Atuagagdliutit - 03.05.1994, Blaðsíða 3

Nr. 33 • 1994
3
GRØNLANDSPOSTEN
Kikkut aningaasat pissavaat
Nuummi eqqartuussivik 279.000 kronit pigineqanngitsut pillugit
aalaj angiingaj alerpoq
NUUK(KK) - Pingasun-
ngornermi majip 11-iani
Nuummi eqqartuussisoq Si-
vert Lynge 279.000 kronit
1991-imi aprilip ingerlanera-
ni sulisunit pingasunit
Nuup kommunea ta kiileria-
ni toqqorsivimmi nassaavi
pillugit aalajangiunneqartu-
mik saqqummiussisussaa-
voq.
Aningaasarpassuit taak-
ku pigiumaneqanngillat,
massakkullu Nuup kommu-
nea, aallaqqaammut ani-
ngaasanik tigusisuusoq nas-
saartullu pingasut, aningaa-
sanik pigineqanngitsunik
nassaarnerminni katillugit
27.000 kroninik akissarsi-
tinneqarsimasut akersuup-
put.
Tamatumalu saniatigut
Nuummi suli eqqoriaqat-
taarneqarpoq aningaasar-
passuit taakku Nuup kom-
muneata toqqorsivianut qa-
noq ilillutik pisimanersut.
Kommunip karsianiit tilli-
taanerpat taamaalillutillu
ullunut pitsaanerusunut
toqqorneqarsimallutik, ima-
luunniit ikiaroomartuerni-
artartup isumaqarami iser-
titani tassunga toqqorluar-
nerusinnaallugit toqqortari-
simanerpai?
Ulloq ataasiinnaq
toqqorsivimmiippoq
Anmgaasanik taama amer-
latigisunik siornatigut Ka-
laallit Nunaanni nassaarto-
qarsimanngisaannarpoq.
Tam akku tamarmik pi-
ngasunngornermi 20. april
1991-imi aallartipput.
Erik Petersen piffissami
sivisujaartumi suliffissaale-
qisimavoq, Nuullu kommu-
niani suliassaqartitsiniar-
nerit ilaannut peqataasus-
sanngorsimalluni. Pinga-
sunngornermi ullaakkut
Nuup Kommuniani suliniu-
taasumut pisortaasumut,
Amdi Pedersen-imut saaffi-
ginnippoq.
Amdi Pedersen-ip Erik
Petersen kommunip akis-
sarsialerifiianut innersuup-
paa, tassanngaanniillu qin-
nuigineqarpoq toqqorsivim-
mi Uuarsaasseqqullugu.
Erik Petersen-ip Nuup
Kommuniani kontorassi-
stentitut ilinniarnini naam-
masseqqammerpaa, taa-
maammallu toqqorsiviup
Nuup Kommuneata kiileria-
niinnera ilisimaarilluarlu-
gu.
- Akissarsiarleriffiup bi-
lag-iutai ukiut talllimat sin-
nerlugit qanganisaassusillit
tamaasa eqqassavatit, Akis-
sarsialeriffiup pisortaata
taamatut peqquaa.
Erik Petersen-Ulu sulia-
reqquneqartoq aallartippaa.
Toqqorsivik tikikkamiuk
matua paarnaaqqasaraluar-
luni ammavoq, kommunimi
sulisut ilaata bilag-inik aal-
lerluni matu ammareersi-
magamiuk.
Ullororiartulersoq sulisut
allat marluk, Karl Johansen
aamma Jakob Vetterlain
toqqorsivimmut ornigup-
put, peqquneqarsimaga-
mimmi Erik Petersen Akis-
sarsialeriffiup toqqortaanik
iluarsaassisoq ikioqqullugu.
Oqaatigineqareersutut
Erik Petersen-ip kommunip
allaffia nalunngereerpaa, bi-
lag-itoqarsuillu karsinut
immiunneqarsimasut ilisi-
vimmiit aqqaatiterlugit.
Taamaalioreermat sulisut
marluk karsit toqqorsivim-
miit annissorpaat. Tamatu-
malu kingornagut pappiaq-
qat ikuallaaviliaanneqar-
tussaapput.
