Atuagagdliutit - 08.02.1994, Blaðsíða 12

Nr. 10 • 1994

GRØNLANDSPOSTEN
Soormi piniartut nuliaal-
lunniit pikkorissut, ima-
luunniit piniartuunermi
in u uniarn er mi ilitsoqqussa-
risimasat, ammillu pitsaa-
sumik suliarineqartarnis-
saannik ilungersuutiginnit-
tut atorluarneqariariaqan-
ngillat, ammerinermiksiun-
nersorti Martha Biilmann
ilaatigut aperaaq. (Ass.:
Knud Josefsen)
Atuagagdliutit nr. 2, 11. ja-
nuar saqqummersumi Naa-
lakkersuisuni ilaasortap
Ove Rosing Olsenip ammit
pillugit allaaserisaanut
oqaatigiumasat.
Puisit amii pillugit oqal-
littuartoqartariaqarpoq, ka-
laallisut inuuniarnitsinni
minnerunngitsumik piniar-
toqarfinni pissutsit ilunger-
sunartut taamaatsillugit.
Sunali peqqutaasoq, pe-
qataasut paasissutissiisar-
nerat eqqortuujuaannarneq
ajorpat?
Imaassimannginnerpa
qulaanit paasissutissiiniara-
luit ammit tungaasigut paa-
sisimasaat killeqarpallaar-
lutik, piviusunut naleqqiul-
lugit equsoortutut allaat
oqaatigineqarsinnaalersar-
lutik?
Aamma imaattariaqara-
luarpoq:
Ammit pitsaasuunissaat ta-
matta ilungersuutigissagut-
sigu immitsinnuinnaq
naammagisimaaginnartari-
aqanngilagut, pingaarluin-
nartutut isigaara pisinnaa-
sortatta aamma atorluarne-
qarnissaat.
Soormi piniartut nuliaal-
lunniit pikkorissut, ima-
luunniit piniartuunermi
inuuniarnermi ilitsoqqussa-
risimasat, ammillu pitsaa-
sumik suliarineqartarnis-
saannik ilungersuutiginnit-
tut atorluarneqartariaqan-
ngillat? Taava inuiaat paasi-
simasaat piviusunut naleq-
qiullugit immaqa equsoor-
nerit ikinnerussagaluanngi-
nersut?
Aamma imaattarpoq:
Ammit pillugit oqallittoqar-
tillugu Landstingimi
KNAPK-miluunniit, radi-
ukkut ilaatigut pikkunaat-
soornartartigisoq. Soorlumi
aallartikkaluaannarlutik
ilaqqiffissaaruttut maa-
ngaannarlusooq killillutik
inertuusigaangata. Ila akor-
nannut pilluni oqarusun-
nallaraangat »aamma
imaapput« imaattariaqara-
luarput.
Ilumullimi immaqa aam-
ma uagut amat tamakku-
ninnga suliaqartuusugut
isumasiorneqalaartaralua-
rutta oqallinnerit ilaanna-
koorpasigatik naammagin-
narnerussassagaluarput.
Ajoraluartumik suli ileq-
qorisarparput aperineqa-
rutta aatsaat ilaaqqunnias-
salluta. Kisianniuna isum-
manik saqqumiinniaraluar-
tilluni tusaaniarneqanngip-
pallaartutut misigisarneq
isummallu paarlattorluin-
naanik appiussuinerit ajuk-
kunnermik, kisilersoorner-
millu misigifflusartut. Ta-
makkuali uniffigiinnartas-
sagutsigit sianiippallaassa-
qaagut.
Aamma imaakkamik am-
mit ilaat ajorpallaarput:
Ove Rosing Olsen ilumoor-
poq ammit ajortut amerla-
vallaartut. Ajoraluartumik
ajuusaarnaraluartumillu
ammit panertut ilarpassui
nukingiutipalaakkatut pa-
nertitaasarsimapput, ta-
mannalu miserratigineqar-
sinnaanngilaq.
Kalaallit Nunaata Amme-
riviani takussutisaqarluar-
poq pingaartumik ammit si-
nerissamiit tikittut immik-
koortiterneqarneri naam-
mattoorlugit, ukisinalaan-
ngitsoornartanngilaq. Ilaa-
tigummi eqqarsarnartarlu-
ni una tunineqarsimanngik-
kuni ajunnginnerusimassa-
galuarpoq, amermi suliari-
palaagaq amminut pitsaa-
nerusunut akuliunneqar-
Ove Rosing Olsen ilumoorpoq ammit ajortut amerlavallaartut. Ajoraluartumik ajuusaarna-
raluartumillu ammit panertut ilarpassui nukingiutipalaakkatut panertitaasarsimapput,
tamannalu miserratigineqarsinnaanngilaq, ammerinermik siunnersorti, Martha Biilmann
allappoq. (Asseq toqqorsivimmiit)
Pissutsit aa
AUattoq: Martha Biilmann, ammerinerm
tarsimavoq, taamaalillunilu
amminut pitsaanerusunut
bakterissanik siammarteri-
suusarluni, minnerunngit-
sumik ammit uninngaviat
pitsaanngitsuusimappat.
