Atuagagdliutit - 15.12.1994, Blaðsíða 10

70
Nr. 97 • 1994
GRØN LaNuSPOSTEN
Emnngitsututjuullisiomera
Allattoq Viveca Sundvall
Nutserisoq Birgit Steen-
strup
Ataatama Juullimik Uumis-
suisuaqqatut taasarpaanga.
Tamannalu tamarmik quia-
gisaqaat.
Illup ilua gløgg-isunnia-
laamit juullimullu piareer-
saataasunit tipigisseruttor-
toq, silamilu nittaalarsuit ar-
riitsumik nakkaaleruttortut
imatut aperisarpaanga:
- Juullimik Uumissuisua-
rartatta ukiormanna orpilias-
sarput qanoq isumaqarfigaa?
Orpiliaq ukiut tamaasa si-
ornagaa orpigisimasatsinnit
tamaligut kusanarnerusar-
poq. Ataatagalu marluulluta
peqqissaavilluta Gustav A-
dolfs Torv-imiit sporvogni-
nut ilaalluta angerlaattar-
parput.
Taamani ileqqoqarpugut!
Angerlamut tamatigut Rag-
gens-ip sikkileerniarfia ti-
mersuutaarniarfialu Sankt
Sigrids Plads-imiittoq unif-
figisarparput. Ukioq allor-
tarlugu sisorartartunut ator-
tut saqqummersinneqartar-
put, ukiorlu allortarlugu
sukuutscrtartunut tunngasut
saqqummersinneqartarlutik
- anguteerannguit innaalla-
gissamik ingerlatillit iga-
laakkut takuneqarsinnaasar-
lutik.
Ataatama juulliaaqqami
tamatigut Charles Dickens-
ip oqaluttuaaraliaa »Juulli-
mut Oqaluttuaq« atuffassis-
sutigisarpaa, taamatullu ta-
matigut oqaluttuami aner-
saat illernartut pingajuat ui-
vertitsileruttortoq qaaqqusat
takkuttarlutik.
Taamaakkaluartorli juulli-
siornissaq akerlerilluinnar-
tarpara. Aqqanilinnik uki-
oqarlunga Blåmejse-nut i-
laasortaavunga, marlunngor-
nerillu tamaasa unnukkut a-
tisakka tungujortut atorlugit
ataatsimiigiartarlunga (pik-
korissutsimut nersornaatisi-
ara kaasarfinniitillugu). Al-
lunaasamik qilersinissarput,
sikuulsinnik iluamik qilersi-
nissarput aammalu Guuti-
mut Lady Baden-Powell-i-
mullu, Blåmejse-nik aallar-
niisuusimasumut naalannis-
sarput ilinniartarlugu.
Sapaatit tamaasa naalagi-
arnissamut angajoqqaakka
kajumissaartaraluarpakka, a-
jornanngippallu nerilerner-
mi qinoqatigiinnissamut, in-
nalernermi qinoqaligiinnis-
samut ajornartuulernermilu
allaanerulaartumik qinoqati-
giinnissamut kajumissaarta-
raluarlugit. Taamaanngip-
pammi Naalakkap sapaati-
gititai annerit nuannaarutigi-
vallaarsinnaanngilaat.
Angajoqqaakkali qinnui-
giuartuaraiuaritsik naalagi-
arusunneq ajorput. Filmeria-
rusunnerusarpummi.
Eqqarsaangaatsiareerlu-
nga paasilerpara naalagiar-
nissaannut kajumissaartua-
raluarlugit killissinnaanagit.
Taamaammallu kinguner-
lutsitsissagutnik naammagit-
taannartariaqarput! Ullul ta-
maasa sukannersumik er-
scqqissaavigisarpakka up-
pertunut asissuisuunerarlu-
git. Ilami orpiit meqquusallit
pilutaat qaqortcqqasullu
aammalu aalisakkat imilit-
sikkat piareersalersaraat -
sunamita nalliuttorsiutigini-
aramikku?