Karsi
nalunaaqutsemeqan-
ngitsoq
Erik Petersen iluarsaassitil-
luni bilag-inut karsi ilisiviit
ilaanniittoq arlaannaannil-
luunniit nalunaaqutserne-
qanngitsoq naammattoor-
paa. Karsit allat tamarmik
nalunaaqutsersugaapput,
taamaammallu alapernaasi-
lerluni.
Sunamita karsip iluaniip-
pa?
Erik Petersen-ip karsi
ammaramiuk puussiamik
plastikkimik imaqartoq tak-
uaa. Puussiap iluaniipput
279.000 kronit. Puussiaq
100 kroninik, 500 kroninik
1.000 kroninUlu imaqarpoq.
Puussiap imai ilaminut tak-
uteriarlugit emgerluni
Akissarsialeriffiup pisortaa-
nut toqqorsivimmi suliak-
kiisimasumut majuuppai
oqarlunilu:
- Karsit ilaanni nassaakka
takoriakkit.
Pisortap ulapikkami Erik
Petersen kingusinnerusuk-
kut aggeqquaa. Erik Peter-
sen-ilu isumaqarami nas-
saani pingaaruteqarpallaar-
tut, taamaammallu ani-
ngaasarpassuit takutippai.
Taamaaleriarmat pisortap
oqaloqatigissallugu piffissa-
qaleriataarpoq. Erngerlutil-
lu isumaqatigiipput ani-
ngaasat borgmesterimut
kommunal di rektørimullu
majuunniarlugit. Tamatu-
ma kingorna Erik Petersen
toqqorsivimmut uterpoq,
ilisivissuarnilu iluarsaassi-
nini nangeqqillugu.
Karsit toqqorsivimmiit-
tut sinneri taamaallaat bi-
lag-itoqarsuarnik imaqar-
put.
Politiini
Borgmesterip kommunaldi-
rektøriUu erngerlutik Nuup
Kommuneata kukkunersiu-
isui, Schøbel & Marholt-ik-
kut pisumik kalerrippaat,
taakkulu ulloq taanna kom-
munip karsii konto-ilu ta-
maasa naatsorsorpaat.
Puussiaq 279.000 kroni-
nik imalik Nuummi politii-
nut, aammattaaq aningaa-
sarpassuit nassaarineqarsi-
manerinik ilisimatinneqar-
tunut tunniunneqarpoq.
18. maj 1991-imi Schøbel
& Marholt-ikkut Nuup
Kommuneanut allakkatigut
immikkut ittumik naatsor-
suinermi inemerusut pillu-
git nalunaarfigaat.
Kukkunersiuisut taku-
sinnaanngilaat aningaasa-
nik kommunip naatsorsuu-
taanni amigaateqartoqar-
nersoq.
AappaatiguUi kukkuner-
siuisut allakkaminni erseq-
qissaatigaat kommunip ani-
ngaasanik aqutsinerani ar-
lalinnik sanngeequteqartoq,
taamaalillunilu sulisut qiti-
uisumi inissisimasut kom-
muni salloqittaarissallugu
periarfissaqarluarlutik.
Schøbel & Marholt-ikkut
aningaasanik toqqorsivim-
mi nassaartoqarnera sioq-
qullugu kingoqqullugulu
ukiorpassuarni Nuup Kom-
muneani kukkunersiuisuu-
simapput. Ulloq manna ti-
killugu kukkunersiuisut pi-
sortanit akuerisaasut nas-
suiaatissaqartinngilaat ani-
ngaasat taakku qanoq ilillu-
tik Nuup Kommuneata kii-
lerianut pisimassanersut,
kisiannili aamma aappaati-
gut kommunip karsiani ani-
ngaasanik amigaateqarto-
qarnersoq takuneqarsin-
naanngilaq.
Nassaartut
akissarsitinneqarput.
Aningaasarpassuit Nuup
Kommuneata kiileriani toq-
qortat soorunami tusagassi-
utitigut saqqummiunneqar-
put, kisiannili aningaasanik
piginnittumik ataatsimil-
luunniit nalunaartoqanngi-
laq.
