Atuagagdliutit - 08.10.1996, Blaðsíða 11

Nr. 78 • 1996
11
GRØNLANDSPOSTEN
Kalaap suliai
soqutigineqaqaat
Kalaallit islandimiullu peqatigiiffiat suliniarluartoq
REYKJAVIK(PM) - »Félag
er vinafélag Islands og Grøn-
lands og heiter Grænlandsk-
Islandska félagid Kalak«.
Taama Reykjavikimi peqati-
giiffik nunatta Islandillu
akomanni ikinngutitut peqati-
giiffik »Kalak« inatsisaasa
islandimiusut allassimanerat
aallartippoq.
Peqatigiiffiup pingaamertut
Islandimiut kalaallillu akor-
nanni atassutit annertusamis-
saat, inuit annertunerusumik
attaveqaqatigiilemissaat kul-
turikkullu suliniutit nittar-
saannissaat suliassamisut aa-
lajangiussimavai.
Sulinerullu 1992-imi aal-
lartinneqartup ulloq manna
tikillugu angusaqarfiulluarsi-
manera assigiinngitsutigut ta-
kussutissartaqarpoq. Kalaallit
Nunaat nittarsaanniarlugu ar-
lalinnik aaqqissuussisarnik-
kut islandiumiut soqutiginni-
lersut amerlaqaqaat. Taman-
nalu ilaatigut Nunatta kuja-
taatungaanut takomariartartut
amerlinerisigut malunniullu-
ni, timersortartut nunatsin-
neersut aamma Islandimeer-
sut annertunerusumik su-le-
qatigiilersimapput minnerun-
ngitsumillu meeqqat akoman-
ni paarlaateqatigiilluni anga-
lasinnaaneq soqutigineqarto-
rujussuulluni.
Islandimut
angalaqqaartut
Peqatigiiffik »Kalak« atuuti-
liinnartoq Maniitsumiit atu-
aqatigiinnit saaffigineqarpoq
Islandimut angalaniamermin-
nik aaqqissueqataasinnaaso-
ralugit apeqquteqartunit. Ka-
laap siulersuisui taannaqa u-
lapputtuatsianngorput, Island-
imi Nunatsinnut tunngatita-
mik aningaasaateqarfik
»Grønlandsfonden« aningaa-
saaliisinnaasullu allat atta-ve-
ginerput, meeqqat tikinnis-
saannut nuannersunik misigi-
saqartinniarlugit.
Peqatigiiffiup suliniamera-
tigut takomariamissat anga-
laarnissallu arlallit aaqqis-
suun-neqarput, ilaatigut Ma-
niitsumiit atuaqatigiit puila-
soq uunartoq Reykjavikip eq-
qaaniittoq »Den Blå Lagune«
ikisimaariarfigaat. »Den Blå
Lagune«-mi imeq nappaati-
nut assigiinngitsunut, amer-
lunnernut aamma gigtimut
katsorsaataasamera tusaama-
saavoq.
Ullut ingerlaneranni qullor-
torsuaq Gullfoss aamma pui-
lasoq Geysir takornariakkat
ilagaat. Taakkulu saniatigut
soorunami Reykjavikkimi na-
luttarfippassuit ilaannut na-
lunnguariartoqartarluni.
Illoqarfik Neskaupstadur
Islandip kangiatungaaniittoq
Maniitsorlu illoqarfittut ikin-
ngutigiipput, Maniitsormiu-
aqqallu Islandimiinneranni
Neskaupstadurimut timmi-
sartumik takomariartinneqar-
put atuartunit puigunaatsumik
misigisaqarfiusumik.
Suliani aqqutigalugu
soqutiginnilerpoq
Reykjavikkimi nunat avan-
narliit killiit illuutaat peqati-
giiffiup Kalaap sulinermini a-
sut atorluarpaa, illu aaqqissu-
gaanermigut taama suliniarfi-
gissallugu assut naleqquttuu-
voq. Tassanittaaq islandimiut
Kalaallit Nunaannik soquti-
ginnittut naapeqqaarput peqa-
tigiiffiliomiamerlu eqqartor-
lugu.
Peqatigiiffimmi siulittaa-
soq Grétar G. Gudmundsson
AG-mut oqarpoq nammineq
Kalaallit Nunaannut tunnga-
sunik soqutigisaqalersimallu-
ni ukiut aqqaneq marluk ma-
tuma siomatigut biilinik pi-
ginnittutut umiarsuaatileqati-
giit nunatsinneersut Reykja-
vikkimut tikinnerisigut sullit-
taleramigit.
- Umiarsuit Royal Green-
landimeersut aamma nammi-
nersortunit pigineqartut maa-
nga nerisassanik atortussanil-
lu allanik usilersoriartortillu-
git taamani sullitarilerpakka.
Taannalu killigalugu soquti-
ginnilerpunga.
