Atuagagdliutit - 10.03.1994, Blaðsíða 11

Nr. 19 • 1994
GRØNLANDSPOSTEN
Nunat Avannarliit avammut
atassuteqaleriartorput
Kultureqamermut, Ilinmartitaanermut, Ilisimatusamermut aamma Nunani
Avannanemi suleqatigiinnermut Naalakkersuisumit Marianne Jensenimit
Nunat Avannarliit suleqatigiinnerannut naalakkersuisoq
Marianne Jensen Nordisk Rådip Stockholm-imi 44-ussaa-
nik ataatsimiinnerani nunatsinneersut nuimanersaraat.
Landsstyremedlemet for nordisk samarbejde Marianne Jen-
sen leder den grønlandske delegation på Nordisk Råds 44.
session i Stockholm. (Ass./Foto: Knud Josefsen).
Nunani Avannarlemi sule-
qatigiinnissamik pilersaaru-
tit pillugit nassuiaat *) Nor-
disk Rådimut maanna saq-
qummiunneqarpoq. Qup-
pernerit 28-t atorlugit siu-
nissami Nunani Avannar-
lerni suleqatigiifilgineqar-
sinnaasut Nordisk Minis ter-
rådimit eqqartorneqarput.
Ukiuni tulliusuni Europa
sammineqamerussaaq, paa-
sivarali Nunat Avannarliit
Killiit ministerådini ataasi-
akkaani paasineqameruler-
sut, tamannalu isumalluar-
nartoqarpoq.
Atuagaaqqami eqqartor-
neqarpoq kulturimut, atu-
artisinermut ilisimatusar-
nermullu, avatangiisinut,
aalisamermut, innuttaasut
piginnaatitaaffiinut, ani-
ngaasarsiornerinut inatsisi-
nullu tunngasutigut suleqa-
tigiinnissaq. Naalakkersui-
sut taaneqartuni siullerni
tallimani peqataanerusar-
tussaapput, taamaattumik
taakku sammeqqaassavak-
ka.
Kulturi
Kulturi Nunani Avannar-
lerni pingaartitaanerpaa-
voq. Ministerrådi kulturi-
mut tunngasutigut erseq-
qissunik suliniuteqaruma-
voq, tamatumanilu erseqqa-
rinnerusutut taaneqarsin-
naapput Nunani Avannar-
lerni Kulturimut tunngasu-
nut Aningaasaateqarfik, fil-
meqarnikkut tusagassiuu-
teqarnikkullu suleqatigiin-
neq, oqaatsit tungaasigut
suleqatigiinneq, meeqqanut
inuusuttuaqqanullu tun-
ngasut, eqqumiitsuliorne-
rup tungaatigut suleqati-
giinneq, inuiaassutsimut
tunngasutigt kulturikkut
suleqatigiinneq, Nunanut
Avannarlernut tunngasu-
nik Europami Nunanilu
avannarlemi saqqumilaar-
nerulersitsiniarneq kiisalu
nunani ataatsimeeqataati-
taqartuni kulturimut tun-
ngasunik suliniuteqamis-
saq.
Naalakkersuinermut tun-
ngasunik suliaqartut paa-
sinninnerat ministerrådimi
erseqqissarniarumaarpara,
Nunani Avannarlermiut
Kulturiannik ilisimasaqar-
neq tamakkunuunalu misi-
gisaasartut innuttaasunit
paasillugit pigiliunneqaq-
qullugit, minnerunngitsu-
mik meerartatsinni inuu-
suttortatsinnilu. Aammat-
taaq kulturikkut Europa-
mut atassuteqarnermi nu-
narput peqataanerulersin-
niassavara. Tamatumunnga
assersuutitut taaneqarsin-
naapput Nunat Avannarliit
kulturimut tunngatitamik
1995-imi upernaakkut Spa-
niami katerisimaartitsinis-
saat, aamma Nunat Avan-
narliit kulturimut tunnga-
sunikk takutittsisarnissaat
Københavnip kulturip Illo-
qarfiattut 1996-imi malun-
nartinniameqarnissaanut
atasumik.
