den 10. marts 1994, kl. 09.30.
Skiftesamlingen afholdes i Grønlands Landsret,
Retssal 3, Tjalfevej 1, 3900 Nuuk.
Grønlands Landsret
den 28. januar 1994.