Atuagagdliutit - 09.04.1996, Side 17

Nr. 27 • 1996
17
GRØNLANDSPOSTEN
All.: Jørgen Wæver Johansen, Siulittaasup tullia, SIS
Atuagagdliutit qangaaniilli
uanga nunatsinni aviisit naa-
pertuilluamerpaatut ingasaas-
siniannginnerpaatullu naliler-
taraluarakku. Taamaattumik
ajuusaarutigalugu oqaatigi-
sinnaavara piffissami kingul-
lermi maluginiartarsimagak-
ku maannakkut, ajoraluartu-
mik, nunatsinni aviisit piso-
qaanersaat taamatut inissisi-
majunnaartoq. Ullumikkut
AG aviisiuvoq nalunanngi-
tsumik qallunaat Extrabladet-
palaartumik tusagassioriaasi-
at malillugu allataasoq. Avii-
siuvoq ulluni makkunani alla-
mik suliaqarpasinngitsoq taa-
maallaalli immikkoortiterillu-
ni inunnik ataasiakkaanik i-
sattaasartoq, politikkerinik
kiisassarsiorluni qatimaalaar-
toq/qinuartoq, ataqatigiinne-
qarunnaarsitsilluni issuaasar-
toqaaseq, kiisalu tamanut su-
na tamaat sianiikulussuserpa-
laartummik siammartarlugu.
Uff! (AG-ermiut oqariartaa-
siat)
Siumup siulittaasua
Piffissami kingullermi erseq-
qissumik AG assorujussuaq
Siumumi siulittaasussarsior-
nissaq soqutigisimavaa, ta-
manna soorunami eqqumiigi-
neqarsinnaanngilaq. Eqqu-
miitsua uaniippoq, tassunga
tunngasumik AG-p allaaseri-
sai tamangajaavimmik maan-
nakkuugallartumut atomeqar-
simammata kisimiiluni, sapii-
serluni, unneqqarissumik a-
nguniakkaminik takorluukka-
minillu inuiaqatigiinnut sas-
sarnerminut atatillugu saq-
qummiussaqarsimasumut i-
somartorsiuinermut. Tamati-
gut ileqquugaluarpoq »angu-
titut« sapiiserlutik taamaali-
ortut nersomeqartameri. AG-
mi taamaattoqannginnera kii-
salu toqqaannartumik isor-
nartorsiuiinnaavinnera AG al-
lamik piukkussaqarneranik
paasisariaqarnerluni? Taa-
maassimappallu immaqa oqa-
luuserineqarsinnaanngussaaq
AG ilumut naapertuilluinnar-
tumik unneqqarissumillu inu-
iaqatigiinnut tusagassiuisar-
nersoq, aamma tikinneqarsin-
naanngussapput oqaluttuat
nuannerpallaanngitsut tusa-
gassiutit atomerlullugit qanoq
pisoqartarsimaneranik oqalut-
tuartut - allarpassuillu. Pisari-
aqartussaanngikkaluarpoq
Kalaallit Nunaanni aviisit si-
ullersaat taamak eqqarsaater-
sorftgissallugu, kisianni ajo-
raluartumik pisariaqalersima-
voq.
Ammip qalipaataa
pillugu oqaatsit
akerleriilersitsisinnaasut?
Ammip qalipaataa pillugu o-
qaatsit akerleriilersitsisinnaa-
sut AG-mi nr. 23-mi pingaar-
nertut allaaserisami taamaal-
laat nassaarineqarsinnaapput.
Isumaqarpunga assut ajuu-
saamartoq kinaluunniit oqaa-
seq »tikisitat« atuinnarpagu
ullumikkut nunatsinni inger-
laannaq ammip qalipaataa
tunngavigalugu immikkoorti-
terisutut naqissuserneqartas-
sappat. Soorlu ajornassan-
ngikkaluartoq tamanna am-
masumik peqqissaartumillu
oqallisigissallugu, kamatta-
jaanngikkaluarluni - AG-ntilu
pingaamertut narrattajaarluni
allaaserisami appasissuseq ti-
kinngikkaluarlugu. Eqqissi-
laariaritsi!