»Kalak« aallartikkami 40-it
missaannik ilaasortqarpoq,
ukiut ingerlaneranni ilaasortat
amerliartorlutik manna 130-it
missaannik amerlassuseqaler-
put. Siulittaasoq Grétar G.
Gudmundsson AG-mut oqar-
poq sulinerminni meeqqat
inuusuttullu soqutiginniler-
sinnissaat pingaartikkitsik.
- Assersuutigalugu oqaati-
gisinnaavara Nordens Husimi
aaqqissuussinerit ilaannut
Rasmus Lyberth erinarsortin-
niarlugu qaaqquneqarsimam-
mat. Erinarsuinnanngilarli.
Nordens Husimi pisup sania-
tigut meeqqat atuarfiinut assi-
giinngitsunut qulingiluanut
erinarsoriarluni Kalaallit Nu-
naat pillugu oqalugiariartar-
poq. Meeqqat 900-it missaa-
niittut oqalugiarfigineqarput,
meeqqalu angerlaraangamik
angajoqqaaminnut tusakka-
minnik oqaluttuaqqittarlutik.
Taamaalilluni soqutiginnin-
neq annertusiartuaarusaar-
poq.
Kalaallit
ulloqartitaanerat
Peqatigiiffiup Kalaap suliaa-
nut ilaalluinnalersimavoq Ka-
laallit .Nunaat pillugu Nor-
dens Husimi aaqqissuussisar-
nerit. Siullerméersumik taa-
ma sammisaqartoqarpoq Qi-
laliarfimmi 1994-imi. Taama-
ni aaqqissuussineq ammarlu-
gu kalaallit erinarsoqatigiit
erinarsortinneqarput.
Qangarnisarsiooq islandi-
miu Olafsson Ameralimmi
nunaateqarfiusimasumik as-
saaneq pillugu oqalugiartin-
neqarpoq, taamatuttaaq pin-
ngortitaq pillugu filmiliat
assigiinngitsut takutinneqar-
lutik. Taammani inuit 600-it
missaanniittut aaqqissuussi-
nermik alakkarterisimapput.
Tassunga ilagitillugu »Ka-
lak« takomariartitseqatigiin-
nik assigiinngitsunik suleqa-
teqarluni Kalaallit Nunaanni
angalaarfigineqarsinnaasunik
nittarsaassivoq. Puisit amiinik
kajaavaliat sanalukkallu saq-
qummersinneqartut aamma
ilagaat.
Taama aaqqissuussineq is-
landimiunit nuannarineqa-
ngaarmat ukioq manna aam-
ma aaqqissuussinissaminnik
peqatigiiffiup siulersuisui aa-
lajangerput. Tamannalu u-
pemaaq martsimi ullut mar-
luk ingerlanneqarpoq. Kalallit
erinarsuutaat, filmi »Tu-ku-
ma« pinngortamilu filmiliat
assigiinngitsut takutinneqar-
put. Taamatuttaaq kalaallit
sanalugaannik saqqummersit-
sisoqarpoq.
- Royal Greenlandip akili-
Martsimi aaqqissuussinenni Royal Greenlandip akiligaanik
kalaalimerngit assigiinngitsut sassaalliutigineqarput
islandimiunit alutorineqaqisunik.
Peqatigiiffiup siulittaasua Grétar G. Gudmundsson oqarpoq
ilaasortat ukiut tamaasa amerliartortut.
Formanden for foreningen »Kalak« Grétar G. Gudmunds-
son siger, at der bliver flere medlemmer for hvert år.
gaanik kalaallit nerisassaataat
mattaat, qullukkat, tuttut ne-
qaat, arferit neqaat allallu sas-
saalliutigineqarput, Grétar G.
Gudmundsson oqaluttuarpoq,
- assullu alutorineqarlutik.
Ilanngullugu oqaatigaa aaq-
qissuussinerup ilaa illoqar-
fimmi avannarpasinnerusumi
Akureyrimi kingusinneru-
laartukkut aammatinneqarsi-
masoq.
Attaveqarfippassuit
Siuliani pisoqartitsinerit sani-
atigut ukiup ingerlanerani
aaqqissussinerit annikinnerit
arlallit ingerlanneqartarput.
Soorlu Kalaallit Nunaat pillu-
gu oqalugiamerit, filminik ta-
kutitsinerit nipilersortitsinerit
allarpassuillu.
- Ulluni makkunani Islandi-
mi meeqqat unammisinneqar-
nissaat piareersarneqarpoq
Grétar G. Gudmundsson oqa-
luttuarpoq. - Meeqqat aqqani-
linnik aqqaneq-marlunnillu
ukiullit tassani pineqarput,
Kalaallit Nunaannut tunnga-
sunik ilisimasatik allaaseris-
savaat. Allaaserinnilluamerit
pingasut akisarsisillugit Ka-
laallit Nunaannut angalasin-
neqassapput, allallu atuakka-
nik akissarsisinneqarumaarlu-
tik.
