Atuagagdliutit - 16.08.1994, Blaðsíða 13

Nr. 62 • 1994
X?
Sfccta^a^c&/U fri?
GRØNLANDSPOSTEN
karmi isumaginninneq ta-
makkiisoq qanoq sunniute-
qarpa?
Anders Andreassen: - Ki-
ngulliarsuit ineriartortut
eqqarsaatigalugit inooqati-
giinnermut ilinniartitaaner-
mullu annertuumik ajor-
nartorsiuteqarpugut. Isu-
maginnittoqarfik atuarfe-
qarfillu ajornartorsiutinik
taakkuninnga iluarseeriar-
sinnaanngillat. Meerarpas-
suit angajoqqaarinngisa-
minnut inissinneqartarput
tamannalu ajornartorsiu-
terpassuit ilaasa érsiutaan-
naaraat. Ersiutit ilagaat im-
minortartorpassuit. Ukiu-
mut imminortartut »ikit-
tunnguugaluit« katikkutsi-
git paasissavarput ukiut
25-it kingullit ingerlaneran-
ni innuttaasut 10 procentii
imminorsimasut. Taakkua
agguaqatigiissillugu ukio-
qassasermut sanilliukkutsi-
git amerlanerussagaluar-
put. Pissutsit alianartut
taama-ittut sanarfiumallu-
git isumaginninnikkut ilin-
niartitaanikkullu immikkut
ittumik iliuuseqamissaq pi-
sariaqarluinnarpoq. Iliuut
piginnaassuseqarneruler-
nermik aningaasarissaarne-
rulernermillu pisariaqartit-
sisoq, maannaminngarnit
pitsaanerusoq.
Hallo,
Tunuminngaanniiguna
AG: - Kommunep kissaatigi-
saani suna pingaarnersaava
- kissatigisarlu taanna qa-
qugu piviusunngorsinnaa-
va?
Anders Andreassen: - Kis-
saatigaarput inatsisartut
Namminersornerusullumi
kisigatik nassuerutigissa-
gaat Kalaallit Nunaat tuno-
qarmat. Kitaanut naller-
suussinnaasumik innuttaa-
sut inuuniarneranni naam-
maginartumik atugassaqar-
tinneqartariqarput akisus-
saassuseqartumik aningaa-
satigut inuttullu iliuuseqar-
nikkut. Tunu japan-reje-nik
pisagaannik kilisafdssuar-
tut isigineqaannartariaqan-
ngilaq kitaata kilisaataanik
kilisanneqartartunik, EU-
mullu tunineqartartunik
nunatta karsia aningaasas-
saqartiUuarumallugu.
Ungaseqaaq
AG: - Kommunep 1995-mut
aningaasatigut missinger-
suutini qanoq iliornermigut
oqimaaqatigiississinnaavai?
Anders Andreassen:
Ingerlariaqqinnissatsinnut
tunngavissarititaasut tun-
ngavialugit 1995-mut ani-
ngaasatigut missingersuu-
terput oqimaaqatigiississin-
naangilarput. Taamaammat
atuinerput qaammatinut
18-niinnarnut naammassa-
gunarpoq, tamatumalu ki-
ngorna akissaarutissaagut.
Kommunep ukiumut 146
millioner kr.-nit kaaviaar-
tittarpai. 1985-imiilli kom-
munep isertittagai maanna-
mut ukiumut 15 millioner
kr.-nit missaannik ikileriar-
tarsimapput, pifflsamilu
tassani kommunep akisus-
saaflii amerligaluttuinnar-
simallutik. Allanngortitsiso-
qartinnagu aningaasaqami-
arnerput oqimaaqatigiin-
ngitsumik ingerlajuassaaq.
Kommunep suliassai ani-
ngaasaqarniarneranullu
tunngavissat ataqatigiin-
ngilluinnarput. Kommunep
nammineerluni atuartitaa-
neq, inunnik isumaginnin-
neq teknikkimullu tunnga-
sut nammassinnaanngilai.
Sanaartortoqarnissaanik pi-
umasaqartoqarpoq, taakku-
ali akissaqartinneqanngil-
lat.
AG: - Kommune najukkat
Namminersornerullu tik
Oqartussanut, inatsisartu-
nut naalakkersuisunullu
ungasippallaarpa ?