Kisiannili aqqanilinnik u-
kioqarlunga juullisiorninni
Juullimik Uumissuisuaraq i-
maannaanngitsumik misigi-
saqarpoq. ,
Ukiaraa Goleborg-ip qeq-
qani niviarsiaqqanut atuar-
fimmi nulaami atualcrpu-
nga.
Atuaqatigiiusugut 1. b-nik
taaneqartarpugut. Atuaqati-
giit mikerrateqaat, ilami al-
laanngillat popcorn-iliassan-
nguit suli uunneqanngitsut,
uangalu atuaqatinnit ukiu-
mik ataatsimik nukarliusu-
nga suli minneruvunga. Atu-
arfiup illutaa nutaanngitsuu-
voq qammasissianik sanaa-
julluni, kiisalu aliortukkanik
uumasunik toqungasunillu
ulikkaarluni. Illorsuup ini-
taani allerni torsuusarsua-
qarpoq angisoorsuarmik,
taannalu isiginnaartitsisar-
feqarpoq qernertumillu pat-
tagiaqarluni. Kisimiilluta a-
tuaqaligut erinarsorfigisus-
saavagut, tamatumalu ki-
ngornagut aatsaat akuerine-
qarsinnaalluta erinarsorner-
mik ilinniarnissamut peqa-
taanissamut.
»Qaalermat qungujupput«
erinarsussagipput oqarfigi-
neqarpugut, uangali »Nu-
narput utoqqarsuanngora-
vit« alutornarnerummat eri-
narsorpara. Angerlarsimaf-
fitsinni pattagissap saani
sungiusartarpunga, nipeqar-
tangaaramalu fru Lindberg-
ip matorput silarleq sani-
oqqutilcraangamiuk siutini
matusarpai. Sungiusarninni
ataatsimik tusarnaartoqartar-
punga - ataataga.
Erinarsortitsisartuttali eri-
narsugara akuerinngilaa,
taamaammallu karakterinni
titarnilerneqarpunga ilaajun-
naartitaallungalu, atuaqati-
mali sinneri tamarmik eri-
narsornermik ilinniartinne-
qalerput.
Decemberimi atuaqatigiit
pisarnertut juullimut isigin-
naartitsisussaapput. Isigin-
naartitsineq atuartunit anga-
jullernit nuannarineqarta-
qaaq, issiavinnummi naallu-
tiinnarlutik qitutsingajavil-
lutik illarrattarput. Ilinniar-
titsisorput, frøken Hansson,
mianersortuuvoq, taamaam-
mallu isiginnaartitseqataa-
nissannut itigartissinnaan-
ngilluinnarlunga.
- Ila ukorsiiaa! erinarsor-
nermik ilinniartitsisoq nil-
lerpoq, - isiginnaartitsineq
tamaat aserussavaa!
Erinarsornermik ilinniar-
titsisup isiginnaagassiaq al-
lappaa, ilinniaftitsisunillu
allanit pisinnaasunit ikior-
ncqallattaarluni isiginnaar-
titsinissamut ilitsersuisuul-
luni. Isiginnaartitsisussat
13-iuvugut. Sisamat meer-
aasaartussaapput, sisamat
nanerulaasaarlutik, sisamat
inngiliusaallutik ataaserlu
Tiaavuluusaarluni!
Siullermeerluta misilii-
nitsinni erinarsornermut i-
linniartitsisup aperaanga Ti-
aavuluusaassaguma ilaaniar-
unnaassanersunga, kisiannili
uanga nuannerunartilluarak-
ku ilaaniarpunga.
Isiginnaartitsissuterput
adventip sapaataanut sisa-
maasunut tunngasuuvoq.
Meeqqat sisamat naneruuti-
minnik ikitsisartussaapput -
ilumoortumik ikinnagu - ar-
laannillu kissaateqartartus-
saallutik. Taava uanga ilum-
mut appakaatipallattartus-
saavunga usserniartartus-
saallugit, meerannguillu
naakkinaqisut pitsaasunik
kissaateqarnissaat akornu-
serlugu quianartunik akisuu-
nillu kissaateqartinniartar-
tussaallugit.
Oqaaserisassama ilaat suli
ullumikkumut tusaasuusi-
sarpara.
