Atuagagdliutit - 15.11.1994, Qupperneq 13

Nr. 88 • 1994
13
/rftoLajpajpc/é/a £/£
GRØNLANDSPOSTEN
Inuuniimi nappaatitit suusut paasemsuppigit
Ukiut qulit tulliuttut ingerlanerini umitta sananeqaataanik nakorsat misissuinermikkut qanoq peqqitsigissanersugut
siulittuutigisinnaalissavaat
Allattoq, Erik Miinster
Tamanna ilaasa taajumassa-
vaat »nunarsuaq inuuffik
nutaaq«, ilaasali taajumas-
sallugu »nunarsuaq inuuffik
ajortoq«. Tassalu ilisimatuut
inuit sananeqaataat tamaasa
paasippatigik, aaviinikkullu
siulittuutigisinnaalerlugu i-
nuup ataasiakkaap inuuner-
mi sinnerani qanoq peqqis-
suseqarnissaa. Eqqoriakan-
nemeqarsinnaassaarlu qa-
noq sivisutigisumik inuuso-
qassanersoq, ajunaarnerit
naatsorsuutaanngitsut eq-
qaassanngikkaanni.
Taama pisoqarnissaanut
ungasikkunnaarpoq. Ukiup
2005-ip missaani naatsor-
suutigineqarpoq inuup sana-
neqaatai tamarmik nalunaar-
sorneqarsimassasut. Maan-
nakkut nunarsuaq tamakker-
lugu ilisimatusartut assigiin-
ngitsut tamatuminnga sulia-
qartinneqarput. Suliassat ag-
guataarsimavaat, taamaalil-
luni ilisimatusartut assigiin-
ngitsut marluk sananeqaati-
nik kingornuttakkanik assi-
giinnik misissueqqunagit.
Aningaasartuutit katillutik
20 milliarder koruuninik a-
merlatigissangatinneqarput.
Taakkulu aningaasarpas-
suupput. Inuillu sananeqaa-
taat 100.000-it missaat nas-
saariniarneqartussaapput
kromosom-ini marloqiusani
23-niittut, inuit sananeqaa-
taanni imminni uumassuse-
qartut. Kromosom-ini inis-
sisimaneri peqqissaartumik
sumiinnersut nalunaarsor-
neqassapput, inuullu sana-
neqaataasa ataasiakkaat inu-
it ineriartornerannut pingaa-
rutaat nalunaarsorneqassal-
lutik, ilumiuulernermit toqu-
nissap tungaanut.
Misissorneqartussat ila-
gaat timikkut innarluutaa-
sartut sananeqaatit pigisin-
naasaat, inunngortut innar-
luutigisinnaasaat, imaluun-
niit inuunerup ilaani anner-
tunerusumik annikinnerusu-
millu nappaataalersinnaasu-
nut pissutaasartut.
Tamakku misissorneqa-
reerlutik naammassineqar-
pata aaversinnermi sanane-
qaatit misissornerisigut -
immaqaluunniit qiseq naam-
massaaq - paasissutissat a-
meriasoorpassuit pissarsia-
rineqarsinnaassapput, inuk
inuunermini qanoq atuga-
qassanersoq. Ilisimatuut siu-
littuisartut suliaat tigussa-
vaat, taakkunanngali siulit-
tuutigisartagaat 100 proenti-
mik eqquigajunnerussallu-
tik.
Inuit sananeqaataat nas-
saarineqareerput oqaluttuar-
tut inuk ajornannginnerusu-
mik soorlu inalugarsuakkut
kræfteqalianerusinnaasoq, i-
viangikkut kræfteqalianeru-
sinnaasoq, uummatip taqaa-
sigut qerattartuulianerusin-
naasoq aamma puakkut nap-
paammik cystisk fibrose-
mik nappaateqalianerusin-
naasoq.
Nappaat kingulleq eqqar-
saatigalugu qaammatip tulli-
ani - Tuluit Nunaanni - ator-
neqalissaaq misiliisarnermi
atortoq, taamaalilluni aappa-
riit meerartaarniartut paasi-
sinnaalissallugu puatsigut
nappaatip taassuma timikkut
innarluuteqartitsilersartup
sananeqaataanik peqarnerlu-
tik.