Anders Andreassen: - Aap
taamaappoq. Tunumi pis-
sutsit immikkuullarissut
pillugit pisortaqarfinnut
ataasiakkaanut ajunngivis-
sumik akulikitsunik paase-
qatigiittoqartarpoq. Tamak-
kuli kinguneqanngitsutut
ittarput, Namminersorne-
rullutimmi Oqartussani
akisussaassuseq sulerusus-
suseqarnerlu ataqatigiin-
ngillat naammaginaratillu.
Tamanna pissuteqarpoq
atorfillit qinikkallu taarse-
raannerujussuannik, akuli-
keqisunik aaqqissuussaa-
nermik allanngortiteriner-
nik aammalu ingerlatseqati-
giifflssuarnik pilersitsior-
tornernik akullugit.
Takorharissat
aalisamerlu
AG: - Ukioq 2000-mi kom-
mune najukkat qanoq issa-
ngatippiuk?
Anders Andreassen:
Kommunetsinni inuuniar-
nikkut atugassarititaasut
kitaani atugassarititaasu-
nut naleqqiunneqarsin-
naanngorsimassasut naat-
sorsuutigaara. Tamanna
anguneqarsimassaaq kom-
munep namminersorneru-
sullu isumaginninnerup
atuartitaanerullu tungaa-
gut suleqatigiilluarnerati-
gut - inuussutissarsiornik-
kut aningaasaliinissamut
tunngaviliisoq taamalu
inuuniarnikkut atugassari-
titaasunik pitsaanerulersit-
sinissamik periarflssiisoq.
Anders Andreassen: - Kommunetta aamma immikkoorutigaa amerlaqisut isertitakitsoru-
jussuunerat. Isertitat naatsorsoqqissaarneqarsimasut kingulliit takutippaat inuit 950-it
missaat ukiumut 20.000 inorlugit isertitaqartarsimasut.
Anders Andreassen: - Et særkende for kommunen er det store antal lavindkomster. Efter
den senest tilgængelige indkomststatistik er der omkring950selvangivne personer, der har
en skattepligtig indkomst på under 20.000 kroner om året. (Ass./Foto: Louise-Inger Ly-
berth).
Aammattaq 2000-mi
naatsorsuutigaara,
- kommunemi inuussutis-
sarsiorneq annertuumik
takornariaqarnermik aal-
laaveqassasoq, pitsammik
unammillerfiusumik timmi-
sartuussisamikkut.
- kommunetsinni nuna-
mut tamarmut atuuttumik
immikkut ittumik pisortat
suliffeqarfianik inissiisoqas-
sasoq, aamma pifflssap tak-
ornariaqarfiusup avataagut
takornariat atortagaat ator-
neqanngitsut atorlugit pik-
korissartitsisoqartassasoq.
namminersortutut
ingerlanneqartunik suliffe-
qarfeeraliortoqarsimanis-
saa kiffartuussinermut at-
tuumassutartut, aamma si-
nerissamut qanittumik aali-
sarnerup ingerlallualereer-
simassasoq. Avataani aali-
sarneq ima ingerlalluale-
reertigisimassaaq allaat
inuit 80-it kommunetsin-
neersut sulisorineqarsin-
naallutik.
- nutaanik meeqqanut
paaqqinnittarfiliornikkut
inissaqartitsineq naamma-
ginartoq anguneqarsimas-
soq, aamma pisariaqartitsi-
neq naapertorlugu utoqqaat
illuliortoqarsimassasoq.
Atuarflup allilerneqamera-
tigut atuaqatigiiaat tamar-
mik inissaqalersimassasut.
Piginnaanilinnik atuar-
titsisoqalerneq ilutigalugu
atuartut qaiTasinnerusumik
ilinniartunngortartut nu-
nap sinneranut naleqqer-
suussinnaanngorsimassa-
sut.
- nunaqarfinni eqqaave-
qarneq akisussaassusilim-
mik aaqqiivigineqarsimas-
sasoq.

Anders Andreassen: - Kingulliarsuit ineriartortut eqqarsaatigalugit inooqatigiinnermut
ilinniartitaanerm ullu annertuumik ajornartorsiuteqarpugut. Isumaginnittoqariik atuarfe-
qarfillu qjornartorsiutinik taakkuninnga iluarseeriarsinnaanngillat.
Anders Andreassen: - Vi har et særdeles komplekst socialt og uddannelsesproblem for den
opvoksende generation. Hverken social- og skolesektoren kan ikke hamle op med disse
problemer. (Ass./Foto: Louise-Inger Lyberth).