Oqaatsitigut kulturimut
tunngasunik suliffeqarfin-
ni, ilaatigut NAPA-mi
Nuummiittumi, siunnersui-
soqarneq Ministerrådip pa-
tajaallisarumavaa. Aam-
mattaaq atuagaaqqami al-
lassimavoq »Nunat Avan-
narliit Killiit, oqaatsit skan-
dinaviami atorneqanngit-
sut, aamma meeqqat inuu-
suttullu Ministerrådimi
oqaatsit tungaasigut nutaa-
mik naammassisaqarniar-
nerani pingaarnerutitaasu-
nut ilaasut.«
Atuartitsineq
ilisimatusamerlu
Atuartitsineq ilisimatusar-
nerlu pingaartitaanerpaat
ilagaattaaq. Taakkunani
anguniagaasut pingaarner-
saraat Nunat Avannarliit
ilisimatusarnikkut ilinniar-
titaanikkullu peqatigiiler-
nissaat, eqqarsaatiginerul-
lugit meeqqat atuarfiat,
inunnik qaammarsaaneq
aamma inersimasunik ilin-
niartitsineq, qafTasinnersu-
mik ilinniarfiit, angalasar-
nissanik pilersaarutit,
oqaatsit, ilisimatusarneq
aamma (radio atortorissaa-
rutillu allat atorlugit) unga-
sissumiit atuartitsineq.
Tassani siunissaqassa-
gutta peqataanissamut piu-
massuseqartariaqarluin-
narpugut, assersuutigalugu
elektronikkikkut ator toris-
saaruteqalernerput tunnga-
vigalugu. Ilinniartitaanerli
avatitsinni pissutsinik paa-
sisimasaqarluamermut at-
tuumassuteqarportaaq. Ta-
matumunnga tunngatillugu
angalasarnissanut periar fis-
sat ajornannginnerulersin-
niarsinnaavavut, imaam-
mammi - allassimasut issu-
assavakka - »Tamatumani
pingaaruteqartut ilagaat,
inuusuttut ilinniarnermin-
nut atatillugu periarfissin-
neqarnissaat nunani avan-
narlerni sanilerisani oqaat-
sinik, kulturimik inuuseri-
samik, maleruagassanik pi-
ngaartitanik, inuiaqatigiin-
ni pissutsinik, pinngortita-
mik ilaalu ilanngullugit
namminneerlutik paasisas-
sarsiorsinnaanissaat.«
Inuusuttortatta tamakkua
assigisaannik paasiniaanis-
samut periarfissaat kille-
qartarsimapput, ilaatigut
oqaatsinik akornuteqarneq
ilaatigullu aaqqissuussiner-
nut assigiinngitsunut ilisi-
masakinneq pissutaasarlu-
tik.
Avatangiisinut
tunngasut
1993-imi misissuineq naa-
pertorlugu avatangiisinut
tunngasut Nunani Avan-
narlerni suleqatigiinnermut
takussutissaasutut erseq-
qissinerpaatut naatsor-
suunneqarput. Nunat
Avannarliit avatanngiisinut
tunngasutigut iliuuserisas-
saat pillugit Ministerrådi-
mit siunnersuutiginiarne-
qartut oqaluusereqqullugit
saqqummiunneqarumaar-
put Nordisk Rådip 44-ssaa-
nik Stockholmimi marsip
7-iannit 10-anut ataatsi-
miinnerani. Atuagaaqqami
paasissutissiissutigineqar-
put iliuuserisassat ilaat
ataasiakkaat, tassa nakku-
tilliineq paasissutissiuiner-
lu, avatangiisini allanngor-
nerit kingunerisinnaasaan-
nik naliliisarneq, aningaa-
sat aqutsinermi atugassat,
pinngortitaq pinngortitami-
lu inuuneq, Europamiut
avatangiisit pillugit suleqa-
tigiinnerat aamma Nunat
Avannarliit qanittuini, tas-
sa Barentshavimi, østersø-
mi, Baltikummimilum ava-
tangiisit pillugit suleqati-
giinneq.
Europami silaannaap mi-
ngutsinneqarnerata eqqaa-
nerullu nunat issittuniittut
eqqaat naluneqanngitsutut
assut »qajannarsarpaat«.
Taamaattumik qujanarpoq
ilisimallugu mingutsitsiner-
mut Europami Nunallu
Avannarliit qanittuini aal-
laaviusut akiomiarneqar-
nissaat avatangiisinut mini-
sterit assut pingaartikkaat.
Aammattaaq pinngorti-
tap, takornariat amerliar-
tortuarnerat tunngavigalu-
gu, assigiinngitsunik sam-
misaqarluni kinguneqarlu-
artumik atorneqarsinnaa-
nera pillugu Nunani Avan-
narlerni iliuuserineqarsin-
naasut oqaluuserineqassap-
put. Nunatsinni takomari-
artitsisarnerup annertusar-
niarneqarneranut atatillu-
gu Nunani Avannarlemi ta-
matumuuna suliniuteqar-
nermi angusat misilittak-
kallu iluaqutiginiarsinnaa-
vavut.