Immaqa tamanna aalaja-
ngiisuulersinnaassaaq mee-
rartaarniarnermut. Taamaas-
sappat naartunerup nalaani
misiligutissanik tigusinikkut
paasineqarsinnaavoq naar-
tup sananeqaatit kingornut-
takkat timimiorinerai, taa-
malu aalajangerlugu naartu-
ersinnissaq imaluunniit
naartunerup ingerlatiinnar-
nissaa.
Inuit sananeqaataat pillu-
git siunissami sukumiisumik
ilisimasaqalernissaq ileqqo-
rissaarnermut tunngassute-
qartunik ajornartorsiutinik
annertoorujussuarnik piler-
sitsissaaq. Apeqqutit anner-
tuut ilagaat, inuit ataasiak-
kaat ilisimalerusunneraat
qanoq innertik siunissamilu
qanoq peqqitsigissanerlutik.
Assersuutigalugu franskit
ilisimatusartut nassaarisima-
vaat sananeqaat, 90 procenti
tikillugu eqqortumik paasis-
sutaasinnaasoq inuk utoqqa-
linermini Alzheimer-ip nap-
paataanik nappaateqalissa-
nersoq. Kialli inuunermi i-
ngerlanerani ilisimarusus-
sinnaavaa utoqqalerpiarna-
niluunniit utertunngornissa-
ni, taamalu silaqassutsini
annaallugu?
Taamatut ilisimasaqarneq
iluaqutaassaaq nappaatinut
katsorsarneqarsinnaasunut,
pingaartumik pinaveersaar-
tinneqarsinnaasunut. Kisian-
nili taamatut ilisimasaqar-
neq nikallungajuarnermut
pissutaassaaq, amerlasuunut
katsorsarneqarsinnaanngi-
tsumik nappaateqalernissa-
mik nalunngisaqartunut.
Inuit sananeqaataat pillu-
git ilisimasat annertusiartu-
piloortut aammali kingu-
neqassapput, sananeqaatit a-
kornuteqartut akornuteqan-
ngitsunik taarserneqarsin-
naalissammata, taamaalillu-
ni inuk nappaatinit sakkor-
tuunit eqqorneqarsinnaajun-
naarlugu, naak inunngoq-
qaarami sananeqaatinik a-
jortunik timimioqarsimaga-
luarlunni. Sananeqaatit al-
lanngortinnerisigut katsor-
saanerit siulliit suliarineqa-
reersimapput.
Pinaveersaartitsinerlu i-
nooriaatsip allanngortinne-
qarneranik kinguneqarsin-
naavoq. Assersuutigalugu
sananeqaat ullumikkut na-
lunngilarput hyperkolestero-
læmi-mik pilersitsinnaasoq,
tassalu orsumik kolesterol-i-
mik taqqat qerattartoortarne-
rannut pissutaasumik aakkut
akoqarpallaalernermut. Inuit
taakku taqqanik milittoor-
sinnaanerat annikillisarne-
qarsinnaavoq inuuneq ta-
maat orsoqarpallaanngitsu-
nik fiber-ilinnik nerisaqar-
nerisigut, pujortarnaveer-
saarnerisigut, annertuumik
timigissartarnerisigut im-
maqalu iisartagartomerisi-
gut, timip kolesterol-imik a-
koqalertarneranik annikilli-
saasinnaasunik.
Inuit inalugarsuarmikkut
inunnguutsiminnik kræf-
teqaliasut annertuumik pi-
latsiunissaq pinaveersaarsin-
naavaat inalugarsuarmik a-
kuttunngitsunik misissortit-
tarneratigut. Taamaalilluni
piffissaagallartillugu katsor-
saaneq aallartinneqarsinnaa-
voq, allannguutit anniki-
tsunnguunerisa nalaanni pi-
sariaqartumillu katsorsaa-
nissap annikinnerpaaffigi-
saani, taamalu peqqissivin-
nissap annerpaaffigisaani.
Assersuutissaq alla tassa
puakkut kræfteqalertarneq.
Ilisimaneqarpoq inuit pu-
jortartorujussuit taamaallaat
15 procentiisa missaat taa-
matut nappaateqalersartut.
Sananeqaatit iluaqutigalugit
inuit kikkorpiaat toqqar-
neqarsinnaapput nappaam-
mit tassannga eqqorneqar-
sinnaasut, taamalu meeraa-
nerminnit paasereerlugu pu-
jortanngilluinnarnissartik.
