Atuagagdliutit - 23.07.1996, Blaðsíða 15
Nr. 56 • 1996
15
f^£uap'ajZ'c/é/'a £/£
GRØNLANDSPOSTEN
Nammineerlunga
Allattoq assiliisorlu:Tusagassiortoq Lone Madsen
lllumik iserfissaqameq nuannerluinnartarpoq.
Tag over hovedet kan blive til »vild luksus« set i regndisen.
- Akulikinnerusumik taamaa-
liorsinnaagaluarpugut, Rina
Inngilu aallartut isiginnaarak-
kit eqqarsarpunga - taamaalil-
lungalu poortuineri, ikineri
il.il. assilissallugit periarfis-
sarsillunga.
- Sivikitsunnguamik avis-
saarluta.
Atammiup - Maniitsup nu-
naqarfiisa kujasinnersaata -
Nuullu akomanniippugut. Su-
miiffinnut pineqartunut tama-
nut 50 kilometerit missaanni
ungasissusilimmiippugut.
Nuup tungaanut avissaarsi-
maamiarluta aalajangerpugut,
uanga immap ulikkiartomera
assilisaqattaarniarlugu nalu-
naaquttap akunnerini arfineq
pingasuni uninngasussaaga-
ma, ilamali utaqqinissartik
kajungerinngilaat. Aammami
Inngip illoqarfik najukkanik
Nuuk angerlarserfigaa - tara-
jortikkamillu punnigulluni.
Siusinnerusukkut ulluni ar-
lalinni Nuummiikkallarniar-
luta pilersaarutigereerparput,
Inngi ulluni marlunni ator-
fimmini suliniassammat, uini-
lu aprilimi aatsaat katitarisi-
masani najulaarniassamma-
gu. Katinnerminulli atatillugu
angalanermini uagut angala-
qatiginiarluta aalajangersima-
voq.
Sapaatit akunnerisa pinga-
sut ingerlanerini kiisami kisi-
miilerpunga. Misigisaq eqqu-
miitsoq nuannersorli. Kaffi-
soriarlunga ullormut atugas-
sakka piareersarpakka, kaffi-
soqqeriarlungalu nalunaaqu-
tara qiviarlugu: 15 minutsit
ingerlasimapput.
Inngip isai maqaasinat
Ullorli naavoq, ulinnerpaam-
mat qaannannik avalappunga,
Nuullu tungaanut paalerlunga
- taamaakkaluartoq oqaluttua-
risaanermi tusartakkakka sa-
nguffigilaamiarlugit pileriso-
qaanga: »Illuerunnerit«,
Nuup tunngaviliisuata Hans
Egede-p 1721-imi nunasiffi-
gisaa Kangerlu massakkut
matuneqarsimalereersoq.
Silassaq taagorneqarmat
eqqarsarpunga sapinngisamik
sukkanerpaamik Nuuk angu-
niaannarukku ajunnginnerus-
sasoq - ullut amerlasuut ator-
tussaanngikkaluarukkit...
Paarluarpunga, kisiannili
qeqertat nunavillu kilometeri-
nik marlussunnik ungasissu-
silimmiittut immikkoortinni-
amerini aqqutissannillu nas-
saamiaminni Inngip qinngu-
tai tappinneralu maqaase-
qaakka. Uanga qinngutikka i-
mermik pitarneqarsinnaan-
ngitsutut oqaatigineqartut a-
jortimmata utertikkakkit.
Qinngutikka aqqutissiom-
inni atortakkakka. Qinnguti-
ma oqaluttuuttarpaannga
»portunersannguaq« isigisara
qeqertaasoq, taassumalu ki-
taatigut ingerlassasunga.
Ullormut ingerlaninni Sar-
farsuaq aqqutigisussaavara -
Inngillu angerlarsimaffimmi-
nit ungasinngitsup oqaluttuar-
nera malillugu tassuunaarluni
pissangan artuuvoq.
Sarfamerata nalaani puisi
naammattoorlugu killoqqu-
tiinnarpara. Qaningaarakku
paatinnilluunniit anaallugu
avaarsinnaagaluarpara, taa-
matulli qaannamit piniamis-
sara sungiusassallugu nake-
rinngilara.