Aalisameq
Tamatumunnga tunngatil-
lugu anguniagassat pi-
ngaarnersaraat aalisakkat
nungusapilu nneqanngin-
nissaat aalisarnerullu ani-
ngaasarsiutaanerata pata-
jaallisarnissaa. Taamaattu-
mik salliutinniarneqarpoq
pisortat, aalisarnikkut suli-
niaqatigiiffiit aalisakkanillu
misissuisut suleqatigiinne-
rata annertusarnissaa, t£ia-
maalilluni aalisarnermik
inuussutissarsiuteqarneq
tamatuminnga ingerlatsisu-
nut tamanut iluaqataaneru-
lersinnaaqqullu gu.
Nunani Avannarlemi Kil-
lerni inuiaat aalisarnermik
innuussutossarsiuteqartut
tassani immikkut isigine-
qamerat tamanit nalune-
qanngilaq. Atuagaaqqami
allassimavoq immikkut pi-
ngaartinneqassasoq aalisar-
nerup kalaallit, Islandimiut
Savalimmiormiullu ani-
ngaasaqarniarnerannut pi-
ngaaruteqarnerpaanera. Ili-
manareersutut suleqatigiin-
nermi tamaviaarutigiuma-
neqarportaaq nunani tama-
laani, pingaarnerpaamik
EU-mi aamma Europap ka-
ngiani naalagaalYLnni, aa li-
sarnermut tunngasutigut
ingerlatsinemp aaqqissu-
gaaneranut Nunat Avan-
narliit sunniuteqarniarne-
rulernissaat. Arfanniartar-
neq taallatsiarneqarsimasa-
riarqaraluarpoq.
Innuttaasut
piginnaatitaaffii
Innuttaasut piginnaatitaaf-
fiinik taaneqartuni eqqar-
torneqarput sulifleqarner-
mut suliflinnilu pissutsinut,
inuussutissanut, atuiner-
mut kiisalu isumaginnin-
nikkut peqqinnissamillu
tunngasutigut ingerlatsi-
nermut tunngasut. Sulifiis-
saaleqisut ikilisarniartuar-
neqarnissaat inuiaqatigiin-
ni Nunani Avannarlemi na-
jugaqartuni sulissutigisas-
sat eqqortumik sallersaat-
tut taaneqarpoq.
Isumaginninnermut peq-
qinnissamuUu tunngasunut
minis terittaaq imaannan-
ngitsunik anguniagaqaru-
mapput. Pilersitat imaluun-
niit sullissinerit ajunngin-
nemlersinniarneqaraanga-
ta inoqatinik immikkoortit-
sinani periaaseqartarnissaq
atuisullu soqutigisaannik
sulissutiginnittarnissaq pi-
ngaar ner paatut isigineqar-
put. Tamatumunnga aam-
ma ilagagitinneqarpoq in-
nuttaaqatigiinni minneru-
sumik annerusumilluunniit
immikkut qajannaatillit so-
qutigisaannik taamatut pi-
ngaartitsinissaq. Tassani
eqqarsatugineqartunut
ilaapput timimikkut innar-
luutillit, inuit sivisuumik
suliffeqarsimanngitsut,
narkomaanit, piitsut anger-
larsimaffeqanngitsullu.
Ministerit pisussaafiiit
Nunani Avannarlemi isu-
maginninnermut peqqinnis-
samullu tunngasutigut
isumqatigiissutit innuttaa-
sunut pisussaaffigilersitaat
pillugit paasisitsiniaaneq
anner tu sarniaru mavaat-
taaq.
Silarsuarmut
avatitsinnut atas-
suteqamerulemissaq
Atuagaaqqami atuarumi-
nartumi tassani Nunat
Avannarliit nutaamik sule-
qatigiilernissaanni 1994-iin-
naanngitsumik tamatumali
kingorna ukiuni arlaqane-
msuni iliuusereqquneqar-
tut pingaarnemsutigut eq-
qartomeqarput.
Erseqqissumik malugine-
qarsinnaavoq tunngaviu-
sussat allanngorsimanerat.
