Atuagagdliutit - 07.03.1996, Page 11

Nr. 19 ■ 1996
11
GRØNLANDSPOSTEN
Anartarfiup siparnertaa poorsuarluunniit plastikki ulikkaartoq 25-t 30 kiilullu akornanni oqimaassuseqarpoq. Sapaatit
akunneranut nunatsinni anartarfilerisul 122-usut tonsit tallimat kivittarpaat.
En fyldt toiletspand eller plastiksæk vejer fra 25 til 30 kilo. Om ugen løfter hver af de 122 renovationsarbejder i Grønland
godt fem tons. (Ass./Foto:Vivi Møller-Olsen).
Sullivipalaavik
Sulli vinnik Nakkutilliisoqarfiup
suliffik pingaarutilik soqutigineqann-
gitsorli misissuiffigisimavaa
NUUK(KK) - Allat quiassu-
aatiginissaat ajornanngilaq,
oqarlunilu anartarfilerisuu-
neq sullivipalaajunerarlugu.
Sullivinnik Nakkutilliiso-
qarfiulli nalunaarutaani ki-
ngullermi atuarneqarsinnaa-
voq, anartarfilerisuulluni sul-
livimmi pissutsit ajorluinnar-
tut.
Anartarfiit siparnit poor-
suillu plastikkit kivittarneri
nukersornaqaat, anartarfile-
risullu allaat anaannik eqqaa-
nerminni nappaatit arlaannik
tunillanneqariaannaapput.
Taamaattumik anartarfile-
risuuneq Kalaallit Nunaanni
sulliviit avatangiisiinik inat-
simmik unioqqutitsisutut o-
qaatigineqarsinnaavoq. Inat-
simmi pingaamertut piuma-
saqaataavoq sulisitsisup isu-
mannaallisaanermut péqqin-
nissamullu tunngasut isuman-
naatsumik naammassisimas-
sagai.
inatsimmilu aamma allassi-
mavoq sullivimmi pissutsinut
pingaaruteqartoq sulisitsisut
sulisut suliffimminni ininik
iserfissaqartinneqamissaat i-
sumagissagaat. Allatut oqaa-
tigalugu atisat taarserfissaat,
eqqiluisaarfissat, nerisarfiit
perusuersartarfiillu pigine-
qassapput.
Siparnit 10.739
Anartarfilerineq kommunit
suliassaraat, illoqarfinnilu qu-
lini nunaqarfinnilu qulingilua-
ni namminersortunit ingerlan-
neqarpoq.
Sullivinnik Nakkutilliiso-
qarfik kommuneingeniørit i-
kiorsiullugit 1995-imi aprili-
mi anartarfilerisuuneq misis-
sulerpaat.
Misissuineq nalunaarum-
mik »Anartarfilerisut sulisil-
lutik qanoq isumannaallisa-
affigineqarpat?« kinguneqar-
poq.
Anartarfilerisut pillugit na-
lunaarummi kisitsisit siulli-
utsigit:
122 anartarfilerisiuupput
nunatsinni anartarfiit 10.739-
t imaartartussaallugit.
Siparnini 10.739-usuni
8.362-it poorsuaqarput pla-
stikkiusunik, anartarfiillu
2.377-it taamaattoqarnatik.
Siparnit sapaatit akunnera-
nut 23.904-riarlutik imaar-
neqartarput, ukiumut
1.243.088.
Anartarfiup siparnitaa 5,2
kiilut missaanni oqimaassu-
seqarpoq, 28,5 literimik ima-
qarsinnaalluni.
Siparni plastikkiluunniit
ulikkaartilluni 25 aamma 30
kiilup akornanni oqimaassu-
seqarpoq. Uppinnginnissaq
anguniarlugu anartarfilerisut
illuttortarput.
Anartarfilerisut 122-t ta-
marmik immikkut tonsit tal-
limat sapaatit akunnerannut
kivittarpaat, katikkaannilu
600 tonsit kivittarpaat.
Assigiinngissutit
Kommunit anartarfiit sipar-
nitaannik plastikkinilluunniit
imalinnik angallasseriaasiat
assigiinngiijaaqaaq.
Trillebørit, usisaatit tankil-
luunniit ilaannit atorneqar-
tarput, Avannaanilu ukiukkut
qimussimik assartuineq ilaa-
tigut atomeqarluni.
Kommunit arfineq marluk
illunik anartarfileriffeqarput,
qulingiluat silaamut kueraave-
qarlutik. Kommunit qulingilu-
at eqqaavimmi plastikkinik i-
kuallaasarput, pingasullu im-
mikkut ikuallaavinni ikuallaa-
sarlutik.
Anartarfiit plastikkerta-
qanngitsut kommunini amer-
lanemi atorneqartuni siparnit
imermik kissartumik error-
tortarpaat, ataatsimilu saligu-
tit supoorutit atorneqartarlu-
tik. Kommunini sisamani a-
nartarfiuti I lit namminneq a-
nartarfinnik eqqiaatinneqart-
arput.
Kalaallit Nunaanni anar-
tarfilerineq assigiinngiijaa-
qaaq.