Larsinnguaq qaamasunik
ilingasunik nujalik - Ingrid-
ip takisuup nalinginnaaqisu-
nik siaangasunik nujallip i-
nuttaaffigisaa - naneruum-
mik ikitsilluni kissaateqar-
tussanngorpoq. Taava taar-
tuinnarsuarmiit anillappu-
nga nipipalaamillu nipeqar-
lunga oqarlunga:
- Pissaaneq ataqqineqar-
nerlu, pissaaneq ataqqine-
qarnerlu, minnerpaamik
kunngitut...
Larsinnguaq meeqqallu
sinneri pingasuusut ajoralu-
artumik pitsaasunik eqqar-
sarput, taamaammallu sik-
kilinik sukkanniutinik, Me-
kano-nik imaluunniit ataqqi-
naatissatut taaguutinik suu-
galuarnersunik kissaateqan-
ngitsoorlutik. Nunami eq-
qissineqarnissaa iluaqutaa-
sunillu allanik peqarnissaa
ornigineruaat.
Isiginnaartilsinermi oqaat-
sit arlalissuit atorneqarput,
amerlanersaat versiullutik,
novemberillu ingerlanera ta-
maat sungiusartuarpugut u-
lapputeqalutalu. Anaanat
mersortartullu isiginnaartit-
sinermi atisassanik piareer-
saallutik ulapputeqaat - ua-
ngali atisassakka kisimik a-
migaataapput.
- Viveca-p ersinnani isi-
ginnaartitsinissaa ajunngin-
nerussasoraara, erinarsor-
nermik ilinniartitsisoq ajor-
paseqaluni qungujullunga
siunnersuivoq. Allaanngilaq
nujaani ullorissat ikiinnal-
lartut.
Taamaattoqarnissaa allar-
passuartulli kissaatigisima-
vaa, ilami aamma uanga
isumaqatigeqaara. Anitsiar-
nitsinni, eqaarsaarnitsinni
torsuusaniinnitsinnilu oqari-
artuutaasoq tupannartoq sia-
ruarterlugu oqaluuserilerpa-
ra:
- Juullimut isiginnaartitsi-
nissamut isiginnaarianngit-
soorniaqinasi. Tiaavuluu-
saartussaavunga ersittussaa-
nangalu.
Ersinngitsoq - ilami allaat
niviarsiaqqat 7. klassimiit-
tut, inersimasunngulersut a-
sinngartarput tupattaqalutil-
lu.
- Qanoq ilillutit, ilami qa-
noq ilillutit? tupassimarpa-
seqalutik isaat ammalloris-
sillutik aperisarpaannga. Al-
laammi angajuma, 6. klassi-
mi atuartup paasisinnaan-
ngilaa qanoq ililluni taama-
tut pisoqarsinnaanersoq. A-
nitsiaannavissugut niviarsia-
aqqat annerit ajattakattaaral-
unga matusinnaasunut cq-
quttaraannga - allaat pin-
ngortitalerinermik ilinniar-
titsivimmut, saanikuiiarta-
limmut aasiattalimmullu eq-
quttarpaannga!
- Oqaluttuarniarit, qaa
oqaluttuunniannga. Allanut
oqassanngilanga. Qanoq ilil-
lutit ersigunnaarsinnaavit?
- Imerpalasunik ersigun-
naartitsisartunik peqarpoq,
isertuusserpalullunga iperar-
tittaraanga.
Pissanganeq siaruariartu-
innarpoq - minnerunngitsu-
mik uanga pissanganera alli-
artorpoq - ullorlu siuller-
meerluta isiginnaartitsiffis-
sarput nalleriartorpoq: juul-
lip tungaanut naggataarutta,
decemberip 20-iani. A-
peqquterpassuarnut qitiutin-
neqarnera, taamaalillungalu
atuarfimmi tamani ilisarisi-
maneqalernera tiguartisi-
maffigigaarakku tamanna
eqqarsaatiginngilara.