Peqatigiiffik »Kalak« aam-
ma allatigut saaffigineqartar-
poq. Grétra G. Gudmundsson
oqarpoq Reykjavikkimi Dan-
markip ambassadeqarfianiit
saaffigineqartarlutik kalaalli-
sut oqalussinnaasunik atorfis-
saqartitsinikkut.
Napparsimasunut
oqalutsit
- Assersuutigalugu Kalaallit
Nunaata Islandillu akomanni
kalaallinik napparsimasunik
Islandimut katsorsaasalemis-
saq isumaqatigiissutaammat,
kalaallisut oqalussinnaasunik
atorfissaqartitsisoqalerpoq.
Tassungalu atatillugu ambas-
sadeqarfimmiit saaffigine-
qartarpugut oqaluttaasinnaa-
sunik ilisimasaqarnersugut
paasiniaavigineqarluta. Qu-
janartumillu nutserisinnaasu-
nik nassaartarpugut.
Grétar G. Gudmundsson-ip
assut qujamasuutigissavaa
ilaqutariinnik kalaallinik,
meeqqanik Islandimeersunik
taakku tikeraamerisa nalaanni
qitomarsiaqamsuttunik saaf-
figineqarsinnaagunik. Peqati-
giiffik allaffigineqarsinnaa-
voq Nordens Hus-imut Rey-
kjavikkimiittumut.
Til det store arrangement i marts havde Royal Greenland
sponsoreret en buffie med en masse forskellige grønlandske
specialiteter.
Apummik
ilusilersuineq
pillugu
mappersagaq
NUUK - Tegnestuen Nuuk,
Nuummi apummik ilusiler-
suisarnerit pillugit map-
persakkamik kusanarluin-
nartumik saqqummersit-
seqqammerpoq. Ileqquuler-
simasup ingerlasimanera
eqqartorneqarpoq, kiisalu
aaqqissuussisamermut siu-
nissami pisussanik paasis-
sutissiineq.
Borgmester Agnethe Da-
vidsen siulequtaanik allat-
tuuvoq, neriutigaalu map-
persakkat sutigut tamatigut
apummik ilusilersuisamer-
mut iluaqutaajumaartoq.
Agnethe Davidsen isuma-
qarpoq Nuummi apummik
ilusilersuisitsisarneq illo-
qarfimmut pingaaruteqar-
luinnartoq, Nuuk nunarsu-
atsinni avammut ilisama-
neqarnerulernissaanut si-
ammarsaanermi.
Bula Larsen mappersak-
kamik aaqqissuisuuvoq,
Peter Barfoed qallunaatut
oqaasertalersuivoq kusa-
narluinnartunillu assilii-
suulluni. Aaqqissuunneqar-
nera Nina Spore Kreutz-
mann-ip isumagaa.
Mappersaga 50 kroniler-
lugu pisiarineqarsinnavoq.
Hæfte om
sneskulpturer
NUUK - Tegnestuen Nuuk
har netop udgivet et smukt
hæfte om sneskulpturfesti-
val'eme i Nuuk. Hæftet er
både en status over den tra-
dition, festival’en allerede
er blevet, og et fremadrettet
oplysningsfremstød for det
storslåede arrangement.
Borgmester Agnethe Da-
vidsen har skrevet forordet,
og hun håber, hæftet kan
være med til at fremme
sneskulpturfestival’en på
alle måder. Agnethe David-
sen mener, at sneskulptur-
festival’en i Nuuk har uvur-
derlig betydning for byen,
når kendskabet til Nuuk
skal ud i den store verden.
Det er Bula Larsen, der
har været redaktør på det
nye hæfte, og Peter Bar-
foed har leveret den danske
tekst og de mange smukke
fotografier. Tilrettelægnin-
gen skyldes Nina Spore
Kreutzmann.
Hæftet kan købes i han-
delen for 50 kroner.
Snescooterinut
allagartat
NUNATSINN1T - Inuussu-
tissarsiomermut, Angallan-
nermut Pilersuinermullu Pi-
sortaqarfiup nutaarsiassaa-
taani siullermi allassimavoq
snescooteremermi malittari-
sassani ilanngunneqassasut
snescooterit nalunaarsortar-
nerinut piumasaqaatit, alla-
gartaqamissaq kiisalu qanoq
sukkatigisumik ingerlaso-
qarsinnaanera.
Ukiaq kingulleq upema-
arlu Inatsisartuni oqaluuse-
rineqarpoq, maannalu Dan-
markimi angallannermut
ministereqarfik saaffigine-
qarpoq malittarisassanik
suliaqaqqullugu. Maanna-
ngaaq oqaatigineqarsin-
naanngilaq malittarisassat
nutaat qaqugu atuutileru-
maamersut.