Atuagagdliutit - 03.09.1996, Blaðsíða 9

Nr. 68 • 1996
9
GRØNLANDSPOSTEN
Ineqartitaasut pisussat
nalunngittuartariaqarpaat
Kalaallit Nunaanni meeqqanut inuusuttunullu imminnut avammut
mattulluinnarsinnaasunut angerlarsimaffiit siullersaat Nuummiittoq
kalaallinik sulisussanik amigaateqarpoq
Forstanderiugallartoq Trine Thygesen: - Qallunaatut
oqaluttut amerlavallaarnerput akornutaasorujussuuvoq.
Kisiannili kalaallitnik ataasiinnarmilluunniit suli
qinnuteqartoqanngilaq.
Fungerende forstander, Trine Thygesen: - Det er en stor
ulempe, at vi er så mange, der taler dansk. Men vi har ikke
fået en enste grønlandsk ansøger endnu.
Perorsaasoq Jane Justsen:- Aatsaat namminissarsiunngik-
kaanni Kalaallit Nunaanni perorsaasutut
atorfeqartoqarsinnaavoq.
Pædagog, Jane Justsen:- Der skal en vis portion idealisme
til at arbejde som pædagog i Grønland.
NUUK(LRH) - Meeqqanut i-
nuusuttunullu imminnut a-
vammut mattulluinnarsinnaa-
sunut angerlarsimaffiup, qa-
nittukkut aallartittup sulisus-
sarsiornermini qinnuteqartut
ulluinnarni sulinissaminnik
naapertuilluartuunissaat piu-
masarimmagu asuliinnaan-
ngilaq.
Inuimmi imminnut avam-
mut mattulluinnarsimasut ul-
luinnarni inuunerat assigiillu-
innartariaqarpoq, malerua-
gassaareersullu uniorneqan-
ngilluinnartussaallutik.
Meeqqat perorsarnerini taa-
matut sulinissaq assigiiaar-
pallaartutut misiginarsinnaa-
saraluaq meeqqat toqqissisi-
matinniarlugit taamatut piso-
qartariaqarpoq.
- Pisussat aalajangersima-
suunissaat aalajangiusimasa-
riaqarparput. Taamaattoqan-
ngikkaangammi nukappiaq-
qat toqqissisimajunnaartar-
put, forstanderiugallartoq Tri-
ne Thygesen aamma peror-
saasoq Jane Justsen AG-mut
oqarpoq.
Majoriaq Kalaallit Nunaan-
ni meeqqanut inuusuttunullu
imminnut avammut mattullu-
innarsinnaasunut, ukioqan-
ngitsuniit 18-inik ukiulinnut
angerlarsimaffinni siullersaa-
voq, 1995-imi ukiakkut aal-
lamisameqalerluni.
Majoriaq
Holbølsvej-imi ilaqutariit il-
lugisimasaanni angerlarsi-
maffik meeqqanut inuusuttu-
nullu sisamanut inissaqartitsi-
viuvoq. Massakkorpiaq nu-
kappiaqqat 12-13-inik ukiullit
pingasut, illoqarfinni allani
najugalik angajoqqaallit naju-
gaqartinneqarput. Angerlarsi-
maffimmi tassani atorfiit inut-
talemeqartussat arfineq pi-
ngasuupput ataatsimillu for-
standereqarluni, piffissamilu
matumanerpiaq perorsaasut
sisamat amigaatigineqarpoq,
taamaakkaluartorli sulisut su-
liassatik naammassisinnaa-
vaat, paarlatsimik Danmarki-
miillu suliffimmi misiliisu-
mik akissarsiaqartitaanngitsu-
mik ikiomeqartaramik.
- Meeqqat innarluutaat an-
nertungaatsiarpoq, angajoq-
qaavisalu angerlasimaffimmi-
niitiinnamissaat nukissaqarfi-
ginngimmassuk qanittukkut
angerlarsimaffimmut inissin-
neqarlutik, perorsaasut mar-
luullutik oqaluttuarput.