Ullut sukkaqalutik inger-
lapput. Qanoq isillunga er-
sigunnaassaanga? Angerlar-
simaannassaguma iluaqutaa-
navianngilaq, oqaasissakka-
mi amerlaqimmata malugi-
neqanngitsoornavianngilaq.
Pisiniarfimmut quiasaaru-
tinik tuniniaasartumut alak-
kaagaluarama paasivara pi-
likkit (blæk) ersinngitsut
mikingaaramik taamaallaat
putukkunnut naammassin-
naasut.
Isiginnaartitsinissatsinnut
aqaguttoq ulinguassarsuara
qernertoq usserpara. Angi-
ngaarmat ersigunnaangaja-
vippunga, kisiannili naam-
maqqajanngilaq.
- Qanormi iliussavit? in-
ngili aappalaartunik nujalik
niaqorutaasassaminik qaa-
masumik qillarissaajutigalu-
ni aperivoq.
Isiginnaartitsiviup tunuani
ulapaartoqaqimmat isigin-
naartitsisussat imminnut a-
poraatiinnarput. Naak qa-
iersassara, naak toqqusaaris-
saatikka, naak qittasikka,
naak sianiutigissaatikka...
Torsuusarsuarmi atuarfit-
sinni klassit 20-iusut neriul-
luarpalullutik oqaluarpalu-
lereersimapput. Naggataa-
gullu torersaartitsiniartartut-
ta eqqissisaaniaraluarnini
qatsussimavaa. Titartaasar-
fissuit tigoriarlugit tusch-i-
mik allappaa »Uningitsi!«
Taamaalillunilu nipangersip-
paatigut.
Allaffissiami qaqortumi
naqinnerit angisuut atorlugit
allappara »Ersinngilaq!«,
taannalu inngilit ilaata iki-
uukkumasup meqqummik
tununnut kakkiguppaa.
Kiisami isiginnaartitsisar-
fiup tippersua amuneqarpoq.
Ullumikkullu suli eqqaama-
sarpara isiginnaartut allan-
ngorsimananga allanit erser-
nerlunnerunngitsunga sas-
sarsimasunga takulerlunga
pakatserpaluttumik nillerne-
rat. Utaqqilaaginnarlik! Per-
suarsiorpaloqalunga quller-
suup qinngorneranut sassar-
punga, ulinguarsuaralu mal-
liortillugu tunullunga.
Naaggarluinnaq! Illarpa-
lussuaq, nukappiarapiluit u-
inngiartarnerattut uinngiar-
taarpalussuaq (aali niviarsi-
aqqat atuarfianni), tukkar-
palussuaq pattaappalussuar-
lu.
Ajugaasimaalerpunga pil-
luarnermillu silanga aallar-
luni.
Erinarsornermik ilinniar-
titsisup kigutini kiillugit
seqqulutsilerpai (kisiannili
pingaartitserpalulluni akut-
toqatigiissaartumillu).
Ulinguarsuara unermillu-
gu karakterikkalu kavaajan-
ni kaasarfimmiuliullugit a-
ngerlamut ingerlaarninni
pilluangaarlunga misigisi-
mavunga. Qungujulanera
kiinnanni tamani malunnar-
poq, aalajangerpungalu a-
ngajoqqaakka uppertunut a-
sissuigaluartut juullisiortin-
niarlugit.
Aammami nersutaatit ne-
risarfiannik iluartuutinniar-
sarisamik oqaluffimmillu
gipsimik sanaamik nipiler-
sortartumik peqanngilagut.
Taamaanneralu Guutip ilua-
rigunarpaa.
Orpiliaq ukiormanna
qorsooqqinnerusutut kusa-
narnerusutullu isikkoqarpoq.
Anaanaga pisarnermisut a-
koorilluni juullimut siinup-
piliorsimavoq, taannalu as-
sut mamarineqarluni nersu-
alaarneqartarpoq. Aalisagaq
imilitsigaq errorsisarfim-
miippoq. Atsama Alice-p
neqip orsortai piiakkagut ta-
maasa nerivai, soqutaanngil-
arli arnanimmi eqaarsaartit-
sinermut peqataasarpoq.