Qaqummut pivunga, ilak-
kalu tamaani unnuiniarlutik
pilersaaruteqareerput - Nuum-
mut ingerlannaanngikkutta,
Inngip punneq tarajortigaq eq-
qarsaatigalugu qiimmaallap-
pasilluni oqarpoq.
Nuummut
ungasinnersiorneq
Qaqummi naammattoornis-
saat ilimaginngereerpara,
naammattuunngilakkalumi.
Massakkullu eqqarsaatigisari-
aqalerpara Nuummut toq-
qaannarlunga paassanerlunga
- kisiannili sooq tamatigut
isumatusaartuaannassaanga?
Qasunngilluinnarpunga,
unnuaaneralu alianaalluinnar-
luni.
Paasitsinneqareerpunga
»Illuerunnerit« najussallugit
alutornartoqanngitsut. Hans
Egede ukiuni marlunni tassa-
ni najugaqarsimavoq, tassani-
lu unnuerusunnginnama Ka-
ngeq siunertaralugu aallar-
punga, tassani illoqartoq o-
qaatigineqarmat, kisiannili
anngutinngitsoorpunga, ta-
mannalu pakatsissutigaara.
Kangerlunnguaq Illuerunnerit
Kangerullu akornanniittoq
tininnerani imartaarussima-
voq. Aatsaat angugakku ta-
manna paasivara. Qeqertat
immap assingani ersinngillat,
nunallu assingani soorunami
imartaa pillugu paasisaqarsin-
naanngilanga.
Unnuarli suli alianaaqaaq.
Imaq qatsungalluinnarpoq,
qaqqarsuit tarranillutik, taa-
maammallu isigisanik immik-
koortiteriniarneq ajomarsillu-
ni. Isigisaq tamarmi nunaa-
voq, nunallu immamit im-
mikkoortinniarsarigaluarlugit
puullaaqiartuinnarama sequn-
ngertariaqalerpunga, niaqo-
ralu issuttuuteriarlugu misi-
leeqqillunga.
Nuuk toraamiarlugu aala-
jangerpunga. Aqqut takisoor-
suaq - marathonertuuguma
arpaffissaraluara marloriaa-
taassagaluaipoq - Nuuk toq-
qarlugu tikissinnaagukku ul-
lormut paarfiga 70-80 kilo-
meterinik isorartussuseqas-
saaq.
Seqineq nuilerpoq. Nuup
illuisa portusuut igalaavisa
qaammaallattamerat takusin-
naalerpakka - 20 kilometeri-
nik ungasissuseqarlutik.
Anersaarnaveer-
saassaanga?
Angalasuni kisimiinngilanga.
Tallimanngornerup unnuaa
qatsungaqisoq puisinniarfigi-
niarlugu arlallit aalajangersi-
mapput. Umiatsiat takusin-
naasakka amerlanngillat, seq-
qorpallannerillu amerlaqim-
mata ullaassami tarrajummat
puisiusorineqarnissara anni-
laanngatigilaarpara, taa-
maammallu seqqortoqartorlu
tupallaaraanga.
Inngip kangerluup ikerata
aminnersaatigoornissarput
siunnersuutigereeraluaraa
Nuuk toraaginnarniarlugu
pileritsakkiartorpunga. Umia-
tsiaq qalligakku aperaara:
Maanngaanniit Nuummut
toqqaannarlunga ingerlaguma
ajunngila, nalunaaquttap a-
kunnerata aappa avillugu i-
ngerlanerani imaq qatsu-
ngaannassava? Piniartut qilaq
nuissallu qimerooramikkik
qularpasilaarput, oqarfigaan-
ngali: - aap, ajomaviarunan-
ngilaq.
- Misilissavara, oqarpunga,
anorlileraluarpalli malillunga
annaakkiartussagissinga naa-
tsorsuutigaara.
Minutsit siulliit qulit inger-
lanerini mallileriartorpoq,
taamaammat sineriak qanilli-
niarlugu aalajangerpunga.
Minutsini 80-ini tullemi pi-
soqangaatsiarsinnaavoq.