Nalunanngilaq AG-mi pi-
ngaamertut allaaserisaq atuar-
lugu Peter Grønvold Samuel-
sen-ip oqallissaarusiaa sutigut
tamatigupajaaq ajorineqartoq,
taamatuttaarlu eqqarsaatigil-
luarlugu atuartartut tupigu-
suutiginngitsoorsinnaanngi-
laat atuarsinnaallugu qanoq
sianiikulussuseqarpalaartigi-
surnik nunatsinni pissutsit
AG-mi tusagassiortunit allaa-
serineqartameri. AG isuma-
qarpoq: »Kalaallit sulisorine-
qartussat pikkorinnerulernis-
saat ajunnginnerussasoq pil-
lugu isummanut tapersersor-
tissarsiomermi assigiinngisi-
tsineq naqisimaneqarnerlu
suaartaatigisariaqanngillat.«
Oqallinnerooq taanna qangar-
suarli naammasereernikuu-
voq!? Isumaqarpunga assoru-
jussuaq tupaallannartoq ta-
kullugu aviisi killiliiffigine-
qanngitsumik oqarsinnaati-
taanermik allassinnaatitaaner-
millu soorunami illersuisoq
taamatut oqallinnermik matu-
titsiniarsarinera - uagut, alla-
tut isumaqartuusugut oqalun-
naveersaamissarput kissaati-
gisimaneramiuk? AG allap-
poq tamanna ilumooreersoq,
»arlaannaalluunniinngooq al-
latut isumaqanngilaq.« Kuk-
kuvusi - aasiit.
Suli amerlaqaat nunatsinni
imatut isumaqartut: »taakkua
kalaallit« suliassartik iluamik
naammassisinnaanngilaat -
pisinnaasaqanngillat!«, uppe-
rerusunngikkaluaraanniluun-
niit tamanna ajuusaamaralu-
artumik suli piviusuuvoq.
Ajoraluartumillu amerlaqaa-
gut, issuaasinnaasut maani
nunatsinni qulliunerusumik
atorfillit (Namminersomerul-
lutik Oqartussat iluanni) pi-
sortaatitallu ilaat kusanannge-
qisunik oqaaserisarsimasaan-
nik, tamannalu akuersaame-
qarsinnaanngilluinnarpoq!
Isumaqarpunga tupaallan-
nartoq takullugu AG-mi tusa-
gassiortut arlaannaataluunniit
»piginnaanngorsaaneq« qa-
noq isumaqarnera paasisi-
manngimmassuk. Piginnaan-
ngorsaanermi kalaallit suli-
sinnaanerat pikkorissusaallu
apeqqusemeqanngillat, pigin-
naanngorsaanermili siunerta-
rineqarpoq kalaaleq sulisar-
toq ineriartortinneqartuarnis-
saminut periarfissaqalernis-
saa taamaaliomikkullu ator-
fiit maannakkuugallartoq tiki-
sitanik atorfigineqartut ka-
laallinik tiguneqarnissaat.
Taamaaliomermi suna ajora-
mi?
Sapaatip akunneranut
72 tiimit
Upperinngilara inuppassuit
suliffik aalajangersimasumik
sapaatip akunneranut 72 tii-
mini suliffiusariaqartoq omi-
ginartissagaat. Kisianni ilaati-
gut pisariaqarsinnaavoq im-
mikkut akuersissuteqarnis-
saq, Inatsisartuni suliassap
piffissaq naammassineqarfis-
saa aningaasallu akuersissuti-
gineqarsimasut imminnut ata-
qatigiissinneqarnissaat angu-
neqassappt. Qularutissaan-
ngilarli suliassaq Namminer-
somemllutik Oqartussat ator-
filittaannit sukkanerusumik
ajomanngisaamerusumik tu-
tsuiginarnerusumillu suliari-
neqarsimasinnaagaluartoq;
neriuutigiinnarsinnaavarpullu
suliap massuma kinguneriu-
maaraa nunatsinni pisortani
atorfillit, tikisitaanerusut, qa-
noq suleriaaseqarnerinik nali-
lersueqqissaartoqarnissaa.