Nunat Avannarliit Europa-
miut ataatsimiittartuini pe-
qataasarneranni ataqati-
giissaarilluni suliassanik ag-
guaassisamissaq naalakker-
suinermik suliaqarnermut
tunngatillugu pisariaqaler-
simavoq. Avatitsinni tusaa-
niarneqarnerussagaanni pi-
sariaqarpoq ataqatigiinnis-
saq piffissaalluarallartillu-
gulu ataatsimut isummerni-
artarnissaq.
Apeqqutaalerpoq qanoq
isumqatigiissutigisinnaane-
ripput ataatsimut isummer-
tarnissarput naalakkersui-
nermik suliaqartut ataatsi-
miittarnerini, Islandip, Sa-
valimmiut Nunattalu peqa-
taafTigisartagaanni. Taa-
maattumik ilaatigut angu-
niassavara Nunani Avan-
narlemi Killemi naalakker-
suinikkut suleqatigiinnerup
qanoq ilusilerniarnissaa
ukiup matuma, nunat inoq-
qaavi pillugit Naalagaafilit
Peqatigiit ukiorititaanik
qaangeeqqammerfigisatta,
ingerlanerani.
*) Pineqarsinnaavoq uunga
saaffiginninnikku t: Nordisk
Ministerråd, Store Strand-
stræde 18,1255 København
K.
Nordisk Rådimi tivaneq
Puisit amiirrik nunatsinneersunik Sverige-mut
eqqusseqqusinnginneq Marianne Jensen-ip
apeqqriteqaateqarfigaa
STOCKHOLM - Nordisk
Rådip 44-ussaanik ataat-
simiinnerani Sverige-mi
ingerlanneqartumi kul-
turi malunnaateqarluar-
poq, ataatsimiinnermilu
nunat avannarliit aatsaat
taamak kulturi Stock-
holm-imi malunaateqar-
titsigaat.
Sapaatiummat unnuk-
kut Stockholm-imi Dan-
sens Hus-imi kalaallit
marloriarlutik takutitsip-
put. Siullermik Anda Ku-
itse nuannarineqarluar-
tumik ersaartaanneqarlu-
artumillu tivanermik tak-
utitsivoq, kingornalu isi-
ginnaartitseqatigiit Sila-
miut kiinarpalerluni qi-
tinnermik takutitsipput
isiginnaartut qoqassillu-
git-
Naalakkersuisumit
ilaasortap Marianne Jen-
sen-ip sapaatiummat Nu-
nani Avannarlemi nuna-
nit marlunnit namminer-
sornemsuneersut pisortai
ataatsimeeqatigai, tassalu
Savalimmiuniit Marita
Petersen Åland-illu qer-
qertaaneersoq Ragnar Er-
landsson. Politikerit taak-
ku pingasut isumaqati-
giipput Nordisk Rådip
ataatsimiinnissaa sioq-
qullugu nunani a vannar-
lerni statsministerit
ataatsimiittarneranni nu-
nat namminersornemsut
saqqumilaarnerusalissa-
sut.
Puisit amii
Kalaallit Nunaannit, Sa-
valimmiunit Åland-imillu
siunnersuut tamanna
ataasinngormat nunani
avannarlemi statsimiste-
rit tallimaasut ilassillua-
reerpaat.
Marianne Jensen-ip
ilassinnilluarneq taman-
na iluatsillugu Sverige-p
statsiministerianut Carl
Bildt- imut apeqquteqaati-
gaa puisit amiisa nunat-
sinneersut Sverige-mut
eqquteqqusaannginnerat.
Puisit amii Sverige-mut
eqquteqqusaajunnaarni-
kuupput, Carl Bildt-illu
tupigusuutiginerarpaa
Sverige puisit amiinik Ka-
laallit Nunaanneersunik
pisiortortasimanngilluin-
namera. Carl Bildt-ip Ma-
rianne Jensen neriorsor-
paa tamanna qanimut
misisso rumaarlugu.
Marianne Jensen-ip si-
unnersuutigaa FN-ip nu-
nap inoqqaavisa ukioriti-
taanik ukiunik qulinngor-
torsiorneranut atatillugu
nunat avannarliit ataatsi-
mut iliuuseqarnissamut
aningaasanik immikkoor-
titsissasut. Statsminister
Poul Nyrup Rasmussen-
ip siunnersuut isumaqati-
galugu oqaatigaa, taman-
nalu nunat avannarliit su-
leqatigiinnermut ministe-
riinut, Nordisk Rådip ani-
ngaanik agguataarinera-
nut akisussaasunut, ta-
persersorlugu saqqummi-
unniarlugu oqaatigalugu.