Peqqinnissamut
navianaat
Nalunaarummi eqqartorne-
qarpoq akulititsunik oqimaa-
tsunillu kivitsisarneq suli-
sartunut aserorsaataaqisoq.
Diskosprolaps, qitikkut
nujaartoornerit, kitsipalaar-
neq, nukikkut ujallukkullu a-
joqusernerit, qitilunnerit aal-
laavissineqarsinnaanngitsut,
napineq ulortoomerlu, aallu
ingerlaarneranik ajoquseqqa-
neq anartarfilerisut innorluu-
tigilertagaannut ilaapput.
Anartarfilerisullu nappaati-
nik makkunannga tunilla-
tsissinnaapput: hepatitis, me-
ningitis, polio aamma tetanus
- kalaallisut tuniluuttumik
puallulemeq, qaratsap ame-
raasaanik aseruuttoomeq, nu-
killaamermik napparsimaneq
noqartoortalemerlu.
Sullivinnik nakkutilliiso-
qarfiup erseqqissarpaa, sulil-
luni tunillatsinnissaq pinngit-
soomeqarsinnaakkajuttoq eq-
qiluisaarnermut pitsaasunik
atortoqameq, aammali anar-
tarfilerisut pisarialimmik aki-
uussutissanik katitittartussaa-
sut.
Ataqqinneqqusineq
Kalaallit Nunaanni Sullivin-
nik Nakkutilliisoqarfiup pi-
sortaata James Bianco-p na-
lunaarummini erseqqissar-
paa, anartarfilerisut sulia-
minnik ikiorsemeqarsinnaa-
sut, naak illut akornanni aq-
quserninilu ingerlaffigiumi-
naatsuni sulisaraluartut.
Aasaanerani assartuutit as-
sakaasullit atorneqarsinnaap-
put, ukiukkullu qamutit as-
sartuutigissallugit iluaqutaa-
sinnaaqaat. Qamut pitsaasoq
uniassallugu kaassuassallu-
guluunnit pitsaaneruvoq, si-
pamit plastikkillu oqamaat-
sut quasartumi ingerlanniar-
nerinit.
- Naak anartarfilerisut pin-
ngitsoorneqarsinnaanngivik-
kaluarlutik malugineqarpiar-
natik sulipput, James Bianco
oqarpoq.
- Suusupagineqartutut mi-
sigisarput, immaqali taa-
maallaat ilaqutariinnit qutsa-
vigineqartarput, juullikkunni
sulinngiffeqarnertik kipiin-
narlugu anartarfissuatik ulik-
kaartut ilaannilu utsersortut
imaartuarsinnaasarmatigit.
- Sullivinnik Nakkutilliiso-
qarfiup nalunaarummini er-
NUUK(KK) - Aprilimi Sulli-
vinnik Nakkutilliisut kommu-
nini anartarfileriffinni pissut-
sit misissussavaat
Nalunaarummi takkuteq-
qammersumi ersersinneqar-
poq anartarfilerisuuneq ilu-
ngersornartuusoq, sulisunut
sunniuteqarfiusaqisoq. Taa-
maattumik kommunit immik-
kut akisussaaffigisaanni sulif-
fimmi pissutsit pitsanngorsar-
neqamissaat pisariaqarpoq.
- Kommunini ataasiaJckaani
Sullivinnik Nakkutilliisoqar-
fimmit takusareemermi, sulif-
finni isumannaallisaanermut
inatsimmi piumasarineqartut
eqquutsinneqanngitsut uparu-
artussavagut, Sullivinnik
Nakkutilliisoqarfiup pisortaa
James Bianco AG-mut oqar-
poq.
- Tamatuma kingoma kom-
munit piumasaqarfigineqas-
sapput iluarsisariallit iluarsis-
sagaat. Nalunngilarput kom-
munit sulliviini assigiinngi-
tsorpassuamik atugassaqartit-
sisut, ilaat qiteqquttarfeqartut
ilaat arlaannilluunniit atorto-
rissaarfeqanngitsut. Kommu-
nit pineqartut suleqatigalugit
piumasarineqartunik aaqqii-
nissaannut naammaginartu-
mik piffissalissavagut.
- Kommunilli anartarfile-
risut sulliviini pissutsinik ilu-
arsiisimanngitsut paasitissa-
vagut, utaqqisinnaanerput kil-
leqartoq, James Bianco nan-
gippoq. Taamaallutik kom-
munit aalajangertariaqassap-
put sullivinnik pitsanngorsaa-
seqqissarpaa anartarfilerisuu-
neq pitsaanerungaartumik pi-
tsanngorsaavigineqartariaqar-
toq, James Bianco oqarpoq.
- Ingasattajaamerunngilaq
nermut aningaasaatitik atus-
sanerlugit imaluunniit sulli-
vinni pissutsinik iluarsiisima-
natik unioqqutitsinermi akilii-
sitaanermut atussanerlugit.
Sulliviit misissorlik
- Kommunit arlallit anartarfi-
lerineq namminersortunut su-
liaritikkaluaraat, anartarfile-
riffinni pissutsit pitsaanissaan-
nut suli kommunit akisussaap-
put, James Bianco erseqqis-
saavoq.