Taamaakkaluarpalluunniit
eqqaamasariaqarpoq, siunis-
sami taamak annertutigisunik
sanaartortoqassatillugu piffis-
sap taamak naatsigisup iluani,
taava pisaiaraqarpoq Inatsi-
sartut tungaanniit piviusorsi-
ornemlernissaq piviusorsior-
tunillu anguniagaqartalemis-
saq! Sunaluunniit suaartaati-
gineqarsinnaanngilaq aallaq-
qaataaniilli tunngavilemeqar-
simasoq, maannalu takusatsi-
tuut, piffissaliunneqarsimasu-
mi piviusorsiortuunngitsumi
aningaasanullu missinger-
suummut ataqatigiinngitsumi,
taavalu nammineq akuersis-
sutigisimasami.
AG-p sulisitsisut
tatiginngilai
Maluginiarneqartariaqartut i-
lagaat AG-p sulisitsisunut ta-
tiginninnera annikitsuarar-
suummat, Peter Grønvold Sa-
muelsen-immi suliassarinngi-
laa sulisitsisut sulisullu ullu-
innami qanoq sulisamissaat
aaqqissuutissallugu. AG
nammineerluni siunnersuute-
qarpoq qanoq iliomikkut suli-
nissap agguataameqarsinnaa-
neranik, allarpassuarnittaaq
siunnersuuteqartoqarsinnaas-
saaq aaqqiissutaasinnaasunik.
Kisianni, eqqaamallugu ullor-
mut 12 tiimini sulisamissaq
sapaatip akunnialunni ima-
luunniit qaammatialunni isu-
maqanngimmat suna tamaat
piujunnaalersoq - taamaattu-
mik suliassarluunniit suli aal-
lartinngitsoq toornaarsortu-
lereerluni aallartittoqartaria-
qanngilaq. Uanga, Sisimior-
miuunngikkaluarlunga mit-
tarfiliornissamilu suleqataa-
sussaanngikkaluarlunga taa-
matut oqarsinnaasorivunga,
allatuulli, oqallinnermut ma-
linnaasimagama, aamma o-
qallinnermut, aamma oqallin-
nermut AG-p avataani inger-
lanneqartumut. AG-mi tusa-
gassiortut taamaaliorsimasuu-
gunik taava nalussanngikka-
luarpaat Sisimiuni sulisartut
immikkortinneqanngimmata,
avataanut inissinneqaratik.
Sulisartut peqatigiiffiat Sisi-
miuni, S.P.S., KNR-imi radi-
oaviisikkut nalunaarput nam-
mineerlutik suliassaq nam-
massinnaallugu piareersimaf-
ftgalugulu, aamma piffissami
tamatumani ullormut 12 tii-
mit sulissagaluarunilluunniit.
Oqariartuutillu taakku oqalli-
sigineqartoq aalajangiiffigin-
nguatsiarpaa, AG-mi pisus-
saanngilaq Sisimiuni sulisar-
tut oqartigissallugit suna sa-
pemeraat sunalu sapinnginne-
raat, sisimiormiut nammi-
neerlutik tamanna nalunngin-
neruaat!
Tamatta eqqortumik
pineqarta
Eqqarsamartoqartippara AG-
p ataasiaannarluniluunniit Pe-
ter Grønvold Samuelsen ner-
sualaarsimanngimmagu, ilaa-
tigut, Royal Arctic Line-p ki-
sermaassilluni assartuisinnaa-
neranut cementi immikkut it-
tumik akuersissuteqarnikkut
periarfissat allat atorlugit nu-
natsinnukaanneqarsinnaan-
ngorneratigut. Iliuutsit taa-
maattut, allarpassuillu, nunat-
sinni suliffissaqartitsineruler-
nissarput isumannaassavaat
uagullu atuisutut akiliutigi-
sartakkatta appariarnerinik
kinguneqassallutik. Iliuutsit
ajunngitsut taamaattut aamma
eqqumaffigineqartariaqarput.
Ukiorunnaalerpoq, qaamma-
riartorpoq ullullu ullut tamaa-
sa talliartortutut ipput. Qanor-
toq tamanna ajunngitsumik
sunniuteqarili ukioq manna
AG-mi nikallunganersuaq ili-
masupilunnerrsuullu qaangi-
ukkiartortinneqarnissaanut!