Meeqqat ukiumut marlori-
arlutik angajoqqaamik taku-
nissaannut periarfissaqartar-
put. Angajoqqaat Nuummut
meeqqaminnut tikeraarsin-
naapput imaluunniit meeqqat
angajoqqaaminnut tikeraar-
sinnaallutik.
Meeqqat angajoqqaallu u-
kiumut marloriaannarlutik
imminnut takusinnaasarmata
perorsaasut nalligisaqaat. Ki-
siannili ataatsimoortillugit sa-
pinngisamik nuannisartinni-
artarpaat. Ataatsimik ineqar-
tut ilaata anaanaa aleqaalu
inimi atomeqanngitsumi na-
jugaqartinneqarput. Taman-
nalumi iluatsitsilluarfiusoq
sulisut isumaqarput.
- Anaanaasup aleqaasullu
taamaalillutik nukappiaqqap
kisimeeqatiginissaa periarfis-
sarsiffigiinnamagu aammat-
taaq ilagissalluta ilisarisima-
lerniassallutalu periarfissar-
sipput. Massakkut sianeraa-
ngamik ajornartortiutaalersi-
masinnaasut pillugit oqaloqa-
tigisinnaanerulerpaatigut. Ta-
matumali saniatigut aamma
ilinniagaqangaatsiarpugut.
Oqaatsit
Majoriami sulisut amerlaner-
saat qallunaajupput. Nukappi-
5 aqqat angerlarsimaffimmi na-
9 jugallit inuunertik tamanga-
ij jaat angerlarsimaffinni naju-
1 gaqartarsimapput, taamaam-
| mallu qallunaatut paasisarlu-
o tik, kisiannili arlaleriarlutik
° malugitittarpaat kalaallisut
| oqaatsit tusaarusunnerullugit.
- Qallunaatut oqaluttut a-
merlavallaarnerput akornu-
taasorujussuuvoq. Tamatu-
munnga atatillugu ilisimatit-
sissutigissavarput sulisussar-
siornitsinni Danmarkimi pe-
rorsaasunit arlalinnit suliler-
nissamut soqutiginnittunit
saaffigineqaratta, kisiannili
ataasiinnarmilluunniit Kalaal-
lit Nunaannit najugalimmit
perorsaasumilluunniit kalaal-
lisut oqaasilimmit saaffigine-
qannginnatta.
Maluullutik isumaqarput
Majoriami sulinissamut soqu-
tiginninnginnermi ulluinnarni
sulineq ilaqutariinnermut a-
komutaasinnaasoq kisimi pi-
neqaannarani aammattaaq un-
nuakkut qaaqquneqamikkullu
sulisameq peqqutaasoq, taa-
maalillunilu sapaatip akunne-
rani nalunaaquttap akunneri
suliffiusartut 56-it pallimasar-
lugit. Aammattaaq soqutigin-
ninnginnermut peqqutaasut
ilagaat taamatut sulinermi
akissarsiassaritinneqartut.
- Aatsaat namminissarsiun-
ngikkaanni qaammammut a-
kissarsiat tunngaviusut 12.000
kronit akuersaarlugit suliso-
qarsinnaavoq, oqarput.
Pisussaaffiuvoq
Trine Thygesen-ip Danmarki-
mit tikisitaasup aamma Jane
Justsen-ip Kalaallit Nunaanni
nunaqavissup marluullutik
Majoriap pilersinneqarnera
nuannaarutigigaluarlugu siu-
nissaq isumalluarfigivallaan-
ngilaat.
- Suliap aallarnisameqame-
ra pisussaaffinnik pilersitsivi-
uvoq, erseqqissaapput.
Aammattaarmi nukappiaqqat
siunissaqarput, ungasigun-
naarporlu. 18-inik ukioqaler-
nissamik tungaannaanut maa-
niittussaapput. Tamatumali
kingoma taava, aperipput.
- 18-iliinissaannut ukior-
paalunnguugaluarput, maan-
nangaami siunissaat oqalligis-
sallugu pingaaruteqarpoq. As-
sersuutigalugu taamanikkus-
samut suliamik nangitsussanik
sulisussaqarsinnaanerpugut?