Akkaga Harald pilattuum-
mik agisserluni nipilersor-
poq, angaga Oskar qanerso-
riarpoq - nipilersoramilli a-
taatsikkuunngillat. Ajaga
Alma igalaaminiisiviup kis-
sarsuutillu akornannut pula-
tersinnarluni nikuilluni neri-
voq, uagullu sivisoorujussu-
armik isumaliortarsimavu-
gut illumik titartaasartup i-
gaffik titartaleramiuk Alma
uuttortaqqaarsimagaa.
Ullormi tassanerpiaq kii-
sami imminut pinngitsaalil-
lunga qingaq qernertoq kis-
sarsuutip qulaaniittoq qissi-
mippara. Tassaniippormi
nissiarakasik ajortoq qaser-
tunik atisalik, ukioq naallu-
gu uatsinnut ersisaarutaa-
sartoq. Massakkulli juulli-
ummat allanut pulaarsima-
voq, qaqorteqqasortungaat-
siaqaluni uumasullu oqa-
luuttarlugit.
Uangalu tinguk siallugu
aatsitamik alussaammut iisi-
tinneqartaraluarlunga 1995-
imi juulliararnera pissutigi-
innarlugu tunineqanngila-
nga.
- Decemberimi meerarpaa-
lussuit attaveqarligiumaar-
paatsit.
- De kommer i kontakt med
en hel del børn i december
måned.
------------------------------------------------------
Juullip Inua ukiuunerani timerso riart arfik
tunissutissanik pajuttussaavaa.
5 - Qamutit poortukkanik usilersorneqarput. Nittaal-
luni aallartippoq. Nr. 10-mut siuarit.
9 - Nittaannera sakkortutsikkiartorpoq. Siumut in-
gerlanissaq ajornarsivoq. Ingerlaqqissaguit 5 maki-
guk.
13 - Apummik ajorsilluinnarput. Aallaqqaataaniit aal-
lartigit.
18 - Tunissutissat ilaat tennis-ketcher-inik imaqar-
put. Apusiorluni aloqutitut atorneqarput - periaqqis-
saatit.
22 - Issittorsuanngorpoq. Singuummeriarlutit tul-
linnguuteqqinnissat utaqqiniaruk.
26 - Aatsaat taama issitsigilerpoq. Aput aqqutigissal-
lugu qjornarsivippoq. 1 makikkukku aatsaat ingerlaq-
qissaatit.
30 - Sermernemik piiaasoq inuit inussiarnisaartut
ikiorpaat. Periaqqissaatit.
33 - Kiisami Juullip Inuata tunissutissat agguarsin-
naanngorpai. Tuavioqaarli, taamaammat nr. 40-mut
siuarit.
37 - Rudolf utaqqilaaqqaartariaqarpaa. Tullinnguu-
teqqinnissat utaqqigallaat.
42 - Sukuutsertartut tunissutisiassaannik agguarne-
qarput, kisiannili Juullip Inua sukuutsernermut kak-
kappallaanngilaq. Ingerlaqqissaguit 4 makittariaqar-
pat.
47 - Sikkorloqaaq. Nr. 41-imut uterit.
51 - Sukkatsivipput. Tunissutissat tamakkereerput,
periaqqinnissannullu akuerineqarputit.
55 - Juullip Inuata pifllssaq eqqorlugu illoqarflmmi
ornitassani kingulliit angumerissagunigit eqqarsar-
tar iaqarpoq. - Periaqqinnissat utaqqigallaak.
60 - Juullip Inuata tinngallattaarfissuaq aqqutigeria-
raluarniarpaa. Aallassaguit 2 makiguk.
65 - Ila tinngallalluangaaramik, illillu nr. 70-imut
siuarsinnaanngorputit.
69 - Tinngallaffik anigorluarpaat. Illoqarfik qulaap-
paat. Periaqqissinnaalerputit.
72 - Tunissutissat ilaqutariinnut tunniunneqartus-
sanngormata periaqqissinnaalerputit, kisiannili aju-
gaassaguit 3 makittariaqarpat.
75 - ANNGUFFIMMUT apuupputit ajugaallutillu.
V_______________________________________________________J