Asasarput Jørgen Væver
AG-p allariaasia siomatigut
nuannarisarsimasat naatsor-
suutigisannut naleqqukkun-
naarsimammat soorunami
uggornaqaaq. Ajoraluartu-
mik aaqqissuisoqarfiup ta-
manna qanoq iliuuseqarfigi-
sinnaanngilaa.
AG-p illit isummat malillu-
gu siornatigut pissutsinut
naapertuunnemsunik tunnga-
veqarluni allattarsimanera o-
qallisigiuminaappoq, kisianni
pisinnaasarput tamaat ator-
lugu tamanna anguniarsara-
arput. Mannali qularinagu o-
qaatigisinnaavarput: Oqalli-
sissiortorpassuit - soorlu illit
- ilanngussissatillugit partiit
inuinnaallu politikkikkut so-
qutigisaat tunngavigalugit
immikkoortitsineq ajorpugut,
kisiannili politikerit partiillu
tamaasa assigiimmik ammaf-
figisarlugit.
Taamaammat politikerit a-
taasiakkaat AG-kkut isomar-
torsiomeqaraangata politik-
kikkut kulturikkulluunniit im-
mikkut soqutigisatsinnik tun-
ngaveqarluta allaaserisaqar-
neq ajorpugut.
Ukiuni kingullemi marlus-
sunni AG-mi allannguutaasi-
masut nuannarinnginnerarlu-
git oqaatigisatit tassaanerup-
put aaqqissuisoqarfiup paqu-
migisanik, ulluinnami ima iti-
tigisumik sunniisartunik, al-
laat nammineerluta oqaloqa-
tigiissutigisinnaanngisatsin-
nik saqqummiussiniartalersi-
manera.
Soorunami taamatut inger-
latsiniarnitsinni ajorineqar-
tarpugut, ilaatigullu pingaar-
tumik misigissutsit qallival-
laaraangatsigik oqallinneq u-
nittoortarpoq. Ataatsimulli i-
sigissagaanni ineriartortitsi-
nitsinni ingerlaqqinniarluta
oqaaseq nivaataq taaguutaa
allanngortinnagu taasaqat-
taartariaqartarparput.
Oqaravillu inuit nipanger-
sillugit oqallinneq unitsitta-
ripput kukkullutit oqarputit.
Nipangersitsinermi ajortugut
AG-p oqallinnermut tunnga-
sortaani ersarissumik upper-
narsaatissaqarpoq.
Ukiut 17-ingajaat matuma si-
ornatigut Kalaallit Nunarput
namminersornerulerpoq.
Namminersornerulernissarlu
taamanikkut naalakkersuiner-
mik suliaqartunit (qinikkanit)
oqallisigalugu aallartinneqar-
luni. Oqallinneq pereermat
piareersamerlu ingerlanneqa-
reermat 17. januar 1979 Dan-
markimi inatsisartunit taasi-
nikkut akuerineqarpoq, ukior-
lu taanna I. maj 1979 Kalaal-
lit Nunaat namminersomeru-
lerpoq. Kalaallit Nunaata o-
qaluttuarisaanerani naalak-
kersuinikkut pingaarnerpaatut
taaneqarsinnaalluni.
Ukiut 17-inngulersut iluan-
ni nunarput aningaasaqamer-
migut ukiumiit ukiumut assi-
giinngitsunik inissittarsima-
voq, pingaartumik suliffeqar-
fissuit ilisimaarilluakkavut
immikkoortiterlugit ingerlat-
sivinngortinneqarnerisa ki-
ngunerisaannik. Ilanngullu-
gillu naalakkersuinermik suli-
aqartunit taakkartomeqartar-
put Danmarkip nunatsinnut
aningaasat ukiumut tapiissuti-
gisagai, tutsiuttoqartarporlu
siunissami ikilisikkiartorne-
qamissaannik eqqarsartoqar-
tartoq.
Ukiut kingulliit eqqarsaati-
galugit qaqutiguugaluaq tutsi-
uttoqartalerpoq nunatta Dan-
markimiit avissaarluni nam-
minersulemissaanik. Aatsaal-
lu taamak isummamik erseq-
qitsigisumik saqqummiussi-
soqarpoq Per Rosing Petersen
TV-kkut oqallissaarummik
saqqummiussimmat, unnuul-
lu sinnerani radiukkut pine-
qartumut oqallinneq malit-
tarereerlugu eqqarsaatissiivoq
ilumut piffissaq eqqorlugu
nunatta qaquguugaluamersoq
namminersulerumaarnissaa
oqallisigalugu aallartittaria-
qalinnginnersoq, tamatumuu-
na qinersisartunit aallartittu-
mik.