Tamakku piareersimanissaat
pingaaruteqarpoq, suliniutigis-
sagaannimi sivisussaaq.
- Nukappiaqqat aalajanger-
simalluinnartunik atugaqar-
nissaat pisariaqarpoq. Ulluin-
nami mikisualunnguamut al-
laat eqqumaffigisariaqartar-
put - taamaattuartoqartaria-
qarlunilu. Assersuutigalugu
nukappiaraatitta ilaata kaffi
mamarilluartuuaa. Unnukkut
sininneq ajulertamera pissuti-
galugu aalajangerpugut un-
nukkut kaffisortassanngitsoq.
Arlattali tamanna puigorlugu
unnukkut kaffimik tunisimap-
pagu ullorpassuit atorlugit
maleruagassap uniomeqame-
ra eqqartortuartarpaa. Male-
ruagassarlu malinneqaqqiler-
soq malugigaagamiuk eqqis-
sisarpoq. Taamaammat aaq-
qissuulluakkamik perorsaa-
nissamut ilisimasaqarnissaq
pisariaqarpoq. Inuit imminnut
mattulluinnarsinnaasut paat-
siveerutissanngikkunik ullu-
innami inuunerat aaqqissuul-
luagaasariaqarpoq. Tamatu-
manilu inersimasoq tatiginar-
tuusariaqarpoq.
Aallartilluarpoq
Majoriarli aallamisarallarpoq.
Taamaammat sulisussanik a-
merlanerusunik pissarsiorto-
qarpoq, tamatumalu saniati-
gut paasinarsivoq illu najuga-
qarfiusoq mikivallaartoq. Ini
avitaavoq, qasuersaartarfe-
qarluni sungiusartarfeqarluni-
lu. Nukappiaqqat tamarmik
immikkut ineqaraluarlutik ni-
uuffigisinnaasaminnik inissa-
qanngillat.
Taamaammat sulisut neri-
upput naqqumi qaarsoq qanit-
tukkut qaartitemeqarluni ini-
mik sanasoqarsinnaassasoq,
inilu taanna pinnguartarfittut
atomeqarsinnaavoq.
- Aammattaarli qanittukkut
naluttarfittaamissarput bow-
ling-ertarfittaamissarpullu ne-
riuutigaarput, nukappiaraati-
gummi sammisassaqartitaar-
pianngillat. Iluatsitsilluaqalu-
ta illoqarfimmi suliffeqarfiup
allap piffissap nalunnguartit-
sisarfigisami ilaa nalunaaqut-
tap akunnera affaq uatsinnut
tunniuppaa. Nukappiaqqat
nalunneq nuannareqaat, taa-
maammallu pingasunngomeq
uatsinnut ulluni pitsaanerpaa-
sarpoq. Anninniartamerat ta-
matigut ajornaatsuinnaaneq
ajorpoq - pingaartumik misi-
lissimanngisaminnik misilita-
qaqqaamiartillutik.
- Ulluinnarni meeqqanik
imminnut avammut mattullu-
innarsinnaasunik sullissinit-
sinni ajornartorsiuteqallat-
taartaraluarluta suliffipput nu-
annersuuvoq, inunnillu ilu-
moorussillutik, qujanartumik
akuttusuunik oqaluttunik
meeqqat taakku toqunartumik
kapineqamissaat pitsaanerus-
sasoq tusagaqaraangatta qiia-
ammertaqaagut. Meeqqat
taakku aningaasartuutaannaa-
sut nalunngilarput. Kisiannili
aamma inooqataanissaminnut
pisinnaatitaapput, Trine Thy-
gesen aamma Jane Justsen er-
seqqissaapput.
Majoriami ini nukappiaqqaanut pingasunut, angerlarsimaffimmi najugaqartinneqartunut qasuersaartarfimmut aammma
nerisarfimmut sungiusartarfiutigisumut avitaavoq.
Stuen i Majoriaq er delt op i en hyggekrog og i et spise- og oplæringssted for de tre drenge, der i dag bor på døgninstitutionen.
ASSJ FOTO: VIVI MØLLER-OLSEN