Piniartut nuna qanilleqqik-
kiga paasileriaramikku ornil-
lunga ingerlaviga allanngor-
tikkiga iluaralugu oqarfigaan-
nga, nalunaarpullu nammin-
neq angerlalerlutik, aperaan-
ngalu arlaannut kalerriissa-
nerlutik:
- Sussa, aatsaat ataasin-
ngorpat ilimagineqarpunga.
Anorsarik sialuttalik
Nunamut niullunga innarpu-
nga, iteramalu paasivara si-
lassap taagorneqarnera eq-
quussimasoq. Anorsarissisi-
mavoq, taamaammallu Nuup
tungaanut kangerluk am-
maannartoq ikaarsinnaajun-
naarsimavara. Taamaatiarmat
aalisakkerivikoq Illuerunnerit
tungaanukarlunga naammat-
tuugara ominniarlugu aalaja-
ngerpunga. Tassanimi illuara-
qarpoq.
Assorlunga sialussuup a-
taani nalunaaquttap akunneri-
ni pingasuni ingerlavunga, ni-
perujooriaramali uinngiarsor-
lungalu anigorpara. Imaanili
ammasumiitinnanga taamatut
paarusaarneq nuannarisoru-
jussuuara.
Illuerunnerit tungaanut i-
ngerlagaluarama illut pinga-
sut takuakka, takorluuivunga-
lu taakku nalaasaarfinnik, kis-
sarsuutinik aviisinillu ima-
qassasut. Kisianni... illu ataa-
seq qaliaqanngilaq pingasuin-
namillu iigaqarluni. Alla ma-
toqanngilaq pingajuatalu iga-
laavi tamarmik sequmma-
kuupput.
Taamaakkaluartoq - tuper-
mut 40 centimeterinik portus-
susilimmut naleqqiullugit i-
nuulluataamaqaat.
Illuaqqamit illuaqqamut
Illuaraq matoqanngitsoq iser-
terfigaara - anorrip sammine-
ranut oqquartaanerummat.
Ulluni arlalinni tassaniinnis-
sara piareersimaffigaara.
Tassaniiginnanngilangali,
nalunaaquttammi akunneri
marlussuit qaangiutiinnartut
illuaqqap ilua panernersaa-
mppoq, illuararlu igalaaqan-
ngitsoq aallaqqaammut am-
mavallaartutut eqqarsaatigi-
sara omiginamerulerpoq.
Tassunga iserterlunga un-
nuivunga aqagukkullu anori
allamut saassimavoq sakkor-
tunerulerluni, taamaammallu
igalaatigut ammaannartutigut
supisuinnaalluni. Illumut inis-
siffigisannut siullermut uter-
punga.
Sapernuffigisattulli ittumi
uninngaannarluni sulerisoqar-
sinnaava, aviiseqanngilarmi.
Aap, pisut tamaasa allattuif-
fimmut allattorneqarsinnaap-
put. PC-eri angallattagaq saq-
qummersinnaanngilara, isu-
ngutsernissaa annilaagagi-
gakku. Atuarsinnaasakkalu
tamaasa atuarpakka.
Nalunaaquttaq
uninngersaavoq
Taamaallunilu eqqarsalerpu-
nga: Aqerluusaqarama nalu-
naaqutaqarlungalu maani issi-
anera niaqulaassutiginemavi-
anngilara, nalunaaquttalli a-
kunnera affaq qaangiutinngi-
tsorluunniit nalunaaqutara
batterileqqulluni ikittaalerpoq
- ukiut tallimat ingerlanerini
aatsaat pemarluni.
Taamaariarmat allarluin-
narmik suliassaqaleriataarpu-
nga: Nammineq nalunaaqu-
tassannik sanasariaqalerpu-
nga, ulittarnera tinittameralu
allattulerpakka.
Ulikkiartomerani piffissaq
allattorukku nalunaaqutara u-
nissagaluarpat ajornartuuis-
sanngilanga.
Nalunaaquttap akunnerini
3-ini illuaqqat najoreerikkalu
sila atomminarsimmat aallar-
punga. Qatsungasoq pujoqi-
sorlu Nuup tungaanut paaler-
punga, nalunaaquttallu akun-
neri marluk qaangiutinngitsut
tikillunga.
Nuummut aqqutaani nunaqarfik Atammik avaqqunneqarpoq. På vejen mod Nuuk blev bygden Atammik passeret.
ASS J FOTO: AG