Aamma ajortuinnaan-
ngillat:
Ammilli panertut ajortuin-
naanngillat, ammit ilarpas-
sui pitsaalluinnartumik su-
liarineqartarsimapput, ta-
makkualu takussutissaa-
sarput piniartut tunisassia-
minnik ataqqinnittut, nuli-
aasalu pikkorissut suliaat.
Tunisassiatik tunngavippi-
aasigut ilisimaaralugit naak
suliaq oqitsuinnaanngitsoq
kalaallilli piniartup pissarsi-
aminik atorluaasup pitsaas-
suseq pilersitaa maligassiu-
vineq qaangiinnagassaan-
ngitsoq tassaniippoq.
Taamaattumik ammit tu-
nisat ajortuinnartut oqaati-
gisinnaanngilagut. Sooru-
nalimi pitsaasortai upper-
narsaatissaqartippagut.
Soorlu nalunngikkipput Ka-
laallit Nunaata Ammerivia-
ta atisaliarisartagai kusa-
nartorpassuit nunarsuar-
nut avatitsinniittunut aki-
suunngorlugit nioqqutigisai
kalaaleqatsitinnit arnanit
pikkorissunik mersorneqar-
tut, taamakkuunnginnerpat
piniartut ameerutaasa pit-
saanersaat.
Taamaattumik ammit
ajortortaat kisiisa isiginagit,
pitsaasortaalu qissimigaa-
ginnarnagit, imaluunniit
ajunngitsortai toqqortiin-
narnagit aamma piniartor-
tatta qiimmaallaatigisin-
naasaat pinngitsoorsin-
naanngilarput. Sunaluun-
niimmi pitsanngortinnia-
raanni ajunngequtittaaq
qaangiinnarneqarsinnaan-
ngillat.
Ammit tarajortikkat
ajorpallaaqaat - sunaana
aamma pisooqataasoq?
Ammit tarajortikkat ajor-
pallaaqimmata allaat tuni-
saajunnaarsinneqarput.
Amminut erniinnaq sulia-
risinnaanngisamut taraju-
laarlugit, silaannaarlugit
ilaatigut qeritsitivimmut
toqqortarpakka suliarisin-
naalerangakkit tigullattaar-
lugit iluarluinnarmata,
aammalu amerlanertigut
kusanartaqalutik.
70-kkut naalerneranniit
piniartukkormiut pingaar-
tumik isorliunerusuneersut
naapittalerpakka. Ammit
pillugit oqaloqatigisarlugit,
80-llu aallartilaarnerannit
Tunumi, Upernavikkunnilu
kiisalu Arnat ilinniarfianni
pikkorissartitsisarnera aal-
lartimmat, paasisartuaarsi-
mavara qanoq isorliuneru-
suni ajornartorsiut angitigi-
soq.
Piniartut nuliaat suleru-
lungaartut, illunnguit iniga-
lugillu amerpassuarnik su-
liffiusut, ilarpassuimi ni-
lammik aatsitisinnatik imis-
saqanngitsut il.il.
Assorujussuaq ilunger-
suummersimavunga ikioru-
sukkaluarlugit. Taamanik-
kut Qaqortumi ammerivik
mikivoq taamanikkullu di-
rektøria Preben Nielsen at-
tavigaara ammit tarajortik-
kakka misilissinnaanerai
paasiniarlugu. Akuersimal-
lu 83-mi nassiuppakka alla-
nik tarajugaanngitsunik
ilallugit.
84-mi nalunaarfigaanga
tarajortikkat kusanarnerar-
lugit. Tigugakkit assorsuaq
tulluuppunga, ilimagisan-
nik kusanarnerungaarma-
ta. Piniartut nuliaat ikioru-
sutakka eqqarsaatinnee-
qaat. Taamanikkut inuutis-
sarsiornermut Naalakker-
suisoq attavigaara, ammillu
taakkua takutikkiartorpak-
ku.
Ammit tarajortikkat ni-
oqqutissiarinissaat eqqar-
saatigineqalerpoq. 85-mi fe-
bruar Norgimi ammerivis-
suarmut pulaartinneqarpu-
gut, tassani amminik tara-
jortikkanik suleriaasiat tak-
uniarlugu. Ammit tarajor-
tikkat pingaarnerutillugit,
tamakkualu suliarineqarne-
rat malinnaaffigaagut.
Nunatsinni amminik ta-
rajorterineq aallartittussan-
ngormat Norgimiinnikuu-
sugut paasisatsinnik ilua-
mik attavigineqanngilagut,