Ukioq ataaseq qaangium-
mat Nuummi politeeqarfim-
mi pisortaq Egon Vihadsen
Nuup Kommuneanut alla-
gaqarpoq, taakkulu 30.
marts 1992-imi ullulerne-
qarsimapput:
- Kalaallit Nunaanni Poli-
timestereqarfimmi aalaja-
ngerneqarpoq 279.000 kro-
nit taakku Nuup Kommu-
neanit pigineqarsimassasut.
Taamaammallu aningaasat
uppernarsaaserlugit politii-
nut aaneqarsinnaapput.
Nuup Kommunea taa-
maaliorpoq.
Politiit kajumissaarineri-
sigut aningaasanik nassaar-
tut pingasuullutik Nuup
Kommuneanit nassaarner-
minni akissarsitinneqarput.
Aningaasat 10 procentii illu-
artinneqarput, kingoma-
gullu nassaartunut pinga-
suusunut avitsinneqarlutik.
Erik Petersen, Karl Johan-
sen aamma Jakob Vetterlai
tamarmik immikkut check-
imik 9.300 kroninik nalilim-
mik tunineqarput. Aningaa-
sat sinnerit 251.100 kroniu-
sut kommunip karsianut
ikineqarpoq.
Inatsisit qanoq
peqqusippat?
Erik Petersen-illi suliaq taa-
matut ingerlanneqarmat
naammaginngilaa.
Aningaasat 279.000 kro-
niusut pingajorarterutaasa -
tassa 93.000 kronit - tunni-
unneqarnissaat piumasa-
raa, eqqartuussissuserisor-
lu Henrik Hey saaffigalugu.
Kalaallit Nunaanni n£is-
saat pillugit inatsimmi qa-
noq peqqusisoqarpa?
Eqqartuussissuserisoq
Henrik Hey-ip apeqquteqaa-
teqarnera tunngavigalugu
Justitsministeriamit nalu-
naarutigineqarpoq nassaat
pillugit qallunaat inatsisaat
1950-ikkut aallartinneran-
neersoq Kalaallit Nunaan-
nut atuutinngitsoq. Taa-
maammallu Kalaallit Nu-
naanni maleruagassatoqaq
1929-imeersoq suli atuut-
toq.
Maleruagassaq taanna
kalaalht inatsisinik katersu-
gaataanni Nalunaerutit-ni
nassaarineqarsinnaavoq,
tassanilu allassimavoq nas-
saarineqartumut piginnit-
tuusoq ukiup ataatsip inger-
lanerani nalunaanngippat
nassaaq nassaartumut tun-
niunneqassasoq.
Erseqqissaatigissallugulu
pingaaruteqarpoq qallunaat
inatsisaanni allassim am-
mat, nassaaq ukiumi ataat-
simi piginnittussarsiunne-
qareertillugu piginnittoq
nassaarineqanngippat nali-
ngata pingaj orar te ru taa
nassaartumut tunniunne-
qassasoq. Kisiannili Kalaal-
lit Nunaanni maleruagassa-
mi allassimavoq nassaartup
aningaasat tamaasa pissa-
gai.
Nuup Kommuneani
kukkunersiuisup nalunaa-
rutaa naapertorlugu isuma-
qartoqanngilaq aningaasat
kommunip karsianit tilli-
taasut, Erik Petersen oqar-
poq. Taamaalillunilu pigin-
nittumik nalunaartoqan-
ngimmat aningaasat Nuup
Kommuneata piginngilai.
TaamaaliUutalu massakkut
ukiut pingasut qaangiunne-
rini 279.000 kroninik taak-
kuninnga toqqorsivimmi
nassaartuusugut pingasuul-
luta aningaasanik piginnit-
tuuvugut.
Taamaammallu Erik Pe-
tersen-ip Nuup Kommunia
eqqartuussivimmut unner-
luutigaa, aningaasallu ta-
marmik tunniunneqarnis-
saat piumasaqaatigalugu.
Ullumikkullu tassa taa-
matut inissisimapput.
Pingasunngornermi ma-
jip 11-iani eqqartuussivimmi
aalajangiunneqassaaq ani-
ngaasarpassuit taakku inut-
taqanngitsut kikkut pissa-
neraat.