Assersuutip taassuma eq-
qarsaatigilersippaa siunis-
sami toqoriataarnissamut
sillimmasertarneq. Ullut i-
laanni sillimmasiisarfiit pi-
umasaqalerumaarput misis-
suinerit assigiinngitsut isu-
magineqariissasut, erseqqis-
sumik takutitsisut inuunerup
sinnerani peqqissuseq qanoq
issanersoq. Sillimmasiisar-
fiit assersuutigalugu iner-
teqqutigisinnaavaat inuit pu-
jortarnissaat, pujortartarpa-
talu sillimmasiineq ingerla-
annaq atorunnaarsissinnaal-
lugu, imaluunniit sillimma-
sernermut akiliutaasartut
qaffannissaat piumasarisin-
naallugu.
Ukiuni arlalinni Dan-
mark-imi piumasarineqa-
reerpoq inuit aningaasarpas-
suarnik sillimmasertinniar-
tut HIV-imik aammioqar-
nerlutik misissortissasut. Ta-
mannalu paasiuminarpoq.
Kisiannili Tuluit Nunaanni
sillimmasiisarfiit arlalippa-
suariarlutik sillimmasertin-
niartut itigartittarsimavaat,
tusatsiarsimagunikku sillim-
masertinniartut HIV-imik
aammioqarnerlutik misis-
sortissimasut.
Taamaalillutik naatsor-
suutigisarpaat misissortissi-
masut AlDS-eqalersartunut
ilaasinnaasut. Tamanna uki-
uni arlalinni sakkortuumik
oqallisigineqartarsimavoq,
aatsaallu sap. akunnerisa ar-
laqanngitsut matuma siorna
tuluit sillimmasiisarfiisa taa-
ma periaaseqarneq atorun-
naarsimavaat. Paasisimava-
ammi nalinginnaasoq inuit
HIV-imik aammioqarnerlu-
tik misissortittarnerat, qa-
muuna eqqissiumallutik.
Sananeqaatit atorlugit
katsorsaasarneq nappaatinut
inuunermut navianartorsior-
titsisunut taamaallaat pi-
ngaaruteqanngitsoq takutik-
kumallugu, nappaat eqqu-
miitsoq trimetylaminuri
naggataarutigalugu eqqar-
tussavara. Inuit taamaattu-
mik nappaatillit kiagunner-
mikkut, anersaartornermik-
kut quumikkullu aniatittar-
paat tipi aalisakkat mikiarsi-
masut tipaannut eqqaanar-
toq, qanorluunniit eqqilui-
saartigigaluarunik.
Tamatumunnga pissutaa-
voq enzym amigaatigim-
massuk, nerisat trimetula-
min-imik akuinik suujun-
naarsitsisartoq. Taarsiullugu
aniatittarpaat silaannaq tipit-
torujussuaq. Maannakkulli
St. Mary's Hospital-imi
London-imiittumi ilisima-
tusartut sananeqaat nassaa-
ringajalerpaat, taama nap-
paateqarnermut pissutaasoq.
Sananeqaat nassaarineqar-
pat sananeqaatit atorlugit
katsorsaaarnikkut nutaakkut,
ukiuni tulliuttuni qulini na-
linginnaalersussakkut, taa-
matut nappaatillit immaqa
katsorsarneqarsinnaalissap-
put. Taamalu pisoqarnissaa-
ta tungaanut taamatut nap-
paatillit nerinaveersaassa-
vaat aalisakkat imarmiut,
nersutit ilumiui, manniit,
blomkål-it, eertat aamma
eertat soyat, tamarmik tri-
metylamin-imik akoqartoru-
jussuit.
#f,4 Inuit sananeqaataat pillugit siunissami sukumiisumik ilisimasaqalernissaq ileqqoirssaarnermut tunngassuteqartunik ajornartorsiutinik annertoorujussu-
arnik pilersitsissaaq. Apeqqutit annertuut ilagaat, inuit ataasiakkaat ilisimalerusunneraat qanoq innertik siunissamilu qanoq peqqitsigissanerlutik.
Fremtidens detaljerede viden om generne vil rejse enorme etiske problemer. Et af de helt store spørgsmål er, hvor meget det enkelte menneske egentlig ønsker
at få at vide om sig selv og sin helbredsmæssige fremtid. (Asseq toqqorsivimmiit/ arkivfoto: Knud Josefsen)