Nunatta namminersuleru-
maarnissaanik eqqarsartut
taanngitsoortanngilaat qulaa-
ni taatsiakkakka Danmarkip
nunatsinnut tapiissutigisagai
ukiumut milliardit marlussuit,
qaquguugaluamersoq nunar-
put namminersulissappat, taa-
malu Danmarkimiit aningaa-
sanik tapiissutisissaarluni ani-
ngaasat taamatut annertutigi-
sut qanoq suullu aqqutigalu-
git kingoraarsemeqarsinnaa-
nerat oqallittunit taakkartor-
neqarnerat soqutiginarluin-
nartuuvoq, oqallinnerullu i-
ngerlanerani pingaarnerpaa-
nut ilaasariaqarluni. Per Ros-
ing Petersen-ip saqqummius-
Inussiarnersumik inuulluaq-
qusilluta,
Aaqqissu isoqarfik.
sai, kiisalu Kuupik Kleist-ip
Jess Berthelsen-illu taakkar-
tugaat soqutiginarluinnarput,
annertuumillu oqallinnissa-
mut tunngaviliisuullutik.
Taakkartomeqartut ilaat sulif-
feqarfissuit nalunngeqisagut,
Namminersomerullutik Oqar-
tussanit piginneqataaffigine-
qartut imminullu ingerlattut
taamaaqataallu immaqa ilaan-
nakuugaluamik ilisimalereer-
simavagut aningaasatigut uki-
umut qanoq inissisimasame-
rat.
Ullumikkut nunatta tuni-
sassiatigut avammut niueqa-
teqarnera nunatta namminer-
sulernissaanut toqqammavi-
gissalugu naammanngilaq.
Uuliasiomerit, aatsitassanillu
misissuinerit ingerlanneqar-
put, taakkununngalu paasisat
maannamut isumalluamarto-
qarput (?). Aalisakkanik, raa-
janik qalerualinnillu avam-
mut tunisassiorneq kisiisa
toqqammavigissallugit taane-
qareersutut naammanngillat,
takomariartitsisamerup pior-
sameqarnera ingerlanneqar-
poq, naammattunnguamik
sermersuaateqarpugut qaqu-
guugaluarnersoq iluaqutigi-
neqarsinnaasumik amerikkar-
miut nunatsinni sakkutooqar-
feqarnerata akeqalernissaa
taakkartomeqartarpoq. Taak-
kuinnaanngillat pimoorussa-
mik oqallisigisariaqartut.
Naalakkersuinermik sulia-
qartut naalakkersueriaatsik-
kut sutigut sanngeequteqartut,
sutigullu piginnaaneqarfeqar-
tut amerlaqisugut ilisimaari-
vagut, taamaattumik oqallis-
saarummut tunngasunik ta-
matta peqataanitsigut qinersi-
sartuusugut qinikkanut isum-
mersoqatigiinnermik ikorfar-
toqatigiinnermillu pilersitsis-
saagut.
Per Rosing Petersen-ip o-
qallissaarutitut saqqummius-
saa inuiaqatigiit kalaallit isu-
maannik eqiilersitsissasoq
qularinngilara. Taamaattumik
kalaallit oqaluttuarisaanitsin-
ni pingaaruteqarluinnartumik
suliassinneqarnerput pisus-
saaffitsitut tigusariaqarparput,
maannangaarlu oqallisigalu-
gu aallartittariaqarlugu. Soo-
runamerluinnaq tamatta nal-
unngilarput nunatta nammi-
nersulernissaa imaaliallaan-
naq pisinnaanngitsoq, tamat-
tali peqattaalluta oqallinnit-
sigut, pissutsillu siunissami
atorumaakkatta ilusileriartua-
arumaarpaat qaquguugaluar-
nersoq nunatta namminersu-
lemissaa pisariaqalerumaar-
nersoq.
Oqallittagooq!
All. Søren Møller, Maniitsoq