Suhsut pingasuullutik
nassaartuugamik aningaa-
sat pissavaat?
Aningaasat kommunip al-
lafliani nassaarineqarmata
Nuup Kommuneata ani-
ngaasat pissavai?
Uuatsitsineq
Erik Petersen-ip eqqartuus-
sissuserisua Henrik Hey qu-
lanngilluinnarpoq.
Kommunip aningaasat
amigaatiginngilai, taa-
maammallu nassaartut ani-
ngaasanik tigusisussatut
qaninnerupput. Taamaam-
mallu Erik Petersen, Karl
Johansen aamma Jakob
Vetterlai 10 procentiinnar-
nik nassaarnerminnut aki-
lerneqartariaqanngillat,
aningaasalli 279.000 kroni-
usut tamaasa pisariaqarlu-
git.
- Oqaatsip ataasiinnaap,
tassa; nassaat, takutippaati-
gut nalaatsornerinnakkut
naatsorsuutiginngisamik
pisoqarsimasoq. Ilaanneeri-
arluni iluatsitsisoqartarpoq,
Henrik Hey oqarpoq. Uani-
lu suliami Erik Petersen ilu-
atsitsisuuvoq, Nuup Kom-
munea pinnani. Erik Peter-
sen nakatsornerinnakkkut
Nuup Kommuneanut at-
tuumassuteqarpoq. Suhffe-
qanngilaq, Nuullu Kommu-
neanit suliassaminik inner-
suunneqarluni Akissarsiale-
rifiimukartinneqarpoq,
akissarsiarlerifilmmiillu
toqqorsivimmukartinneqar-
luni.
Iluatsitsinerinnakkut
aningaasat nassaarai, peq-
qusersuitsuugamilu ani-
ngaasat qullersarisaminut,
tassa Akissarsialeriffiup pi-
Nuup Kommuneata toqqorsiviani uaniiluarsaassinerup na-
laani aningaasarpassuit nassaarineqarput.
Det var her i Nuuk kommunes fjernarkiv, at de mange
penge blev fundet under en oprydning. (Ass./Foto: Knud
Josefsen).
sortaanut tunniuppai. Kom-
munip allafliata kiileriani
nassaajunerat aalaj angii-
suunngilaq. Kommunip al-
laffia ullut tamarluinnaasa
inuppassuit suliffigisarpaat.
Kommunimi sulisut ora-
nge-nik atisallit Blok P-p
majuartarfiisa ataanni
upernaajunerani sali8itillu-
tik aningaasanik nassaarsi-
magaluarpata kommuni
aningaasat tiguniarlugit pi-
umasaqarnavianngilaq.
- Kommunimmi ullumi-
mut allaat ukiut pingasut
qaangiutereeraluartut tak-
usinnaanngilaat aningaasat
kommunip karsianinngaan-
neemersut. Kommunip uki-
orpassuarni pisortanit aku-
erisaasumik kukkunersiui-
sartut tatigisaasut kukku-
nersiuisorisimavai, taa-
maammallu 300.000 kro-
niinnaangaluilluunniit
kommunip karsianit ta-
maannamavianngillat.
Eqqoriarneqarsinnaa-
voq, Henrik Hey oqarpoq,
aninngaasat taakku arlaan-
nilluunniit pinerluttuliorlu-
ni pissarsiarineqarsimassa-
sut, tamatumalu kingorna-
gut toqqorsivimmut toqqor-
neqarsimallutik. Aningaa-
sat Nuup Kommuniata pi-
ginngilluinnarpai, Kalaalht
Nunaannilu nassaat pillugit
maleruagassat naapertorlu-
git ukiup ataatsip qaangiun-
nerani piginnittoq nalu-
naarsimanngippat nassaar-
tup pissarai. Piner lu ttoqar-
simappallu ukioq ataaseq
qaangiuttoq piginnittumik
nalunaartoqarsimanngim-
mat tupinnanngilaq. Taa-
maaliussagaluarunimi poh-
tiinut nassuiaassiniarner-
mini annertuumik qjomar-
torsiortussaavoq.