- Takorloorsinnaavara anar-
tarfilerineq kommunit nam-
minersortunut suliakkiissuti-
galugu sulinermik naammas-
siinissaat pingaartinnerusa-
raat, sulisunut atugassarititaa-
sut puigorlugit, taamaattumil-
lu akikinnermik naammassii-
sinnaasoq suliakkerlugu.
- Kommunit soqutigisaria-
qarpaa innuttami suliffiini sa-
pinngisamik pitsaasunik atu-
gassaqarnissaat. Suliffinni
pissutsit ajortut ajoqusemer-
nik kinguneqamerusarput,
taassumalu nassatarisaanik
kommunini inunnik ikiuiner-
mi aningaasartuutit amerline-
rullutik.
Assoroomartoq
Kommunini anartarfileriffiit
Sullivinnik Nakkutilliisoqar-
fiup misissuinerani tunulia-
qut imaannaanngilaq.
Kalaallit Nunaanni sulisart-
uuneq ataatsimut isigalugu
peqqinnanngitsuuvoq, nuker-
somartuugami silallu allan-
ngoramera eqqarsaatigalugu,
piumasarissallugu anartarfi-
lerisut sulereerlutik ilaqutta-
minnut angerlannginnermin-
ni uffarfeqartariaqamerat ati-
saminnillu taarsiillutik, anar-
taamaattumik suliani assigiin-
ngitsuni sulisut allanut naleq-
qiullugit timimikkut sanngiil-
lijaartarput. Taamaattumik ta-
manna ilaatigut peqqutaalluni
60-inik ukiullit utoqqalinersi-
utitaarsinnaalers arput.
Sullivinnik Nakkutilliiso-
qarfik qallunaat Sullivinnut
ministeriaqarfianut atasusup
sulinermini najoqqutaraa Ka-
laallit Nunaanni sullivinni a-
vatangiisinut inatsit 1986-i-
meersoq kiisalu sullivinni isu-
mannaallisaanermut inatsit
1989-imeersoq. Inatsisit taak-
ku marluk Inatsisartunit akue-
rineqarsimasut, Sullivinnik
Nakkutilliisoqarfiup suliner-
minut tunngavigai. Ilaatigut
aalajangersagaavoq aalisartu-
tut piniartutullu nukersornaqi-
suni inuussutissarsiomeq Sul-
livinnik Nakkutilliisoqarfiup
suliaanut ilaanngilaq, paarlat-
tuanik aalisakkerivinni sa-
naartomermilu sulineq suliaa-
nut ilaalluni.
Akissarsiaqameq-
qusaanneq
- 1980-ikkunni inatsisip iluar-
sinera aallaavigalugu pitsan-
ngorsaaterpassuit malugisi-
mavagut, James Bianco AG-
mut oqarpoq.
- Sulliviit arlallit isumanna-
allisaaneq sullivimmilu pis-
sutsit salliuteqaat. Misilittak-
kat takutippaat, allanngortite-
rinerujussuaq aningaasarpas-
suillu atunngikkaluarlugit ul-
luinnami ingerlatsinemut a-
komutaanani ajomanngitsoq.
tarfilerisorpassuaqarpormi a-
ngerlarsimaffimminni uffar-
feqanngitsut.
- Isumannaallisaaneq pis-
sutsillu suliffiit ilaasa suusu-
pagisarpaat, taamaattoqartil-
lugu Sullivinnik Nakkutillii-
soqarfik siunnersuisarpoq mi-
sissuillunilu.
- Ilaatigut sulisitsisut aam-
ma sulisut inatsimmik unioq-
qutitseqatigiittarput. Suliffiit
ilaanni akkord-erluni ulapiffi-
usorujussuupput. Sanaartor-
nermik suliallit ilaasa ani-
ngaasarsiamik amerlilaamis-
saat naaggaarusuppallaartan-
ngilaat, taamaalillunilu maan-
nakkorpiaq aningaasarsiami
qaffannissai soqutiginerusar-
pai, siunissami imminut ilua-
qutissamik suliffimmi pitsan-
ngorsaanissat salliutinnagit.
Taamaattoqaraangat akissarsi-
sitseriaaseq ajoquteqartarpoq,
tassani suliffinnik pitsanngor-
saanissamut eqqarsaatigine-
qannginnerinik taaneqarsin-
naanani.
- Sullivinnik Nakkutilliiso-
qarfik tamakkunannga siun-
nersuisarpoq, sulisunullu peq-
qinnanngitsumik avatangii-
seqamerup malitsigisinnaasai
nassuiaatigalugit, pitsaasunil-
lu avatangiiseqamissamut pe-
riarfissat siunnersuutigalugit-
taaq, James Bianco oqarpoq.
Inuiaqatigiimmi sinnerisa so-
qutigisarinavianngilaat sulisut
ilaat sukkaqisumik timimik-
kut sanngiillinissaat, kingu-
sinnerusukkut peqqinnissa-
qarfimmi aningaasartuutinut
amerlisaaqataalluni.
Kommunit anartarfileriffii
Sullivinnik Nakkutilliisut anartarfileriffiit misissorpaat