Qarasakinneruvoq
Nuup Kommuniata eqqar-
tuussissuserisuata Niels
Hansen Damm-ip taamatut
nassuiaasoqarnera akuerin-
ngilaa.
- Aningaasat Nuup Kom-
muneaneernissaat ilima-
narneruvoq. Pinerluuteqar-
tartunut ihsimasakka naa-
pertorlugit aningaasanik ih-
sisoq Nuup Kommuneanut
aningaasanik toqqorsivim-
mut toqqorsiniarluni eq-
qussisinnaasimaguni qa-
rasakippallaarsimassaaq,
Niels Hansen Damm oqar-
poq. Aningaasat ikiaroor-
nartumik tuniniaanermi
isertitaasimappata pisortat
sulhviutaanut toqqorsinis-
saq periarfissani kinguhius-
saaq. Taamaattoqarsimap-
pat aningaasat angerlaallu-
git naqqup qisuttai peerlu-
git ataanut toqqornissaat
ajunnginnerussaaq...
- Aningaasat kommunip
allaffiani inimut paarnaaq-
qatinneqartartumut toq-
qorneqarsimapput, taa-
maammallu kommunip al-
laffiani sulisumit taamaal-
laat toqqorneqarsinnaasi-
massahutik. Taamaammal-
lu eqqoriarpara suhsut ilaat
aningaasanik tillissinnarlu-
ni, immaqa arlaleriarluni
tillittarluni toqqorsivimmut
toqqorsisuusimassasoq.
279.000 kronit initulaartu-
kasiupput, taamaammallu
suhsoq taanna aningaasa-
nik annissinissaminut pe-
riarfissarsiorsimassalluni.
Aammalu sooq suh aaneqar-
simannginneri pihugit eqqo-
riaaqattaaginnarsinnaavu-
gut. Aningaasanik tilhssi-
masoq taanna toqusimasin-
naavoq imaluunnut ihoqar-
fimmiit aallariataarsimasin-
naahuni. Ihsimaneqanngi-
laq.
- Kukkunersiuisut Schø-
bel & Marholt-ikkut nalu-
naarumminni erngerlutik
tikkkuarpaat kommunip
naatsorsuuserinerani eqqu-
gassutaasut arlaqartut, taa-
maalillunilu aningaasanik
illuartitsisoqaannarsinnaa-
soq. Uani suliami paasereer-
parput kommunip bilag-it
ukiunik tallimanik piso-
qaassuseqaleraangata ator-
sinnaajunnaartittarai. Kuk-
kunersiuisut nassaarner-
mut ukiut pingasut qaangi-
unnerini aningaasanik ami-
gaateqartoqarneranik nas-
saarsinnaasimanngimmata
aningaasat sivisoorsuarmik
toqqorsivimmi toqqortari-
neqarsimassapput, - ilami
imaaqa allaat kommunip al-
laffiata sananeqarnera tikil-
lugu.
- Aningaasat Nuup Kom-
muniata pigisaata ilaani ini-
mi paarnaarsimasumi, taa-
maalillunilu tam anit tikin-
neqarsinnaanngitsumi nas-
saarineqarput, taamaam-
mallu kommunimut tutsin-
neqassagunik pissusissami-
soorneruhuni. Erik Peter-
sen kommunillu suhsui
marluk aalajangersimasu-
mik suliaqaqquneqarlutik
toqqorsivilim-tinneqarput.
Akissarsiortup suhaasa ki-
nguneri suhtsisumut tut-
tarput. Sumiluunniit ta-
manna atuuppoq.
- Aammattaaq eqqumiigi-
neqarsinnaanngilaq Kalaal-
ht Nunaanni suhanik matu-
munnga assigusunik naam-
mattuuisimannginnatta,
Niels Hansen Damm. Inuup
allap piarnik nassaaruit soo-
runami inuttaanut utertis-
savat. Tamanna kimilluun-
nut apeqquserneqarsin-
naanngilaq, taamaammallu
siornatigut eqqartuussivim-
mi suliamik taamaattumik
naammattuuisimanngila-
gut.
Kisiannih massakkut su-
liaq taamaattoq Nuup eq-
qartuussiviani aalajangiiffi-
gineqartussanngorpoq.